| Lauri Aarno Airila | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. marraskuuta 1902 Viipurin maalaiskunta |
| Kuollut | 29. heinäkuuta 1979 (76 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | sotilas |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | |
| Palvelusvuodet | 1926–1962 |
| Komentajuudet | Joensuun sotilaspiiri Hämeen sotilaslääni |
| Taistelut ja sodat | Suomen sisällissota Talvisota Jatkosota |
| Sotilasarvo | kenraalimajuri |
| Kunniamerkit | SVR K1, VR 2 tammenlehvien kera, 2.lk Rautaristi |
Lauri Aarno Airila (10. marraskuuta 1902 Antrea – 29. heinäkuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri.
Airila osallistui vapaaehtoisena valkoisten puolella sisällissotaan 1918 jossa hän toimi vartio- ja huoltotehtävissä Karjalan rintamalla. Hän valmistui Kadettikoulusta 1927 ja Sotakorkeakoulusta 1939 sekä opiskeli myös Saksan sota-akatemiassa 1942. Hän palveli nuorempana upseerina ja komppanianpäällikkönä Savon prikaatissa 1927–1932. Helsinkiin hän oli sijoitettuna 1932–1936. 1. divisioonan esikunnassa Airila työskenteli 1936–1938.
Talvisodassa Airila oli ensin komppanianpäällikkönä Polkupyöräpataljoona 5:ssä ja pataljoonankomentajana Karjalankannaksella JR 14:ssä sekä Erillinen Pataljoona 3:ssa. Välirauhan aikana hän toimi jonkinselvennä sotilasläänin esikunnassa ye-upseerina. Jatkosodassa hän toimi 8. divisioonan esikunnassa Operatiivisen osaston päällikkönä, TstOs23/5D komentajana, TstOs22/7D komentajana Syvärillä 1943–1944, sitten esikuntapäällikkönä 15. prikaatin esikunnassa ja 5. divisioonan esikunnassa Laatokan Karjalassa 1944.
Airila oli Etelä-Hämeen sotilasläänin esikuntapäällikkönä 1944–1945. Pääesikunnassa hän työskenteli toimisto- ja osastopäällikkönä 1947–1955. Hän oli Joensuun sotilaspiirin komentajana 1955–1958. Hämeen sotilasläänin komentajana hän oli 1958–1960 ja viimeiseksi Pääesikunnassa päämajamestarina 1960–1962. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1960.
Reserviin siirryttyään hän toimi Oy Yleisradio Ab:n suojelujohtajana vuosina 1963–1969.