Mistelikkikasvit

Mistelikkikasvit
Loranthus europaeus
Loranthus europaeus
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Santalanae
Lahko: Santalales
Heimo: Loranthaceae
Juss., nom. cons.
Synonyymit
  • Bifariaceae Nakai
  • Elytranthaceae Tiegh.
  • Gaiadendraceae Nakai
  • Nuytsiaceae Tiegh.
  • Psittacanthaceae Nakai
Katso myös

  Mistelikkikasvit Wikispeciesissä
  Mistelikkikasvit Commonsissa

Mistelikkikasvit (Loranthaceae) on kasviheimo koppisiemenisten Santalales-lahkossa. Heimossa on 77 sukua ja noin tuhat lajia, joita esiintyy maailman ympäri, varsinkin tropiikin lähellä.

Tuntomerkit

Kasvit ovat tavallisesti toisten kasvien rungoilla ja oksilla kasvavia loisia, jotka muodostavat pahkan kiinnittymiskohtaansa. Siitä lähtee isännän pintaa myöten kulkevia juuria, jotka muodostavat usein sekundaarisia pahkoja. Varastohiilihydraatti on inositolia. Juurikarvat puuttuvat. Kasvien karvoitus on usein monimutkainen. Lehdet sijaitsevat nivelettömällä varrella tavallisesti vastakkaisesti, joskus kierteisesti, ja ovat melko paksuja, suonitukseltaan huomaamattomia ja ehytlaitaisia. Joskus kasvit ovat kaksikotisia. Kukat ovat tavallisesti perällisiä, säteittäisiä, 3–9-lukuisia, keskikokoisia tai isoja, harvoin pieniä ja kehättömiä. Verhiö on heikosti kehittynyt, teriö pitkä ja kapean putkimainen, kirkasvärinen, usein punainen ja/tai oranssinvärinen. Sikiäin on kehänalainen, ja siinä on 4–12 siemenaihetta pohjaistukassa. Hedelmä on marja, joskus pähkinä. Siemenen endospermi on lehtivihreällinen, harvoin se puuttuu. Tulppamainen alkiokin on lehtivihreällinen, keskikokoinen tai pitkä; sirkkalehtiä voi olla jopa 11 (Psittacanthus).

Levinneisyys

Heimo on levinnyt pääasiassa tropiikkiin, joitakin lajeja on lämpimillä alueilla.

Luokittelu

Mistelikkikasvien heimo koostuu 77 suvusta ja 950 lajista. Heimo on alkanut erilaistua vasta 28–40 miljoonaa vuotta sitten.

Lounaisaustralialainen puuksi kasvava Nuytsia floribunda – sukunsa ainoa laji – on heimossa fylogeneettisesti erillisin. Sen aineenvaihdunta tuottaa ellagihappoa, lehdet ovat järjestyneet kierteisesti, ja se on yksikotinen. Kukintolapakko on kasvutavaltaan terttumainen ja kukinto koostuu kolmekukkaisista pikkuviuhkoista. Kukat ovat perättömiä, ja niissä on 6–8 erillistä ja keltaista terälehteä. Hedelmä on kuiva ja kolmisiipinen. Alkion sirkkalehtiä on 3–6, ja ne ovat lehtimäisiä.

Heimon runsaslajisimmat suvut ovat Tapinanthus (250 lajia), Psittacanthus (120 lajia), Amyema (95 lajia), Agelanthus (60 lajia), Struthanthus (50 lajia) ja Phthirusa (40 lajia).

Suvut

Heimon suvut ovat:

Kuvia

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Mistelikkikasvit – Loranthaceae Laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 3.8.2026.
  2. 1 2 3 4 5 Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. mobot.org. Viitattu 21.11.2017.
  3. ↑ List of genera in loranthaceae data.kew.org. Viitattu 21.11.2017.

Aiheesta muualla