| Lucasinterrieri | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | |
| Määrä | yli 700 Lucas Terrier Club:iin rekisteröityä yksilöä |
| Rodun syntyaika | 1900-luvun alku |
| Alkuperäinen käyttö | fasaanin ja kaniinin metsästys mahdollisesti rottien, saukkojen ja mäyrien metsästys |
| Nykyinen käyttö | seurakoira |
| Elinikä | 12–15 vuotta |
| Muita nimityksiä | Lucas Terrier |
| FCI-luokitus | ei |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros 6–9 kg, narttu 5–8 kg |
| Säkäkorkeus | uros 25–30 cm, narttu 22,5–27,5 cm |
| Väritys | ruskea tai valkokirjava |
Lucasinterrieri (Lucas Terrier) on englantilainen koirarotu. Sitä ei ole virallisesti tunnustettu FCI:ssä eikä suurimmissa kansallisissa kenneljärjestöissä. Sitä ei tule sekoittaa myöhemmin Skotlannissa luotuun rotuun nimeltä sporting lucas terrier, jonka United Kennel Club on hyväksynyt.

Lucasinterrieri on pienempi ja sillä on myös pienempi pää kuin nykyisellä sealyhaminterrierillä. Se voi olla väriltään joko ruskea eri sävyissään (mm. fawn, punainen, tummanruskea) tai kaksivärinen. Ensiksi mainitulla sallitaan tumma satula ja valkoiset merkit. Kaksivärisen pohjaväri on valkoinen, jossa on tummemmat (ruskeat, mäyränharmaat tai mustat) laikut; siinä voi toisinaan olla myös kolmea väriä (valkoinen-black&tan tai valkoinen-mäyränharmaa-tan). Uroksen säkäkorkeus on 25–30 cm ja paino 6–9 kg, nartulla vastaavat mitat ovat 22,5–27,5 cm ja 5–8 kg.
Lucasinterrieri on luonteeltaan lempeä, eikä sen tule olla aggressiivinen.
Rotu on nimetty kehittäjänsä, Lucasin baronettiin kuuluneen ja Konservatiivipuolueessa vaikuttaneen parlamentaarikon Sir Jocelyn Morton Lucasin (1889–1980) mukaan. Innokkaana metsästäjänä hän alkoi kasvattaa sealyhaminterrierejä fasaanin ja kaniinin metsästykseen ja risteytti niitä norfolkinterrierin kanssa parantaakseen haluttuja työskentelyominaisuuksia. Eräiden lähteiden mukaan hän käytti jalostukseen myöhemmin myös lyhytraajaisia spanieleita, jotta haukkuminen metsästyksen aikana saatiin jalostettua työskentelyominaisuuksiin. Eräiden lähteiden mukaan rotu olisi jalostettu alun perin rottien, saukkojen ja mäyrien metsästykseen.
Sir Lucasin tultua vanhaksi hänen jalostustyötään jatkoi rouva Enid Plummer, ja kumpaisenkin kuoltua 1980-luvulla kasvatustyö siirtyi rouva Jumbo Frostille. Frost perusti Lucas Terrier Club -rotujärjestön ja jatkoi kasvatusta omaan kuolemaansa eli vuoteen 2009 asti.
Sir Lucas oli toivonut, ettei hänen metsästysterrieristään tehtäisi koskaan show-koiraa. Vastoin hänen tahtoaan rotua alettiin kuitenkin kasvattaa rotujärjestön perustamisen jälkeen myös perhekoiraksi, ja nykyisin sen pääasiallinen käyttötarkoitus on toimia seura- ja näyttelykoirana.
Lucasinterrierin jalostuksen suunnasta huolestuneena Brian Plummer risteytti rotuun ns. working russell-terrieriä ja erinäisiä fell-tyyppisiä (pohjoisenglantilainen terrierityyppi, joihin kuuluu mm. lakelandin- ja patterdalenterrieri) metsästysterrierejä saadakseen hyvät käyttöominaisuudet takaisin. Lucas Terrier Club ei kuitenkaan hyväksynyt näitä koiria rekisteriinsä, sillä ne eivät olleet enää puhdasrotuisia lucasinterrierejä. United Kennel Club tunnusti sporting lucas terrierin vuonna 2002 nykyisellä nimellään, joka korostaa sen jalostuksen pääpainoa tehokkaana työkoirana ja halua säilyttää sen käyttöominaisuudet.