Sekularismi

Democrazia Atea -järjestön Carla Corsetti puhuu Italian yhdistymisen 140-vuotisjuhlapäivänä järjestetyssä Vatikaania arvostelevassa mielenosoituksessa.

Sekularismi tarkoittaa irrottautumista uskonnosta. Valtiollinen sekularismi tarkoittaa valtion tunnustuksettomuutta. Kirkon ja valtion eron kannattajien mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Valtio ja uskonto on virallisesti erotettu toisistaan Yhdysvalloissa ja Ranskassa.

Tunnustuksettomuus on valistuksen ajalta lähtien yleistynyt periaate, jonka mukaan uskonto on erotettava valtiosta ja koulutuksesta. Sekularismin mukaan uskonnoilla ei tule olla yhteiskunnassa erioikeuksia, vaan niiden on noudatettava samoja lakeja kuin muidenkin yhteisöjen. Esimerkiksi Yhdysvaltojen perustuslain mukaan valtio ei saa perustaa uskontoa tai estää uskonnon harjoittamista.

Uskontoriippumattomuuden tavoitteena on kaikkien kansalaisten tasapuolinen kohtelu ilman syrjintää. Käsityksen kannattajien mielestä valtion puolueettomuus mahdollistaa ajatuksenvapauden ja yksilön vapauden harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa. Tämä vastaisi vapausaatteen tavoitetta tilasta, jossa eri käsitykset voivat elää rinnakkain. Useat filosofit ovat sanoneet sekularismin olevan yksi Euroopan ja valistuksen suurimmista perinnöistä. Heidän mukaansa tunnustuksettomuus luo turvallisen julkisen tilan kaikille. Ihmiset voivat toimia haluamallaan tavalla, jos se ei aiheuta vahinkoa muille.

Lähteet

  1. ↑ sekularismi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. 1 2 3 4 Goldmeier, Harold: Secularism: Overview Ebsco. 2025. EBSCO Information Services. Viitattu 9.5.2025. (englanniksi)
  3. ↑ Haarscher, Guy: Tunnustuksettomuus. (La laïcité, 1996.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2006. ISBN 952-5503-22-4
  4. ↑ Krauss, Lawrence M.: All Scientists Should Be Militant Atheists The New Yorker. 8.9.2015. Viitattu 23.12.2024. (englanniksi)
  5. 1 2 Grayling, A. C.: The God Argument. The Case Against Religion and for Humanism, s. 137. London: Bloomsbury, 2013. ISBN 978-1-62040-190-3 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Haworth, Alan: Humanism and the Political Order. Teoksessa Grayling, A. C. (toim.): The Wiley Blackwell Handbook of Humanism, s. 255–279. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons, 2015. ISBN 978-1-119-97717-9 (englanniksi)
  7. ↑ Baggini, Julian: Ateismi. Lyhyt johdanto, s. 92. (Atheism. A Very Short Introduction, 2003.) Suomentanut Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama. Helsinki: Vapaa ajattelija, 2005. ISBN 951-98702-1-0
  8. ↑ Žižek, Slavoj: Atheism is a legacy worth fighting for (tilaajille) The New York Times. 13.3.2006. Viitattu 13.4.2026. (englanniksi)
  9. ↑ Mill, John Stuart: Vapaudesta. (On Liberty, 1859.) Suomentanut Risto Mikkonen. Helsinki: Basam Books, 2024. ISBN 978-952-379-466-5

Aiheesta muualla