Seinäjoen Maila-Jussit
| Seinäjoen Maila-Jussit | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 17. toukokuuta 1932 |
| Entiset nimet | Maila-Jussit 1932–1969 |
| Paikkakunta | Seinäjoki |
| Värit | punainen, musta, valkoinen |
| Lajit | pesäpallo |
| Puheenjohtaja | Jussi Järvinen |
| Kotisivu | www.smj.fi |
Seinäjoen Maila-Jussit (lyhenne SMJ) on seinäjokelainen urheiluseura. Seinäjoen Maila-Jussit perustettiin 17. toukokuuta 1932. Seuran alaisuudessa toimii vain pesäpallojaosto, lentopallojaoston lopetettua 1990-luvulla.
Historia
Taustaa
1930-luvulla monet pesäpallon suurseurat tulivat Etelä-Suomesta. Kun Hamina, Lahti, Viipuri, Riihimäki ja Helsinki hallitsivat pesäpallosarjoja, tarttui innostus myös Etelä-Pohjalaiseen osakuntaan. Into nousi entisestään, kun pohjalaiset voittivat kaksi kertaa Helsingin yliopiston mestaruuden. Pikkuhiljaa ajatus oman erikoisseuran perustamisesta Seinäjoelle kypsyi, ja osakunta valitsi kolmen miehen toimikunnan perustamaan seuraa. Toimikunta koostui seuraavista jäsenistä: puheenjohtaja Valto Järvi, sihteeri Olavi Kuusisto ja rahastonhoitaja Mauri Vuorinen.
Uuden tulevan seuran nimestä pidettiin nimikilpailu, jonka voitti lääkäri Väinö J. Koiviston ehdotus. Osakunnan peliasuksi valittiin Jussipaita, mustat housut, punainen vyö ja lippalakki. Jussipaidan syntyhistoriasta on esitetty myös teoria, jonka mukaan paita olisi kehitetty nimenomaan tätä osakunnan joukkuetta varten.
Maila-Jussien perustaminen
Seuran perustava kokous pidettiin Seinäjoen kauppalassa 17. toukokuuta 1932. Perustavassa kokouksessa päätettiin yksimielisesti pesäpallon erikoisseuran perustamisesta ensi tilassa. Tuolloin perustettavan seuran virallinen nimi oli Maila-Jussit r.y.
Päätös seuran perustamisesta kirjattiin yhdistysrekisteriin seuraavin sanoin:
»Me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet pesäpalloseuran nimeltä "Maila-Jussit", joka tulee toiminnassaan noudattamaan oheisia sääntöjä. Seinäjoella 17.5.1932.
1:Seuran nimi on Maila-Jussit ja sen kotipaikkana Seinäjoen kauppala Vaasan läänissä. Seura on perustettu 17 pnä toukokuuta 1932 ja on sen tarkotuksena
- edistää pesäpalloilua Etelä-Pohjanmaalla
- työskennellä puhtaan toverihengen juurruttamiseksi jäseniinsä- toimeenpanna toimintansa tukemiseksi kilpailuja ja juhlia sekä kaikilla muilla hyväksyttävillä tavoilla toimia tarkoituksensa toteuttamiseksi.»
Maila-Jussit r.y.n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Helve, sihteeriksi Eemeli Raivio ja rahastonhoitajaksi Martti Ingman. Lisäksi johtokuntaan valittiin Lauri Koivisto ja Heimo Kuoppamäki. Varasjäseniksi valittiin Valto Järvi ja Martti Hakola.
Alkuaikoina seuran johtokunta piti yllä kuria ja valitsi yksimielisesti jäsenensä. Seuran jäseneksi hyväksyttiin hyvämaineinen henkilö suorittamalla 5 markan ilmoittautusmaksun ja noudattamalla seuran ja Pesäpalloliiton sääntöjä. Joukkueet eivät saaneet edustaa seuraa ilman johtokunnan lupaa yleisissä kilpailuissa ja jäsenet jotka olivat haitaksi seuran maineelle tai eivät noudattaneet sääntöjä, voitiin erottaa.
Nimen muuttaminen Seinäjoen Maila-Jusseiksi
Seuran nimen muuttamista käsiteltiin ensimmäisen kerran 11. maaliskuuta 1969. Seuran nimeen haluttiin lisätä alkuliite "Seinäjoen" ja asiaa käsiteltiin 55 jäsenen kesken yleisessä kokouksessa. Sääntöjen määrämä toinen kokous pidettiin 27. maaliskuuta 1969 ja äänestystulos oli nimenmuutoksen kannalla äänin 21–0. Muutosilmoitus saapui oikeusministeriön kirjaamoon vasta 5. joulukuuta 1969 ja se hyväksyttiin 18. joulukuuta 1969.
Jussien pesäpallotoiminta
- Pääartikkeli: Seinäjoen Maila-Jussit (pesäpallo)
Jusseissa pesäpalloa pelattiin seuran perustamisesta lähtien. Ensimmäinen pitempi jakso Mestaruussarjassa alkoi vuonna 1969, jolloin Maila-Jussit voittivat ensimmäisen SM-hopeansa. Joukkue säilyi Mestaruussarjassa 37 kautta yhtäjaksoisesti. Maila-Jussit voitti seuran kaikki miesten SM-mitalit tällä ajalla, yhteensä neljä SM-kultaa, viisi hopeaa ja kahdeksan pronssia.
Jussien lentopallotoiminta
- Pääartikkeli: Seinäjoen Maila-Jussit (lentopallo)
SMJ:n lentopallomiehet kaudella 1987
Jussit ottivat lentopallon toimintaansa mukaan entisen Seinäjokelaisen lentopalloseuran Kuutosten myötä vuonna 1977, ja nousikin jo kaudeksi 1981 SM-sarjaan, jossa vierailu kesti vuoteen 1983, jonka jälkeen seura putosi hetkeksi takaisin ykkössarjaan. Sillä jo vuonna 1986 Jussit voitti lentopallon SM-kultaa, uusien mestaruuden myös seuraavalla kaudella 1987. Kaudella 1985 Jussit voittivat myös Suomen Cupin. Vuonna 1989 miesjoukkue pelasi viimeisen seitsemästä pääsarjakaudestaan, yltäen maratontaulukossa sijalle 18, jonka jälkeen toiminta jatkui PPTH-Jussien nimellä, jolla yritettiin nousua takaisin vielä seuraavaksi kaudeksi, mutta nousu jäi tiukasti vain yhden voiton päähän.
Miesten lentopallotoiminta loppui seurassa vuonna 1991, jonka jälkeen toimintaa jatkoi Seinäjoen Kuutoset. Naisissa Jussit pelasi 1990-luvun ykkössarjassa, jonka jälkeen seuran naiset nousivat kaudeksi 2000 pääsarjaan yhteistyössä Nurmon Jymyn kanssa nimellä Jymy-Jussit. Naislentopallon hoitamisen otti vastuulleen Seinäjoen Tango vuonna 2001.
Jussien pelipaikat
- Pääartikkeli: Seinäjoen pesäpallostadion
Jussien kotikenttänä pesäpallossa toimii Unico Areena joka sijaitsee Seinäjoen keskustan läheisyydessä Upan kaupunginosassa ja toimii Seinäjoen keskuskentän vieressä. Seinäjoen pesäpallostadion valmistunut kesällä 1992. Kentän katsojakapasiteetti on 3500 katsoja joista 2136 paikkaa sijaitsee pääkatsomossa.. Kentällä on pelattu Itä-Länsi-ottelut vuosina 1992, 2002, 2014 ja 2019. Kentän yleisöennätys syntyi vuonna 1980, kun Jussien kotiottelua Siilinjärven Ponnistusta vastaan oli seuraamassa 6650 katsojaa.
- Pääartikkeli: Seinäjoen Urheilutalo
Lentopallojaoston aikana Jussit pelasivat kotiottelunsa Seinäjoen Urheilutalolla, jonka katsojakapasiteetti on 1100 katsojaa.
Saavutukset
Seinäjoen Maila-Jussit on pelannut Suomen miesten pääsarjatasolla yhteensä 46 kautta joista vuodet 1969–2005 yhtäjaksoisesti. Näiden 46 kauden aikana Maila-Jussit on pelannut 1030 ottelua joista kolmen pisteen voittoja on 116 ja kahden pisteen voittoja 410. Tasan Maila-Jussit on pelannut 41 kertaa ja yhden pisteen häviöitä on 55 kappaletta. Kokonaan ilman pisteitä Maila-Jussit on jäänyt 408 kertaa. Jaksopelin aikana Maila-Jussit on voittanut 378 jaksoa ja hävinnyt 413, joten jaksoero on –35. Juoksuja on pääsarjassa tehty 6195 ja niitä on päästetty 5884. Juoksuero on täten +311. Pisteitä pääsarjassa on kertynyt 46 kauden aikana 1269.
Maila-Jussit on voittanut miehissä pesäpallon Suomen mestaruuden neljä kertaa vuosina 1975, 1983, 1985 ja 1987. Muista mitaleista Maila-Jussit on saavuttanut hopeaa viisi kertaa vuosina 1969, 1974, 1976, 1982 ja 1988, ja pronssia kahdeksan kertaa vuosina 1979, 1980, 1981, 1991, 1995, 1996, 1997 ja 2004. Pesäpallon Suomen Cupin voittoa Maila-Jussit on juhlinut kaksi kertaa vuosina 1973 ja 1974 ja hopeaa vuosina 1970 ja 1977. Hallipesiksen Suomen-mestaruus mitaleista Maila-Jusseilla on kaksi hopeaa vuosilta 1995 ja 1996 sekä kolme pronssia vuosilta 1994, 1998 ja 2004.
Naisten pesäpallossa Maila-Jussit on voittanut yhden Suomen mestaruuden vuonna 1977. Muista mitaleista Maila-Jussien naisilla on kolme hopeaa vuosilta 1976, 1978, 1979 ja pronssia vuodelta 1975.
Lentopallossa Maila-Jussit on saavuttanut Suomen mestaruuden kaksi kertaa vuosina 1986 ja 1987. Lentopallon Suomen Cupin Maila-Jussit on voittanut kerran vuonna 1985.
Tilastot ja luettelot
Puheenjohtajat
- Martti Helve (1932)
- Valto Järvi (1933–1935)
- Erkki Pajukoski (1936–1937)
- Aarno Savanheimo (1938–1942)
- Erkki Pajukoski (1943)
- Aarno Savanheimo (1944–1946)
- Jaakko Kosonen (1947–1950)
- Birger Antin (1951)
- Olavi Kurikka (1952–1954)
- Kauko Suurniemi (1955)
- Matti Lähdesmäki (1955)
- Jussi Ristilä (1956–1958)
- Seppo Rantapere (1959)
- Esko Nikula (1961)
- Veikko Kankaanpää (1962–1963)
- Jussi Ristilä (1964–1965)
- Toivo Saha (1966–1968)
- Matti Paloaro (1969–1970)
- Aarne Luusua (1971–1974)
- Reijo Pitkäkoski (1975–1985)
- Kosti Vilén (1986–1988)
- Raimo Saunamäki (1989–1990)
- Risto Rintala (1991–1992)
- Pentti Yli-Torala (1993)
- Seppo Viitanen (1994–1995)
- Lasse Lintilä (1996–2004)
- Kosti Vilén (2005–2006)
- Jorma Hotakainen (2007)
Lähteet
- Valtamäki, Erkki & Heiskari, Ilkka: Seinäjoen Maila-Jussit: 75-vuotta Juhlakirja. Seinäjoki: Seinäjoen Maila-Jussit ry., 2007. ISBN 978-952-92-1881-3
Viitteet
- ↑ Valtamäki & Heiskari 2007, s. 40.
- 1 2 3 4 Maila-Jussien historia Seinäjoen Maila-Jussit. Viitattu 27.4.2010.[vanhentunut linkki]
- 1 2 Valtamäki & Heiskari 2007, s. 41
- ↑ Valtamäki & Heiskari 2007, s. 42
- 1 2 Valtamäki & Heiskari 2007, s. 43
- 1 2 Kuutosten historia Seinäjoen Maila-Jussit. Viitattu 27.4.2010.[vanhentunut linkki]
- 1 2 Ilkka-areenan historia ja Itä-Länsi 1992 Seinäjoen Maila-Jussit. Viitattu 27.4.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Ilkka-areenan kapasiteetti World stadiums. Arkistoitu 9.10.2011. Viitattu 27.4.2010.
- ↑ Stadionin opaskyltti
- ↑ http://www.pesis.fi/mp/db/file_library/x/IMG/65695/file/Maratontaulukko.txt[vanhentunut linkki]
