Uppa

Uppa
Kaupungin kartta, jossa Uppa korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Uppa korostettuna.
Kaupunki Seinäjoki
Suuralue Kantakaupunki
Kaupunginosa nro 3
Väkiluku 3 672 (31.12.2022)
Lähialueet

Uppa on Seinäjoen keskustan eteläpuolella keskustan välittömässä läheisyydessä oleva asuinalue. Vuoden 2022 joulukuussa Upan asukasluku oli 3 672. Pääosin kerrostaloasutuksesta muodostuvalla alueella sijaitsee mm. Mallaskosken olutpanimo, Seinäjoen pesäpallostadion ja Seinäjoen keskusurheilukenttä.

Upan läpi virtaa Pajuluoma, pieni uoma joka laskee Seinäjokeen. Puron varrella kulkee kävely- ja pyöräilyreitti, joka yhdistää keskustan eteläisiin kaupunginosiin. Reitin varrella Upan alueella sijaitsee Björkqvistin puisto.

Alueella on merkittävä kulttuurihistoriallinen Alvar Aallon suunnittelema hallintokeskus, jossa on teatteri, kirjasto, virastotalo ja Lakeuden Ristin kirkko. Aaltokeskus on Alvar Aallon yhtenäisin rakennuskokonaisuus ja Seinäjoen merkittävin turistinähtävyys. Seinäjoen Aalto-keskus on osa Aallon rakennusten kokonaisuutta, jota on ehdotettu Unescon maailmanperintökohteeksi. Esitys toimitettiin Unescolle opetus- ja kulttuuriministeriön puollolla helmikuussa 2025, ja päätöstä odotetaan vuonna 2026.

Aalto-keskuksen viereen valmistui vuonna 2012 Apila-kirjasto, joka toimii Seinäjoen pääkirjastona. JKMM Arkkitehtien suunnittelema rakennus on pinta-alaltaan 3 500 neliömetriä. Apila valittiin vuoden betonirakennukseksi 2012, ja se oli ehdolla ensimmäisen Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Upassa sijaitsee myös Uppalan kartano, joka on toiminut ensin Wegelius-suvun ja sittemmin Björkqvist-Koivusalo-suvun kantatilana. Talon viimeisen isännän Jussi Talan mukaan se tunnettiin myös Talan talona. Kartano kuuluu nykyään Upan sukuun kuuluvalle yksityiselle ravintoloitsijalle, joka pitää siinä ravintolaa nimeltä Uppalan kartano. Vapaudentien varressa sijaitsevan kartanon vieressä on Talankuja ja asuntoyhtiö Tala.


Kuvia

Lähteet

  1. 1 2 Peltokangas, Heikki: Seinäjoen asukasluku pullistelee yllättävästi Ilkka-Pohjalainen. 28.5.2023. Viitattu 30.5.2023.
  2. ↑ Museovirasto: Seinäjoen Aalto-keskus www.rky.fi. 2009. Viitattu 12.5.2018.
  3. ↑ Esitys Aalto-kohteista lähdössä Unescolle - Seinäjoen Aalto-keskus mukana Museoviraston hakemuksessa Seinäjoen kaupunki. 22.1.2025. Viitattu 3.4.2026.
  4. ↑ Apila library Seinäjoen kaupunginkirjasto. Viitattu 3.4.2026. (englanniksi)
  5. ↑ Seinäjoki Main Library Apila Finlandia Prize for Architecture. Viitattu 3.4.2026. (englanniksi)
  6. ↑ Hynninen, Pirjo: Katsaus Uppalan talon historiaan Seinäjoen Uppa Suku ry. Viitattu 24.9.2023.

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.