Maitreya

Maitreya, korealainen 600-luvun vaihteen pronssiveistos

Maitreya (sanskritiksi मैत्रेय, kiin. 彌勒菩薩, Mílè púsà, jap. 弥勒菩薩, Miroku-bosatsu, kor. 미륵보살, Mireuk-bosal, tiibetiksi བྱམས་པ་, Byams pa, vietn. Di Lặc) on buddhalaisuudessa tuleva buddha. Hänen sanotaan odottavan Tuṣita-taivaassa bodhisattvana, kunnes historiallisen Śākyamuni-buddhan eli Siddhartha Gautaman opetukset ovat täysin rappeutuneet. Silloin hän laskeutuu maan päälle opettamaan jälleen tietoisille olennoille dharmaa eli buddhalaista oppia.

Maitreya oli ensimmäinen bodhisattva, josta tuli Intiassa palvonnan kohde. Varhaisimmat häntä käsittelevät tekstit ovat 200-luvulta, ja myöhemmin 400–500-luvuilla hän nousi suureen suosioon Keski- ja Itä-Aasiassa. Hän on edelleen ainoa myös Theravada-buddhalaisten yleisesti kunnioittama bodhisattva. Maitreya esitetään tyypillisesti mietiskelevässä, odottavassa asennossa tuolilla istuvana. Hänen nimensä merkitsee ’hyväntahtoinen’. Se on peräisin sanskritinkielisestä termistä maitrī ja lienee saanut vaikutteita indoiranilaiselta Mitra-jumalalta.

Usko

Buddhalaiset ajattelivat jo varhain, että heidän uskontonsa tulisi kaikkien muiden asioiden tavoin vähitellen rappeutumaan ja häviämään maan päältä (mofa). Laskelmat tämän prosessin kestosta vaihtelivat: eräs varhainen laskutoimitus totesi Maitreyan saapuvan 4 500 vuoden kuluttua Śākyamuni-buddhan kuolemasta 500 vuoden kukoistuskauden, 1 000 vuotta kestävän taantuman ja 3 000 vuoden unohduksen jälkeen. Myöhemmin laskelmat ovat huomattavasti pidentyneet, 576 miljoonaan vuoteen tai kiinalaisen perinteen mukaan 5,67 miljardiin vuoteen.

Maitreya oli ensimmäinen bodhisattva, jota alettiin Intiassa palvoa. Siten hänen kulttinsa muodosti mallin myöhemmille, muiden bodhisattvojen ympärille rakentuneille uskomuksille. Alun perin hän oli intialaisessa buddhalaisuudessa pienehkö hahmo, jonka nimi on peräisin hyväntahtoisuutta tai rakastavaisuutta merkinneestä termistä maitrī. Maitreya lienee saanut vaikutteita myös indoiranilaiselta Mitra-auringonjumalalta. Kušan-valtakunnan kolikoissa Mitra esiintyy nimellä Miiro, kuningas Kaniškan lyömissä kolikoissa esiintyy taas buddha-hahmo ja nimi Metrago, joka lienee nimen Maitreya variantti. Kiinalainen pyhiinvaeltaja Faxian kertoo nähneensä Pamirvuorilla häntä esittävän valtavan puuveistoksen noin vuonna 400.

Varhaisimmat Maitreyaa käsitelleet tekstit lienee kirjoitettu 200-luvulla. 300-luvulta alkaen hänen kulttinsa levisi Itä-Aasiaan, ja jo 400–500-luvuilla hänestä tuli Itä- ja Keski-Aasian alueella suosittu hahmo. Tätä edesauttoivat muun muassa Lootus-sūtrasta ja muista sūtrista tehdyt käännökset. Niissä kuvataan, kuinka Maitreya tulee maan päälle laskeuduttuaan buddhaksi ja pelastaa lukemattomia ihmisiä, tai kuinka uskova voi syntyä uudelleen Maitreyan asuttamaan Tuṣita-taivaaseen. Vaikka Maitreyaa odotettiin tulevana buddhana, hänen nähtiin ilmestyvän myös maan päällä. Esimerkiksi 600-luvulla kiinalainen munkki Xuanzang kertoi Maitreyan pelastaneen hänet Gangesjoella. Intialainen Yōgacāra-koulukunnan perustaja Asaṅga väitti Maitreyan ilmestyneen hänelle haavoittuneen koiran hahmossa opettaakseen hänelle myötätuntoa.

Itä-Aasiassa Maitreyan kultti sai aikaan millenaristisia liikkeitä, joilla oli myös poliittisia ulottuvuuksia. Kiinassa kultin perustajiin kuului munkki Dao’an 300-luvulla. Koreassa Maitreyasta tuli suosittu 500-lukuun mennessä, ja esimerkiksi Baekjen kuningas Mu piti maataan valtakuntana, johon Maitreya tulisi syntymään uudelleen. Munkit Wonhyo ja Woncheuk kirjoittivat Maitreyaa käsitteleviä kommentaareja, ja korealaiset munkit levittivät uskon myös Japaniin, jossa se sai suosiota 700-luvun lopulla ja myöhemmin 1000-luvulla. Sittemmin se kuitenkin jäi Jizōn ja Amidan kulttien varjoon. Nykyaikana Maitreyan kultti on vaikuttanut esimerkiksi uususkontojen kuten korealaisen Jeungsandon perustamiseen.

Kiinalaista munkki Budaita, jonka lihava ja iloinen hahmo tunnetaan ”nauravana buddhana”, pidettiin Maitreyan inkarnaationa. Japanissa hahmo (Hotei) on otettu ’seitsemän hyvän onnen jumalan’ (Shichifukujin) joukkoon. Budain hahmo on yleinen muun muassa kiinalaisissa buddhalaisissa luostareissa ja monin paikoin ravintoloissa ja baareissa, koska hänet liitetään hyvään ruokahaluun.

Tekstit

Maitreyasta kerrotaan monissa Mahajana-buddhalaisissa sūtrissa. Lootus-sūtrassa luvataan, että Maitreyan nimeä ääneen lausuvat voivat syntyä hänen kanssaan uudelleen, kun hänestä tulee buddha. Sūtrissa kuvaillaan myös, mitä tulee tapahtumaan, kun Maitreya saapuu taas maan päälle. Maitreya-vyākaraṇa ennustaa, että Maitreya valitsee Tuṣita-taivaasta käsin tulevat vanhempansa Ketumatin kaupungista. Hän laskeutuu äitinsä kohtuun ja syntyy tämän oikeasta kyljestä. Toistettuaan Śākyamuni-buddhan teot tietyin muutoksin hän saavuttaa valaistumisen rautaviiriöpuun alla (nāgapuṣpa). Hän matkustaa Kukkutapādaan, jossa Mahākāśyapa luovuttaa hänelle Śākyamuni-buddhan kaavun. Koska ihmiset ovat kaukana tulevaisuudessa huomattavasti aiempaa kookkaampia, Buddhan kaapu riittää peittämään ainoastaan kaksi Maitreyan sormea. Kolmessa suuressa buddhalaisessa kokouksessa Maitreya vapauttaa 30 miljardia ihmistä harhaluuloistaan.

Toiset sūtrat esittävät sitä vastoin ajatuksen uudelleensyntymästä Maitreyan asuttamaan Tuṣita-taivaaseen. Tämä muistuttaa käsitystä uudelleensyntymästä Amitābhan puhtaaseen maahan, eikä edusta niinkään messiaanista ajattelua.

Ikonografia

Varhaisessa buddhalaisessa taiteessa Maitreya esitetään seisovassa tai istuvassa asennossa ja astiaa (kuṇḍikā) kantavana. Hänen kätensä on kohotettu pelottomuutta ilmaisevaan abhayamudrā-eleeseen. Astia symboloi Maitreyan tulevaa syntymää brahmaanikastiin. Esimerkiksi Gandharasta löydettyjen, astiaa pitelevää bodhisattvaa esittävien veistosten on tulkittu esittävän Maitreyaa. Myöhemmät esitystavat, kuten kiinalaiset ja korealaiset veistokset, joissa Maitreya istuu pohdiskelevan näköisenä ja jalkansa ristineenä, voidaan jäljittää gandharalaiseen taiteeseen. Tuolilla istuvan Maitreyan asento eli maitreyāsana tunnetaan myös ”eurooppalaisena asentona”. Siinä Maitreyan tulkitaan miettivän, milloin hänen tulisi viimein syntyä uudelleen ja aloittaa buddhalainen opetus. Kätensä Maitreya on kohottanut opettavaan dharmacakramudrā-eleeseen. Japanissa myös Nyoirin Kannon alettiin esittää tässä asennossa.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Buswell, Robert E. Jr & Lopez, Donald S. Jr: The Princeton Dictionary Of Buddhism, s. 517–518. Princeton University Press, 2014. ISBN 978-0-691-15786-3 Teoksen verkkoversio.
  2. 1 2 3 Maitreya Encyclopaedia Britannica. Viitattu 21.10.2026.
  3. 1 2 3 4 5 6 7 日本大百科全書(ニッポニカ): 弥勒菩薩 Kotobank. Viitattu 21.10.2026.

Aiheesta muualla