Maksapasteija (tansk. leverpostej, norj. leverpostei ja ruots. leverpastej) on maksasta tehty patee, joka on suosittu pohjoismaisessa ruokakulttuurissa. Se on alun perin lähtöisin Ranskasta ja saapui Pohjoismaihin 1800-luvun puolivälissä.
Maksapasteija (tansk. leverpostej, norj. leverpostei ja ruots. leverpastej) on maksasta tehty patee, joka on suosittu pohjoismaisessa ruokakulttuurissa. Se on alun perin lähtöisin Ranskasta ja saapui Pohjoismaihin 1800-luvun puolivälissä.
Maksapasteija tehdään yleensä porsaan tai vasikan maksasta, silavasta, sipulista, vehnäjauhoista ja kananmunasta. Maksa jauhetaan yleensä hienoksi, mutta ns. maalaismaksapasteijassa se on jätetty karkeammaksi. Ainekset sekoitetaan yhteen, maustetaan, ja kypsennetään vuoassa vesihauteessa. Tyypillisiä mausteita ovat meirami, timjami, musta-, valko- ja maustepippuri. Usein pasteijaan sekoitetaan hienonnettua anjovista, joka antaa ruoalle lisää umamia ja hienoisen makean maun.
Kuten muutkin hienonnettuun lihaan perustuvat ruoat, maksapasteija oli aikoinaan työläs ja kallis ylellisyystuote. Lihamyllyn keksiminen teki siitä suuren yleisön ruokaa. Nykyään se on halpa leivänpäällinen. Se on silti perinteinen osa suomalaista pito- ja joulupöytää ja on osa ruotsalaista voileipäpöytää. Muutamat klassiset tanskalaiset voileivät sisältävät myös maksapasteijaa.