Maria Slavona

Taiteilijaksi

Marie Schorer syntyi apteekkari Theodor Schorerin ja hänen vaimonsa Ottilien tyttäreksi. Tuleva taiteilija oli perheen viidestä lapsesta nuorin. Perheessä oli kolme poikaa ja Marien lisäksi toinenkin tytär. Vanhempien tuttavapiiriin kuului taiteilijoita, kirjailijoita ja intellektuelleja. Kodin kulttuurimyönteisessä ilmapiirissä Marie sai innoituksen ryhtyä taiteilijaksi. Vanhemmat tukivat tyttärensä taiteilijahaaveita alusta alkaen.

Marie lähti vanhempiensa kodista 17-vuotiaana Berliiniin opiskelemaan taidetta. Tätä pidettiin Lyypekissä skandaalina. Se, että nuori naimaton nainen muutti yksin oli tavatonta. Se, että nuori nainen ryhtyi opiskelemaan taidetta oli jo todella epäilyttävää.

1880-luvun Saksassa naiset eivät saaneet vielä opiskella valtion taideoppilaitoksissa. Siksi Marie opiskeli aluksi Eichlerin yksityisessä taidekoulussa. Sieltä hän siirtyi Deutsches Gewerbe-Museum zu Berlinin tuolloin pitämälle taideluokalle. Sen jälkeen hän siirtyi Berliinin naistaiteilijoiden yhdistyksen taidekouluun. Toisin kuin edelliset koulut, tämä salli myös naisten piirtää alastonmallia.

Berliinissä naisten taideopetus ei ollut kovin tasokasta. Siksi Slavona päätti siirtyä vuonna 1888 Müncheniin. Kaupungissa toimi Damenakademie, naisille taideopetusta antanut koulu, jonka opettajat olivat berliiniläisiä verrokkejaan paremmin perillä aikansa taide-elämästä. Koulun opettaja Ludvig Herterich tutustutti oppilaansa uuteen taidesuuntaukseen impressionismiiin. Münchenin koulussa opiskeli samaan aikaan myös Käthe Kollwitz, ja siellä syntyi ajatus Pariisiin muuttamisesta.

Käydessään kotonaan Lyypekissä, Marie tapasi tanskalaisen taiteilijan Vilhelm Petersenin, jonka kanssa alkoi läheinen suhde. Yhdessä he päättivät ottaa käyttöön taiteilijanimet – Vilhelm Petresen oli nyt Willy Gretor ja Marie Schorer oli nyt Maria Slavona. Pariisiin he lähtivät vuonna 1890.

Pariisissa

Pariisi oli 1800-luvun loppuvuosien eurooppalaisen taiteen keskus. Louvre oli Slavonalle suuri elämys, mutta taidekoulut olivat hänelle pettymys. Hän päätti maalata yksin ja olla tekemisissä vain saman mielisten kanssa, joita oli tanskalaisissa ja norjalaisissa.

Slavona synnytti vuonna 1890 tyttären, joka sai nimekseen Lilly. Tyttären syntymän aikoihin suhde Petersenin oli ohi. Karismaattiselta ja mukavalta mieheltä vaikuttanut Petersen oli paljastunut paatuneeksi naistennaurattajaksi ja maineeltaan kyseenalaiseksi taidekauppiaaksi. Nuori taiteilija joutui pärjäämään nyt yksinhuoltajana.

Ensimmäisen näyttelynsä Slavona piti vuonna 1893. Näyttelyssä hän käytti taiteilijanimeä Carl-Maria Plavona. Kyseisessä näyttelyssä oli esillä hänen työnsä "Alte Blumenfrau", joka esittää vanhaa naista, joka pitää kuluneissa käsissään kukkakoria. Nainen vaikuttaa erittäin väsyneeltä. Teos avasi hänelle väylän taidemaailmaan. Saatuaan itsensä sisälle taidemaailmaan Slavonan asunnosta tuli joksin aikaa kokoontumispaikka taiteilijoille. Hän sai töistään hyviä arvosteluja ja niitä pidettiin yhtä hyvinä kuin Berthe Morisot´n töistä.

Sveitsiläinen taiteentuntija ja taidekeräilijä Otta Ackermann tapasi Slavonan arviolta vuonna 1898. He ystävystyivät ja rakastuivat. Avioliiton he solmivat vuonna 1900. Slavonan tytär otti käyttöön nimen Ackermann ja tytär teki uraa näyttelijänä nimellä Lilly Ackermann. Ackermannin koti oli merkittävä kohtaamispaikka Pariisin taiteilijoille. Siellä kävivät muiden muassa Max Liebermann, Walter Leistikow ja monet tuntemattomammatkin taiteen ystävät. Aviolitton solmimisen jälkeen Slavonalla alkoi erittäin tuottelias kausi. Hän maalasi asetelmia, maisemia, muoto- ja sisäkuvia.

Paluu Saksaan

Takaisin Lyypekkiin Slavona muutti perheineen vuonna 1906. Lyypekin ahdasmielinen ilmapiiri ei sopinut Slavonan perheelle. Se ei mitenkään edistänyt aviomiehen taidekauppaa ja kohta perhe oli talousvaikeuksissa. Perhe päätti muuttaa vuonna 1909 Berliiniin, missä ilmapiiri oli vapaamielinen ja taide-elämä vilkkaampaa. Vuonna 1913 Slavonasta oli tullut Berliinin Secessionistien jäsen. Kyseinen ryhmä oli syntynyt protestiksi Saksan vanhakantaiselle taidemaailmalle ja keisari Vilhelm II:n yrityksille rajoittaa modernia taidetta. Ryhmä osoitti mieltään hallituksen suosimaa akateemista taidetta vastaan pitämällä näyttelyitä joissa oli vain modernia taidetta.

Ensimmäinen maailmansota aiheutti Slavonan perheelle taloudellisia vaikeuksia. Ihmisillä oli kokonaan muita asioita mielessään kuin taidehankinnat. Sodan loppuaikoina Slavona terveys alkoi horjua. Perhe muutti halvempien elinkustannusten ja Marian terveydentilan vuoksi Baijeriiin, Munsingin kylään. Siellä syntyi sarja kukka-asetelmia. Slavona kuoli Berliinissä vuonna 1931.