Kivistö on noin 12000 asukkaan kasvava kaupunginosa Vantaalla, Hämeenlinnanväylän itäpuolella Kivistön suuralueella. Kaupunginosaan kuuluu myös Kanniston pientaloalue sekä pohjoisosassa vanha Keimolan (Käinby) kyläasutus ja Linnan kartano. Kaupunginosan läpi kulkee Keimolantie (entinen Vanha Nurmijärventie).
Vanhan Kivistön ja Kanniston omakotialueet ovat peräisin 1950-luvulta. Tontit lohkottiin (1951–1952) pääosin Stenbackan ja Byändan-tilan maista Omakiinteistö Oy:n toimesta.
Alussa Kivistöön ei saatu sähköjä laisinkaan, ettei se häiritsisi lähellä olevaa radioasemaa, jonka kautta pidettiin yhteyttä suomalaisiin rahtilaivoihin maailman merillä. Kyläläiset valittivat ja taistelivat asiasta peräti kolme vuotta, ja lopulta sähköt saatiin. Kylää sanottiinkin "Öljylamppukyläksi"
Ensimmäinen kauppa oli "Naskalin kauppa" joka rakennettiin 1954. Sitä pitivät Hely ja Soini Naskali. Kaupasta sai muun muassa rakennustarvikkeita ja lamppuöljyä.
Kauppa sijaitsi Vanha Nurmijärventie 156:ssa. Puinen rakennus on yhä jäljellä.
1960-luku
Asukkaita saapui yhä enemmän ja Kivistö sai oman koulun 1961. Helsingin pitäjän seurakunta osti alueelta tontin 1963 ja vuonna 1967 aktiivisten ihmisten toiminnalla valmistui Kivistön kirkko. Elintarvikekauppoja oli kaksi: Elanto (1965) ja K-valinta Viljanen. Muita olivat muun muassa Posti, Nurmijärven Osuuspankin sivukonttori, Keimolan sähkö oy, kangaskauppa ja kioski. Ensimmäinen päiväkoti alueelle valmistui 1973.. Valokuvauspalveluita tarjosi W. Illman Koulutie 13:ssa (nyk. Liusketie).
2000-luku
Vuonna 2020 valmistunut Kivistön Colosseum
Kannistoon hyväksyttiin vuonna 1999 asemakaava, jonka jälkeen alueelle on rakennettu runsaasti uusia pientaloja.
Vanhaa Kivistöä laajemman osayleiskaavan ja suunnitteluprojektin nimi oli Marja-Vantaa, joka on lähtöisin 1970-luvulta ja tarkoittaa Martinlaakson radan jatkamista. Kaupunginosan ja rautatieaseman nimi on Kivistö.lähde? Syyskuussa 2005 valmistui Marja-Vantaan osayleiskaavaehdotus lausuntoja varten. Suunnitelmissa Kivistöstä olisi tulossa yli 20000 asukkaan kaupunginosa, johon tulisi työpaikkoja lähes 30000 ihmiselle. Osayleiskaava hyväksyttiin 2006. Sen silloin päätetty nimi Marja-Vantaa muutettiin joulukuussa 2012 Kivistöksi. Ideakilpailun (2008) voitti ja asemakaavaluonnoksen (2010) on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik. Alueelle sijoittuu rautatieasema, kauppakeskus ja monipuolista kerros- ja pientaloasumista puistoineen. Riipiläntie ja Tikkurilantie yhdistettiin toisiinsa Vantaanjoen ylittävällä sillalla juhlallisin menoin 4. lokakuuta 2013. Kadut ja puistot saavat nimensä jalo- ja korukivistä. Kivistön uudella alueella pidettiin asuntomessut kesällä 2015.
Kivistö kuvattuna lentokoneesta joulukuussa 2025
Vuonna 2015 Kivistöön suunniteltiin myös Jurase Park -nimistä dinosaurusaiheista teemapuistoa, jota kuitenkaan ei toteutettu.
Kivistön nimeä kantoi myös Kivistö Folk Festival, joka tosin järjestettiin Vantaankosken koulun kentällä. Kivistön Juoksu on vuodesta 2011 järjestetty juoksutapahtuma, jossa matkavaihtoehtoja on 10km ja puolimaraton (21,1km). Molemmissa on sarja miehille ja naisille. Tapahtuma järjestetään syyskuun puoliväliin osuvana lauantaina. Lähtö ja maali ovat Kanniston koululla. Reitti kulkee pitkin Kivistön jalankulun ja pyöräilyn väyliä.
Kivistö ja Kannisto ovat maastotermejä. Kivistön kadut on nimetty kivilajien mukaan, Kanniston kadut sotilasarvojen mukaan.
Alueella toimii yhdeksän päiväkotia, joista kolme on yksityisiä, ja Aurinkokiven koulu. Vanhan, lakkautetun Kivistön koulun koulun vieressä sijaitsee Kivistön kirkko (1967). Ennen yksityinen Selina-koti tarjosi hoitoa dementikoille noin 15 asiakaspaikalla, mutta nyt se on koti nuorille turvapaikanhakijoille. Kivistössä toimii kaksi Attendon asumisyksikköä, yksi vanhuksille ja yksi kehitysvammaisille. Kivistön kupeessa sijaitsee Keimolanportti, jossa on muun muassa huoltoasema sekä pikavuoropysäkit Tampereen ja Helsingin suuntaan. Kannistoon valmistui kesällä 2011 Kanniston koulu. Elokuussa 2016 valmistui Aurinkokiven palvelurakennuksen ensimmäinen vaihe, jossa toimivat esimerkiksi päiväkoti ja Aurinkokiven koulu (alakoulu). Aiempi Kivistön koulu lakkautettiin uuden koulun avautuessa. Vuonna 2019 valmistui Aurinkokiven kakkosvaihe. Tähän sijoittuu Aurinkokiven yläkoulu.
Kaupallisia palveluita Kivistössä tarjoavat esimerkiksi apteekki, kaksi Alepaa ja K-Market, R-kioski, muutama parturi-kampaamo, pari baaria ja jokunen ravintola.
Lokakuussa 2020 Kivistöön avattiin Kivistön kirjasto ja nuorisotilat väliaikaisiin vuokratiloihin Kivistön rautatieaseman lähelle. Nuorisotilat ja kirjasto siirtyivät uuteen, lokakuussa 2023 aseman viereen valmistuneeseen kauppakeskukseen, jonka tiloissa toimivat myös terveysasema ja asukaspalvelut. Samaan aikaan alueelle valmistui uusi bussiterminaali.
Alueelle 2010-luvulla kaavailtu Jumbon kokoluokan suuri kauppakeskus ei toteutunut, vaan hanke kaatui lopullisesti keväällä 2020. Sen sijaan aseman viereen valmistunut kauppakeskus Kivis avautui 5. lokakuuta 2023. Kiviksen yhteyteen, aivan juna-aseman viereen, avattiin K-Citymarket 29. tammikuuta 2026.
Liikenneyhteydet
Kaupunginosan läpi kulkee vuonna 2015 valmistunut Kehärata, joka lähtee Vantaankosken radalta Lentoaseman kautta pääradalle ja edelleen Tikkurilaan. Kivistön alueelle sijoittuvat Vehkalan ja Kivistön rautatieasemat sekä Lapinkylän ja Petaksen asemavaraukset. Rata yhdistää toisiinsa 200000 asukasta ja 200000 työpaikkaa.
Kivistön suuralueeseen (2007–) kuuluvat Kivistön lisäksi Piispankylän, Keimolan, Lapinkylän, Myllymäen, Vestran, Luhtaanmäen, Riipilän, Seutulan ja Kiilan kaupunginosat. Vuoden 2019 lopussa suuralueella asui yhteensä 15363 asukasta, joista noin 58prosenttia Kivistön kaupunginosassa. Vuoden 2025 loppuun mennessä suuralueen väkiluku oli kasvanut 19200 asukkaaseen, ja se oli väkiluvultaan Vantaan pienin suuralue.
Vuoden 2018 lopussa 15 vuotta täyttäneistä kivistöläisistä 18,7prosentilla oli enintään perusasteen tutkinto. Toisen asteen tutkinto oli 40,5prosentilla ja korkea-asteen tutkinto 40,8prosentilla kaupunginosan asukkaista. Koko Vantaan asukkaista korkeakoulututkinto oli 31,3prosentilla, eli Kivistössä asuu Vantaan keskiarvoa enemmän korkeakoulutettuja.
Vantaan väestöennusteen mukaan Kivistön kaupunginosassa asuu vuoden 2024 alussa noin 12100 asukasta ja vuoden 2029 alussa noin 14700 asukasta.
Kivistöläisten äänestäminen
Puolueiden ääniosuus eduskuntavaaleissa 2019 Keimolan äänestysalueella (alue 202)
Keimolan äänestysalueeseen (alue 202) kuuluvat Kivistön, Keimolan, Vestran ja Luhtaanmäen kaupunginosat. Tästä syystä ainoastaan Kivistön kaupunginosan asukkaiden äänestyskäyttäytymisestä ei ole mahdollista saada tarkkaa tietoa, mutta koska vuoden 2019 alussa yli 80 prosenttia äänestysalueen asukkaista asui Kivistössä, äänestysalueen tulokset kuvastavat hyvin myös kivistöläisten poliittisia mielipiteitä.
Kivistön suuralueen uusi alue, jota kutsuttiin aikaisemmin Marja-Vantaaksi on Kehä III:n pohjoispuolelle ja Hämeenlinnanväylän molemmin puolin laadittu osayleiskaava (2006) ja sen toteuttamiseksi käynnistetty suunnitteluprojekti (2007). Se sijoittuu suurimmaksi osaksi vanhan Kivistön kaupunginosan alueelle. Alueen nimi oli aiemmin Marja-Vantaa, mutta Vantaan nimesi sen Kivistöksi. Entinen Kivistön omakotialue saatetaan nimetä Vanhaksi Kivistöksi.
Hämeenlinnanväylän länsipuolelle Kivistön suuralueen Keimolan kaupunginosaan on rakentumassa Keimolanmäen asuinalue vuonna 2009 hyväksytyn, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkolan suunnitteleman asemakaavan pohjalta.
Kivistön ydinkeskustan asemakaavaluonnoksen laati Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik (2010).
Taustaa
Hankkeena Kivistö on lähtenyt käyntiin rauhallisesti. Vantaan yleiskaavan hyväksyminen vuonna 1992 merkitsi hallinnollista alkusysäystä myös uudelle Kivistölle. Vantaan kaupunginvaltuusto päätti osayleiskaavan laatimisesta alueelle 14. syyskuuta 1992.
Matalasuhdanteen aikana käyntiin saatettu valmistelutyö on sittemmin edennyt. Suunnittelun ja selvittelyjen lähtökohtia on tarkennettu ja tarkistettu. Esimerkiksi Kehäradan (aiemmin Marja-rata) linjaukseen, hahmoteltuun kaupunkirakenteeseen ja sen keskuksen sijaintiin on tehty muutoksia. Näiden edettyä myös Kivistöä koskevaan päätöksentekoon on tullut vauhtia.
Kivistön osayleiskaava hyväksyttiin Vantaan kaupunginvaltuustossa 19. kesäkuuta 2006. Alueesta on alustavasti suunniteltu jopa noin 27000 asukkaan kaupunginosaa, jonka yhteyteen tulisi myös yli 10000 ihmisen ihmisten työpaikka. Kivistön asutus sijoittuu lentomelun alle 55dB:n (Lden) alueelle ja työpaikkarakentaminen suuremman melun vyöhykkeelle.
28. elokuuta 2006 Vantaan kaupunginhallitus, Kapiteeli ja Kesko sopivat yhteistyöstä kaavoitukseen ja maanvaihtoon liittyen Kivistön suunnitellun keskustan osalta. Alustava sopimus koski 80 hehtaarin laajuista keskusta-aluetta Kehäradan varteen suunnitellun Kivistön aseman seudulla. Sopimus pyrkii osaltaan vauhdittamaan asemakaavan syntymistä tälle alueelle vuosien 2007–2008 tienoilla. Kivistön asema sijoittuu Vanhan Hämeenlinnantien ja Vanhan Nurmijärventien väliin nykyiseen Kivistön kaupunginosaan.
Marja-Vantaan nimi
Aiemmin suunniteltu nimi Marja-Vantaa johtuu Kehäradan aiemmasta 1970-luvulta peräisin olevasta nimestä Marja-rata, joka tarkoitti Martinlaakson jatkorataa. 1975 valmistui selvitys Martinlaakson radan jatkamisesta, Marja I, jossa tutkittiin yhteyttä Klaukkalaan ja Hiekkaharjuun.
Kivistö on vanhaa Kivistöä laajemman osayleiskaavan ja suunnitteluprojektin nimi. Kaupunginosan ja rautatieaseman nimi on Kivistö.
Asuntorakentaminen ja sosioekonominen kehitys
Kivistön nykyinen kerrostaloalue rakentui pääosin 2010-luvun matalien korkojen aikana. Vuosina 2015–2021 Kivistöön ja viereiseen Keimolaan valmistui noin 5800 asuntoa. Asuntojen keskikoko jäi 45neliömetriin, ja neljä viidestä asunnosta oli yksiöitä tai kaksioita, joita hankkivat erityisesti yksityissijoittajat. Vuosikymmenen loppupuolella asuntorakentaminen kaupunginosassa pysähtyi lähes kokonaan.
Helsingin Sanomien mukaan toimeentulotuella elävien osuus on kasvanut Kivistössä selvästi enemmän kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Kivistön postinumeroalueen asukkaista toimeentulotuen saajia oli vuonna 2017 noin 6,1prosenttia ja vuonna 2024 noin 14,3prosenttia. Kun kivistöläiset tienasivat vuonna 2017 Vantaan keskiarvoa enemmän, vuonna 2024 alueen asuntokuntien tulot jäivät kaikilla mittareilla keskiarvon alle, vaikka koko Vantaalla keskitulot samaan aikaan nousivat.
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on arvostellut Kivistön kaltaista rakentamista. Hänen mukaansa alueelle tuotettiin liikaa pieniä vuokra-asuntoja ja yksinasujien koteja sekä liian vähän keskituloisten ja lapsiperheiden asuntoja, minkä seurauksena alueelle muutti odotettua pienituloisempaa väestöä. Vaattovaara on pitänyt riskinä, että huono-osaisuus kasautuu eikä alueen kehityssuuntaa saada nopeasti käännettyä.
Kivistön projektijohtaja Vantaan kaupungilta myönsi haastattelussa ettei asuntojakauma ollut ihanteellinen, mutta muistuttanut, että ilman yksityissijoittajien ostamia sijoitusasuntoja aluetta ei olisi rakennettu yhtä nopeasti. Kaupunki on vuodesta 2024 lähtien ottanut käyttöön sääntelyä, jolla pyritään lisäämään suurempien perheasuntojen osuutta uudistuotannossa. Alkuvuonna 2025 Kivistön keskusta-alueella oli 36 valmiiksi rakennettua kaupungin asuntotonttia, joista viimeisin tarjouskilpailu päättyi tammikuussa 2025 ilman yhtään tarjousta.
Kivistön kasvu näkyi 2020-luvun alussa myös levottomuuksina. Poliisi kohdisti kaupunginosaan kesällä 2024 tehostetun valvonnan, jonka taustalla oli katukuvassa näkynyt huumeongelma.
Lähteet
Hako, Jukka ym.:Helsingin pitäjä 2007 Helsinge.Porvoo:Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys–Helsinge hembygdsförening ry, 2006.ISBN951-95795-3-2
