| Tikkurila | |
|---|---|
| Dickursby | |
Vantaan kaupungintalo. |
|
Kaupungin kartta, jossa Tikkurila korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Tikkurilan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 61 |
| Pinta-ala | 1,0 km² |
| Väkiluku | 8 815 (31.12.2023) |
| Työpaikkoja | 7 098 kpl (31.12.2017) |
| Postinumero(t) | 01300, 01301 |
| Lähialueet | Viertola, Simonkylä, Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala; Helsingin puolella Tapulikaupunki |
Tikkurila (ruots. Dickursby) on kaupunginosa Tikkurilan suuralueella, Vantaan itäosassa, Helsingin rajan tuntumassa. Tikkurila sijaitsee pääradan varrella noin 16 kilometriä pohjoiseen Helsingin keskustasta. Se on Vantaan hallinnollinen keskus ja yksi pääkaupunkiseudun aluekeskuksista, ja yleiskaavassa se nähdään yhtenä Vantaan tiivistyvistä pääkeskuksista.
Tikkurilan kaupunginosa käsittää neliökilometrin kokoisen alueen Tikkurilan rautatieaseman länsipuolella. Sen rajoina ovat idässä päärata, pohjoisessa Valkoisenlähteentie ja lännessä Talvikkitie. Etelässä Tikkurila rajautuu Vantaan ja Helsingin väliseen kaupunginrajaan, joka tiedekeskus Heurekan tonttia lukuun ottamatta mukailee Keravanjokea. Tikkurila muodostaa ympäröivien kaupunginosien (Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala, Simonkylä, Viertola) kanssa suuralueen.
Tikkurila-nimitystä käytetään usein virallista kaupunginosaa laajemmasta alueesta, mikä näkyy suuralueen nimistössä: esimerkiksi Tikkurilan urheilupuisto sijaitsee virallisesti Viertolan kaupunginosassa ja Tikkurilan lukio Jokiniemen kaupunginosassa. Tikkurilan eteläpuolella sijaitsee Ala-Tikkurila, joka kuuluu Helsinkiin.
Tikkurilan luonnollinen maaperä on suurimmaksi osaksi vanhaa savikkoa. Maisema on suurimmaksi osaksi ollut tasaista pelto- ja niittyaluetta, eikä alueella juuri ole maastonmuotoja, vaan siluetti muodostuu ainoastaan rakentamisesta. Lähin korkea kohta on Winterinmäeksi kutsuttu kallio-moreeniselänne Jokiniemessä. Tikkurilan eteläreunassa sijaitsee rehevä Keravanjoen varren jokilaakso.



Tikkurila tunnettiin markkinapaikkana jo 1500-luvulla, mistä se on myös saanut nimensä: tikkuri tarkoitti kymmenen nahan nippua. Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie eli Kuninkaantie kulki nykyisen Tikkurilantien kohdalla. Etenkin sisämaan hämäläiset toivat Tikkurilan markkinoille myytäviksi turkiksia. Alue säilyi kuitenkin harvaan asuttuna Helsingin pitäjän takamaana 1800-luvun loppupuolelle asti.
Vuonna 1862 otettiin käyttöön Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie. Yksi sen seitsemästä asemasta rakennettiin Tikkurilaan, koska siellä rautatie ylitti Kuninkaantien. Hämeen läänin lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt, taidemaalari Albert Edelfeltin isä, suunnitteli uusrenessanssia ja varhaista eurooppalaista rautatiearkkitehtuuria edustavan tiilisen asemarakennuksen, joka vuosina 1989–1990 kunnostettiin Vantaan kaupunginmuseon käyttöön.
Tikkurilan asutus keskittyi alun perin etelämmäksi Keravanjoen varteen, mutta rautatieliikenne alkoi kasvattaa nimenomaan asemanseutua. Rautatie toimi alkusysäyksenä asutuksen kasvulle ja toi alueelle myös teollisuutta. Tikkurilankoskella aloitti 1860-luvulla toimintansa öljynpuristamo ja vernissakeittämö. Näistä sai alkunsa nykyinen maalikonserni Tikkurila Oy, joka toimii edelleen joen toisella puolen Kuninkaalassa. 1880-luvun lopulla Tikkurilaan perustettiin ensimmäinen kauppa. Rautatieasemalla toimi postikonttori.
Vernissan lisäksi Keravanjoen varteen rakentui muutakin teollisuutta: saksalaissyntyisen insinöörin Kurt Wreden perustama Tikkurilan Silkki oli Suomen ensimmäisiä silkkitehtaita. Vuonna 1934 Tikkurilaan pystytetty tehdasalue oli laaja: se työllisti 1950-luvulla jopa 550 henkilöä, ja kokonaisuuteen kuului kutomo, värjäämö, painamo, tarkkaamo ja pakkaamo. Silkkikutomon ja -värjäämön toiminta päättyi vuonna 1977. Tehdaskorttelissa on tänä päivänä asuntoja ja toimistotiloja. Silkkitehdaskorttelin itäpuolelle perustettiin vehnäjauhon tuottamiseen erikoistunut Veininmylly. Huomattaviin tehdasrakennuksiin kuului myös Akkuteollisuus Oy:n akkutehdas, joka oli toiminnassa vuosina 1947–1972. Tehdas purettiin vuonna 1981, ja sen tontille rakennettiin Tikkurilan kirjasto. Akkutehtaan tontti oli pahoin lyijyn saastuttama ja vaati huomattavia puhdistustöitä.
Vuonna 1908 Tikkurilasta tuli hallinnollisesti taajaväkinen yhdyskunta, joka tosin kuului Helsingin maalaiskuntaan, mutta jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus. Sen alueeseen kuuluivat Tikkurilan lisäksi myös Haxbölen ja Hanabölen kylät, joista viimeksi mainittu käsitti myös Rekolan asutuskeskuksen.
Huhtikuussa 1918 Tikkurilassa käytiin Suomen sisällissotaan kuulunut Tikkurilan taistelu, jossa Saksan Itämeren-divisioona valtasi alueen ja katkaisi pääradan osana Helsingin valtausta. Saksalaisia vastaan taisteli Tikkurilan punakaarti, joka ei ollut erityisen koulutettu taistelemaan ja jonka tehtäviä sodan aikana olivat pääasiassa vartiointi ja ruoan hankkiminen. Asukkaita sisällissodan aikaan Tikkurilassa oli 1 405.
Tikkurilan Valo-Sähköosuuskunta perustettiin vuoden 1917 jälkeen hankkimaan sähkövalaistus koko alueen asukkaille. Se osti sähkönsä Malmin Sähkölaitos Oy:ltä ja oli toiminnassa vuoteen 1950 saakka, jolloin se verkostoineen myytiin Malmin Sähkölaitos Oy:lle.
Vuonna 1926 valmistui Tikkurilan kansakoulu.
Tikkurila pysyi taajaväkisenä yhdyskuntana vuoden 1955 loppuun saakka, jolloin viimeisetkin tällaiset yhdyskunnat lakkautettiin. Sellaisena se ei kuitenkaan koskaan käyttänyt itsehallinto-oikeuttaan.

Vuoden 1946 alueliitoksessa eteläisin osa Tikkurilastakin, Ala-Tikkurila, liitettiin Helsingin kaupunkiin. Kaupungin ja maalaiskunnan rajaksi tuli Keravanjoki.
Alueliitosta valmisteltaessa selvitysmiehenä toiminut Yrjö Harvia ehdotti myös Helsingin maalaiskunnan jäljelle jäävän osan jakamista kahdeksi kunnaksi. Sen läntiset, silloin vielä pääasiassa maatalousvaltaiset alueet käsittänyt kunta olisi edelleen ollut nimeltään Helsingin maalaiskunta, kun taas kunnan itäosista olisi muodostettu uusi Tikkurilan kunta. Tätä ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu.
Koska alueliitoksessa myös Helsingin maalaiskunnan siihenastinen hallinnollinen keskus, Malmi, liitettiin Helsinkiin, tuli Tikkurilan maalaiskunnalle jääneestä osasta kunnan uusi hallinnollinen keskus. Tikkurilaa luonnehdittiin kunnan ”liiketeknilliseksi ja väestölliseksi keskukseksi”. Päätös ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, vaan hallinnollisen keskuksen sijoittamispaikaksi ehdotettiin myös Helsingin keskustaa ja Helsingin pitäjän kirkonkylää. Tikkurilan eduiksi katsottiin hyvät liikenneyhteydet ja runsas väkiluku: asukkaita Tikkurilassa oli 7 800 vuonna 1956. Alueella oli myös runsaasti teollisuutta ja eri elinkeinon harjoittajia. Toisaalta maalaiskunnan länsiosista yhteydet Tikkurilaan olivat heikommat, ja länsiosista matkustettiin töihin paljolti pääkaupunkiin Helsinkiin. Mielipidekyselyissä merkittävä osa maalaiskunnan länsiosien asukkaista puolsikin maalaiskunnan liittämistä Helsinkiin.
Kunnanvaltuuston kokouksessa marraskuussa 1953 päätettiin ostaa Tikkurilan Asematieltä tontti uudelle kunnantalolle: Vantaan kaupungintalo maksoi yli 150 miljoonaa markkaa, ja se valmistui vuonna 1957. Galleria K eli tuolloinen pääkirjasto valmistui kaupungintalon kupeeseen seuraavana vuonna. Samoihin aikoihin valmistui myös Tikkurilan kirkko. 1950-luvulla rautatieaseman kupeeseen perustettiin myös Suur-Helsingin Osuuskassan konttori, jota kutsutaan Kassantaloksi. Lummetiellä sijaitseva Opistotalo, entinen Keskuspuiston yläaste, on ainoa 1960-luvun julkista arkkitehtuuria edustava rakennus Tikkurilassa.


Tikkurilan ensimmäistä asemakaavaa alettiin laatia vuonna 1965. Ensimmäinen punatiilisten kerrostalojen yhtenäinen alue, Kukkaketo, rakennettiin lähelle Keravanjokea 1960-luvun loppupuolella. Aikansa modernia asumista ja asuinrakentamisen ihanteita edustavan Kukkakedon suunnitteli Erkki Karvinen. Kukkakedon aluetta, jonka talot ovat keskimäärin kuusikerroksisia, pidetään arvokkaana kokonaisuutena. 1960-luvulla erityisesti Kielotielle ja Orvokkitielle valmistui useita muitakin matalia kerrostaloja. Sotien jälkeinen asutustoiminta sekä 1960- ja 1970-luvun maaltamuutto kasvattivat Tikkurilasta maalaiskunnan suurimman taajaman.
Alueelle valmistui vuonna 1968 ajan hengen mukaista arkkitehtuuria edustanut Tikkurilan uimahalli, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin uimahalli. 1970-luvulla Kielotien varteen rakentui virastotaloja, kuten Eero A. Kajavan suunnittelema Valtion virastokeskus ja Hirvo Tyynilän Kauppalantalo. Helsingin maalaiskunta muutettiin vuoden 1972 alussa Vantaan kauppalaksi ja kaksi vuotta myöhemmin kaupungiksi. Tikkurila oli hetken aikaa yksi ehdokkaista koko kaupungin nimeksi. Vantaa-nimeen päädyttiin kuitenkin jo ensimmäisessä kaupunkihakemuksessa vuonna 1967.

Tikkurila on alun perin rakennettu melko väljästi, ja aluetta hallitsevat viheralueiden ympäröimät ajoradat, joiden väliin on rakennettu 1960-luvulle tyypillisiä matalia 2–4-kerroksisia taloja. Alue kasvoi nopeasti ja suunnittelemattomasti maalaiskunnan asemakylästä Suomen neljänneksi suurimman kaupungin hallinto- ja liikekeskukseksi, ja kiivain kasvu ajoittui aikaan, kun autoistuminen oli voimakkaimmillaan. Suurin osa rakennuskannasta on 1970-luvulta tai uudempaa. Yleisilmeelle on leimallista hajanaisuus, ja rakennuskanta vaihtelee sekä iältään, rakennustyypeiltään että materiaaleiltaan.
Vantaan kaupunki ajoi voimakkaasti Tikkurilan kaavoittamista liikeskustaksi 1980- ja 1990-luvuilla. Kaupunki tarvitsi runsaasti toimistotilaa virastoilleen ja pyrki houkuttelemaan kuluttajia pysymään Tikkurilassa muiden aluekeskusten sijaan. Nopeaan kehitykseen vaikutti myös talouden nousukausi. 1980-luvun alussa kaupunki osti Tikkurilasta huomattavasti maata, ja tonttien hinnat jopa nelinkertaistuivat: Myyrmäen ohella Tikkurilassa oli Vantaan kalleimmat tontit. Kaupunki edisti kehitystä myös ryhtymällä itse vähemmistöosakkaaksi eri rakennushankkeissa. Maxi-tavaralo osoitteessa Asematie 11 valmistui vuonna 1986, ja seuraavana vuonna valmistui K-tavaratalo Tikkuraitin länsipäähän. Sekä Prisma, Tikkurilan kauppiastalo, Salomaan autoliike että Anttilan tavaratalo valmistuivat vuonna 1990. Noin 4–5-kerroksiset uudet liikerakennukset suurensivat rakentamisen mittakaavaa Tikkurilassa, ja niille oli ominaista postmoderni ulkoasu sekä esimerkiksi laatoitetut julkisivupinnat.


Koko Tikkurila on yleiskaavassa keskusta-aluetta. Kantakaupunkimaiseen kaavarunkoon on sisällytetty niin kutsuttua hybridirakentamista, jossa asuminen, palvelut ja toimistotilat voivat sijaita samassa korttelissa tai rakennuksessa. Kaupunginosaa on pyritty muuttamaan entistä tiiviimmäksi ja keskustamaiseksi esimerkiksi uusien hallintorakennusten ja korkeiden kerrostalojen, kuten vuonna 2005 valmistuneen Kielotornin myötä. Uusimpana huomattavana maamerkkinä Tikkurilaan on valmistunut vuonna 2015 uusi asemakeskus Dixi. Saman vuoden kesällä avattiin kehärata, joka vilkastutti Tikkurilan asemaa, ja jonka on sanottu siivittäneen Tikkurilaa uuteen kasvuun. Täydennysrakentamista on perusteltu muun muassa sillä, että Tikkurilan asema on Suomen kolmanneksi vilkkain rautatieasema ja alueen palvelut ovat hyvät.

Lisä- ja täydennysrakentamisen lisäksi Tikkurilassa on tehty purkavaa uudistamista, ja esimerkiksi Kielotien varresta purettiin kaksi 1970-luvun virastotaloa vuosina 2019–2020. Myös 1960-luvun asuinkerrostaloja on purettu ja korvattu korkeammilla. Kielotien eteläpäässä purettiin entinen henkilöautojen myyntipiste ja Anttilan käytössä ollut myymälä, ja niiden tilalle rakennettiin kerrostaloja. Vuonna 1956 valmistunut Tikkurilan vanha kirkko purettiin vuonna 2018 huonon sisäilman takia, vaikka se oli suojeltu asemakaavassa. Sen paikalle valmistui vuonna 2021 uusi Tikkurilan kirkko. Purku-uhan alla ovat muun muassa 1950-luvun asuintalo Asematie 1 ja kauppakeskus Tikkuri. Kielotien varteen vuonna 1987 valmistunut ”Kelan talo” purettiin vuonna 2023.
Suojeltuja rakennuksia oli Tikkurilassa 20 kappaletta vuonna 2022.
| Kohde | Osoite | Valmistumisvuosi | Koordinaatit | Kuva |
|---|---|---|---|---|
| Tikkurilan vanha asemarakennus | Hertaksentie 1 | 1862 | ||
| Orvokkitien päiväkoti, ent. Fagerströmin huvila | Orvokkitie 16 | 1908 | ||
| Vantaan kuvataidekoulu, ent. Tikkurilan koulu (vanhempi rakennus) |
Orvokkitie 15 | 1926 | ||
| Tikkurilan koulu (uudempi rakennus) | 1939 | |||
| Silkkitehdas: A-talo | Tikkurilantie 44 | 1934–1964 | ||
| Veininmylly | Tikkurilantie 42 | 1935 | ||
| Villa Söderbo | 1939 | |||
| Saarelan talo (Villa Girsen) | Virnakuja 5 | |||
| Entinen paloasema | Palokunnanmäki 1 | |||
| Silkkitehdas: B-talo, Kutomo | Tikkurilantie 44 | 1951–1954 | ||
| Silkkitehdas: Lämpökeskus | 1952 | |||
| Aravatalo | Kielotie 42 | |||
| Neuvola | Kielotie 40 | |||
| Kaupungintalo | Asematie 7 | 1956 | ||
| As Oy Lohenpyrstö (2 eri rakennusta) | Orvokkitie 13 | |||
| As Oy Kultapyrstö (2 eri rakennusta) | Kielotie 38 | 1957 | ||
| Galleria K | Asematie 7 | 1958 | ||
| As Oy Säästöpyrstö | Kielotie 44 | 1959 | ||
Suojeltujen rakennusten lisäksi alueella oli 28 rakennusperintökohdetta, joita ei ole suojeltu, kuten Keravanjoen ylittävä rautatiesilta, Kassantalo, kauppakeskus Tikkuri, tiedekeskus Heureka, Tikkurilan kirjasto ja terveysasema sekä Vantaan oikeustalo.
Vuoden 2023 lopussa Tikkurilassa asui 8 815 asukasta. Asukkaista vain pieni osa on lapsia ja nuoria, kun taas vanhempia ihmisiä on melko paljon. Noin 20 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Työpaikkoja Tikkurilassa on huomattavasti enemmän kuin muissa alueen kaupunginosissa.
Muuhun Vantaaseen verrattaessa Tikkurilassa on eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä. Tikkurila kuuluu niiden kymmenen Vantaan kaupunginosan joukkoon, joiden asunnoista alle puolet on omistusasuntoja. Vuokra-asunnoista suurin osa on vakuutusyhtiöiden tai VVO:n omistamia. Asumisoikeusasuntoja on vain yksi prosentti. Asuntojen keskikoko on Vantaan matalin, vain 58 neliömetriä.lähde?
Vantaan kaupunginosista Tikkurilassa on lähivuosina ollut suurin väestönkasvu, ja se on tuonut mukanaan runsasta asuntotuotantoa. Vuosien 2019–2030 välillä alueelle on kehittymässä uusia asuntoja mahdollisesti noin 15 000 uudelle asukkaalle ja vuoteen 2040 mennessä noin 21 000:lle. Yksi kasvuun vaikuttavista tekijöistä on korkea rakentaminen: esimerkiksi rautatieaseman läheisyyteen suunnitellaan 25-kerroksista tornitalokorttelia.

Tikkurilan kaupallinen keskus ulottuu Tikkurilan rautatieasemalta kaupunginosan länsirajalle. Se muodostuu muun muassa kahdesta kauppakeskuksesta: vuonna 1984 avatusta kauppakeskus Tikkurista sekä rautatieaseman yhteyteen vuonna 2015 avatusta toimisto- ja liikekeskus Dixistä. Liikekeskustassa sijaitsee poikittain kulkeva kävelykatu Tikkuraitti. Tikkurilan suurimmat ruokakaupat ovat Prisma ja K-Supermarket. Aseman läheisyydessä sijaitseva Sokos Hotel Vantaa on tunnettu muun muassa viihderavintola Tulisuudelmasta. Vuonna 1991 valmistunut hotelli sijaitsee paikalla, jossa vielä 1960-luvulla toimi Tikkurilan maalitehdas. 1980-luvun-jälkeen Tikkurilan palvelutarjonnan kerrotaan näivettyneen, ja vuonna 1999 avatun kauppakeskus Jumbon on sanottu luoneen niin paljon kilpailua, että Tikkurilasta poistui pieniä erikoiskauppoja.
Tikkurilassa sijaitsee myös Vantaan kaupungintalo ja kaupungin virastoja. Elokuvateatteri Bio Grand on toiminut Tikkurilassa vuodesta 1939 lähtien. Tiedekeskus Heurekan ja Veininmyllyn väliseen jokirantaan on suunnitteilla saunakompleksi, johon kuuluvat kolme saunaa ja ravintola.


Tikkurilassa toimii Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusyksikkö. Suomen suurimpiin lukioihin kuuluva Tikkurilan lukio sijaitsee junaradan toisella puolella Jokiniemen kaupunginosassa. Lähimmät Tikkurilaa palvelevat peruskoulut ovat Jokiniemen puolella sijaitseva Jokiniemen koulu (luokat 1–9) sekä Viertolan puolella sijaitsevat Viertolan koulu (luokat 1–6) ja Peltolan koulu (luokat 7–9).
Keskeisellä paikalla sijaitseva Tikkurilan kirjasto on Vantaan kaupunginkirjaston pääkirjasto sekä lainaus- ja kävijämäärältään Vantaan suurin kirjasto.
Tikkurilan terveysasema sijaitsee keskeisellä paikalla Tikkurilan liikekeskustassa.
Tikkurilan länsipuolella sijaitsee Tikkurilan urheilupuisto, joka tosin kuuluu Viertolan kaupunginosaan. Sen yhteydessä sijaitsee muun muassa Tikkurilan uimahalli, jäähalli Trio Areena sekä urheilutalo Trio Sport Center.

Tikkurilan rautatieasema on Suomen kolmanneksi vilkkain rautatieasema. Junalla pääsee Helsingin keskustaan 14 minuutissa ja vuoroja kulkee tiheästi. Matka-aika Lahteen on nopeimmillaan 32 minuuttia, Kouvolaan 67 minuuttia, Tampereelle 67 minuuttia ja Hämeenlinnaan 47 minuuttia. Tikkurilasta on juna- ja linja-autoyhteys noin viiden kilometrin päässä sijaitsevalle lentoasemalle.
Tikkurilalla on merkittävä rooli rakenteilla olevan Vantaan pikaraitiotien reitillä, sillä raitiovaunut alittavat Tikkurilan aseman Tikkurilanraitio-nimisessä tunnelissa, johon kuuluu maanalainen pysäkki junavaihtoja varten. Raitiotie valmistuu aikaisintaan vuonna 2029.
Tikkurila on Itä-Vantaan bussiliikenteen keskus, josta on tarjolla vuoroja kaupungin ja pääkaupunkiseudun eri osiin. Tikkurilan eteläpuolelta ohittavalla Kehä III:lla sijaitsee Tikkurilan tienhaaran pikavuoropysäkki, jossa pysähtyy lentoaseman, Porvoon ja Kotkan välisiä linja-autovuoroja.