Tikkurila

Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Petrokemian alan yrityksestä kertoo artikkeli Tikkurila (yritys).
Tikkurila
Dickursby
Vantaan kaupungintalo.
Vantaan kaupungintalo.
Kaupungin kartta, jossa Tikkurila korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Tikkurila korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Tikkurilan suuralue
Kaupunginosa nro 61
Pinta-ala 1,0 km² 
Väkiluku 8 815 (31.12.2023)
Työpaikkoja 7 098 kpl  (31.12.2017)
Postinumero(t) 01300, 01301
Lähialueet Viertola, Simonkylä, Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala; Helsingin puolella Tapulikaupunki

Tikkurila (ruots. Dickursby) on kaupunginosa Tikkurilan suuralueella, Vantaan itäosassa, Helsingin rajan tuntumassa. Tikkurila sijaitsee pääradan varrella noin 16 kilometriä pohjoiseen Helsingin keskustasta. Se on Vantaan hallinnollinen keskus ja yksi pääkaupunkiseudun aluekeskuksista, ja yleiskaavassa se nähdään yhtenä Vantaan tiivistyvistä pääkeskuksista.

Kaupunginosa ja aluekeskus

Tikkurilan kaupunginosa käsittää neliökilometrin kokoisen alueen Tikkurilan rautatieaseman länsipuolella. Sen rajoina ovat idässä päärata, pohjoisessa Valkoisenlähteentie ja lännessä Talvikkitie. Etelässä Tikkurila rajautuu Vantaan ja Helsingin väliseen kaupunginrajaan, joka tiedekeskus Heurekan tonttia lukuun ottamatta mukailee Keravanjokea. Tikkurila muodostaa ympäröivien kaupunginosien (Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala, Simonkylä, Viertola) kanssa suuralueen.

Tikkurila-nimitystä käytetään usein virallista kaupunginosaa laajemmasta alueesta, mikä näkyy suuralueen nimistössä: esimerkiksi Tikkurilan urheilupuisto sijaitsee virallisesti Viertolan kaupunginosassa ja Tikkurilan lukio Jokiniemen kaupunginosassa. Tikkurilan eteläpuolella sijaitsee Ala-Tikkurila, joka kuuluu Helsinkiin.

Maisema

Tikkurilan luonnollinen maaperä on suurimmaksi osaksi vanhaa savikkoa. Maisema on suurimmaksi osaksi ollut tasaista pelto- ja niittyaluetta, eikä alueella juuri ole maastonmuotoja, vaan siluetti muodostuu ainoastaan rakentamisesta. Lähin korkea kohta on Winterinmäeksi kutsuttu kallio-moreeniselänne Jokiniemessä. Tikkurilan eteläreunassa sijaitsee rehevä Keravanjoen varren jokilaakso.

Historia

Teollisuuden ja rautatieliikenteen synty

Vuonna 1862 valmistunut vanha asemarakennus oli käytössä asemana vuoteen 1978 saakka. Sen jälkeen tiloissa on toiminut Vantaan kaupunginmuseo.
Tikkurilan, Kuninkaalan ja Jokiniemen aluetta vuosien 1870–1917 välillä laaditussa Senaatin kartastossa: Kuninkaantien eli nykyisen Tikkurilantien linjaus erottuu selkeästi.
Silkkitehtaalla on teollisuustoiminnan päätyttyä toiminut muun muassa Teatteri Vantaa.

Tikkurila tunnettiin markkinapaikkana jo 1500-luvulla, mistä se on myös saanut nimensä: tikkuri tarkoitti kymmenen nahan nippua. Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie eli Kuninkaantie kulki nykyisen Tikkurilantien kohdalla. Etenkin sisämaan hämäläiset toivat Tikkurilan markkinoille myytäviksi turkiksia. Alue säilyi kuitenkin harvaan asuttuna Helsingin pitäjän takamaana 1800-luvun loppupuolelle asti.

Vuonna 1862 otettiin käyttöön Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie. Yksi sen seitsemästä asemasta rakennettiin Tikkurilaan, koska siellä rautatie ylitti Kuninkaantien. Hämeen läänin lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt, taidemaalari Albert Edelfeltin isä, suunnitteli uusrenessanssia ja varhaista eurooppalaista rautatiearkkitehtuuria edustavan tiilisen asemarakennuksen, joka vuosina 1989–1990 kunnostettiin Vantaan kaupunginmuseon käyttöön.

Tikkurilan asutus keskittyi alun perin etelämmäksi Keravanjoen varteen, mutta rautatieliikenne alkoi kasvattaa nimenomaan asemanseutua. Rautatie toimi alkusysäyksenä asutuksen kasvulle ja toi alueelle myös teollisuutta. Tikkurilankoskella aloitti 1860-luvulla toimintansa öljynpuristamo ja vernissakeittämö. Näistä sai alkunsa nykyinen maalikonserni Tikkurila Oy, joka toimii edelleen joen toisella puolen Kuninkaalassa. 1880-luvun lopulla Tikkurilaan perustettiin ensimmäinen kauppa. Rautatieasemalla toimi postikonttori.

Vernissan lisäksi Keravanjoen varteen rakentui muutakin teollisuutta: saksalaissyntyisen insinöörin Kurt Wreden perustama Tikkurilan Silkki oli Suomen ensimmäisiä silkkitehtaita. Vuonna 1934 Tikkurilaan pystytetty tehdasalue oli laaja: se työllisti 1950-luvulla jopa 550 henkilöä, ja kokonaisuuteen kuului kutomo, värjäämö, painamo, tarkkaamo ja pakkaamo. Silkkikutomon ja -värjäämön toiminta päättyi vuonna 1977. Tehdaskorttelissa on tänä päivänä asuntoja ja toimistotiloja. Silkkitehdaskorttelin itäpuolelle perustettiin vehnäjauhon tuottamiseen erikoistunut Veininmylly. Huomattaviin tehdasrakennuksiin kuului myös Akkuteollisuus Oy:n akkutehdas, joka oli toiminnassa vuosina 1947–1972. Tehdas purettiin vuonna 1981, ja sen tontille rakennettiin Tikkurilan kirjasto. Akkutehtaan tontti oli pahoin lyijyn saastuttama ja vaati huomattavia puhdistustöitä.

Taajaväkinen yhdyskunta

Vuonna 1908 Tikkurilasta tuli hallinnollisesti taajaväkinen yhdyskunta, joka tosin kuului Helsingin maalaiskuntaan, mutta jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus. Sen alueeseen kuuluivat Tikkurilan lisäksi myös Haxbölen ja Hanabölen kylät, joista viimeksi mainittu käsitti myös Rekolan asutuskeskuksen.

Huhtikuussa 1918 Tikkurilassa käytiin Suomen sisällissotaan kuulunut Tikkurilan taistelu, jossa Saksan Itämeren-divisioona valtasi alueen ja katkaisi pääradan osana Helsingin valtausta. Saksalaisia vastaan taisteli Tikkurilan punakaarti, joka ei ollut erityisen koulutettu taistelemaan ja jonka tehtäviä sodan aikana olivat pääasiassa vartiointi ja ruoan hankkiminen. Asukkaita sisällissodan aikaan Tikkurilassa oli 1 405.

Tikkurilan Valo-Sähköosuuskunta perustettiin vuoden 1917 jälkeen hankkimaan sähkövalaistus koko alueen asukkaille. Se osti sähkönsä Malmin Sähkölaitos Oy:ltä ja oli toiminnassa vuoteen 1950 saakka, jolloin se verkostoineen myytiin Malmin Sähkölaitos Oy:lle.

Vuonna 1926 valmistui Tikkurilan kansakoulu.

Tikkurila pysyi taajaväkisenä yhdyskuntana vuoden 1955 loppuun saakka, jolloin viimeisetkin tällaiset yhdyskunnat lakkautettiin. Sellaisena se ei kuitenkaan koskaan käyttänyt itsehallinto-oikeuttaan.

Hallinnollinen keskus

Ilmakuva Asematien ympäristöstä 1960-luvun lopussa: kuvassa näkyvät muun muassa vanha kirkko, kaupungintalo ja useita liikerakennuksia.

Vuoden 1946 alueliitoksessa eteläisin osa Tikkurilastakin, Ala-Tikkurila, liitettiin Helsingin kaupunkiin. Kaupungin ja maalaiskunnan rajaksi tuli Keravanjoki.

Alueliitosta valmisteltaessa selvitysmiehenä toiminut Yrjö Harvia ehdotti myös Helsingin maalaiskunnan jäljelle jäävän osan jakamista kahdeksi kunnaksi. Sen läntiset, silloin vielä pääasiassa maatalousvaltaiset alueet käsittänyt kunta olisi edelleen ollut nimeltään Helsingin maalaiskunta, kun taas kunnan itäosista olisi muodostettu uusi Tikkurilan kunta. Tätä ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu.

Koska alueliitoksessa myös Helsingin maalaiskunnan siihenastinen hallinnollinen keskus, Malmi, liitettiin Helsinkiin, tuli Tikkurilan maalaiskunnalle jääneestä osasta kunnan uusi hallinnollinen keskus. Tikkurilaa luonnehdittiin kunnan ”liiketeknilliseksi ja väestölliseksi keskukseksi”. Päätös ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, vaan hallinnollisen keskuksen sijoittamispaikaksi ehdotettiin myös Helsingin keskustaa ja Helsingin pitäjän kirkonkylää. Tikkurilan eduiksi katsottiin hyvät liikenneyhteydet ja runsas väkiluku: asukkaita Tikkurilassa oli 7 800 vuonna 1956. Alueella oli myös runsaasti teollisuutta ja eri elinkeinon harjoittajia. Toisaalta maalaiskunnan länsiosista yhteydet Tikkurilaan olivat heikommat, ja länsiosista matkustettiin töihin paljolti pääkaupunkiin Helsinkiin. Mielipidekyselyissä merkittävä osa maalaiskunnan länsiosien asukkaista puolsikin maalaiskunnan liittämistä Helsinkiin.

Kunnanvaltuuston kokouksessa marraskuussa 1953 päätettiin ostaa Tikkurilan Asematieltä tontti uudelle kunnantalolle: Vantaan kaupungintalo maksoi yli 150 miljoonaa markkaa, ja se valmistui vuonna 1957. Galleria K eli tuolloinen pääkirjasto valmistui kaupungintalon kupeeseen seuraavana vuonna. Samoihin aikoihin valmistui myös Tikkurilan kirkko. 1950-luvulla rautatieaseman kupeeseen perustettiin myös Suur-Helsingin Osuuskassan konttori, jota kutsutaan Kassantaloksi. Lummetiellä sijaitseva Opistotalo, entinen Keskuspuiston yläaste, on ainoa 1960-luvun julkista arkkitehtuuria edustava rakennus Tikkurilassa.

Maunu Siitosen suunnittelema Orvokkitie 3 edustaa alueen 1960-luvun matalaa kerrostalorakentamista.
1960-luvulla valmistuneita Kukkakedon asuinrakennuksia.

Tikkurilan ensimmäistä asemakaavaa alettiin laatia vuonna 1965. Ensimmäinen punatiilisten kerrostalojen yhtenäinen alue, Kukkaketo, rakennettiin lähelle Keravanjokea 1960-luvun loppupuolella. Aikansa modernia asumista ja asuinrakentamisen ihanteita edustavan Kukkakedon suunnitteli Erkki Karvinen. Kukkakedon aluetta, jonka talot ovat keskimäärin kuusikerroksisia, pidetään arvokkaana kokonaisuutena. 1960-luvulla erityisesti Kielotielle ja Orvokkitielle valmistui useita muitakin matalia kerrostaloja. Sotien jälkeinen asutustoiminta sekä 1960- ja 1970-luvun maaltamuutto kasvattivat Tikkurilasta maalaiskunnan suurimman taajaman.

Alueelle valmistui vuonna 1968 ajan hengen mukaista arkkitehtuuria edustanut Tikkurilan uimahalli, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin uimahalli. 1970-luvulla Kielotien varteen rakentui virastotaloja, kuten Eero A. Kajavan suunnittelema Valtion virastokeskus ja Hirvo Tyynilän Kauppalantalo. Helsingin maalaiskunta muutettiin vuoden 1972 alussa Vantaan kauppalaksi ja kaksi vuotta myöhemmin kaupungiksi. Tikkurila oli hetken aikaa yksi ehdokkaista koko kaupungin nimeksi. Vantaa-nimeen päädyttiin kuitenkin jo ensimmäisessä kaupunkihakemuksessa vuonna 1967.

Väljästä rakentamisesta keskustaksi

Talouden nousukauden aikaan rakennettu ”Vantaanaukion kauppiastavaratalo” (Lummetie 2) valmistui kauppakeskukseksi mutta ei ehtinyt toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan, kun 1990-luvun alun lama muutti suunnitelmat. Rakennuksessa on toiminut muun muassa nuorisotiloja ja Metropolia-ammattikorkeakoulu.

Tikkurila on alun perin rakennettu melko väljästi, ja aluetta hallitsevat viheralueiden ympäröimät ajoradat, joiden väliin on rakennettu 1960-luvulle tyypillisiä matalia 2–4-kerroksisia taloja. Alue kasvoi nopeasti ja suunnittelemattomasti maalaiskunnan asemakylästä Suomen neljänneksi suurimman kaupungin hallinto- ja liikekeskukseksi, ja kiivain kasvu ajoittui aikaan, kun autoistuminen oli voimakkaimmillaan. Suurin osa rakennuskannasta on 1970-luvulta tai uudempaa. Yleisilmeelle on leimallista hajanaisuus, ja rakennuskanta vaihtelee sekä iältään, rakennustyypeiltään että materiaaleiltaan.

Vantaan kaupunki ajoi voimakkaasti Tikkurilan kaavoittamista liikeskustaksi 1980- ja 1990-luvuilla. Kaupunki tarvitsi runsaasti toimistotilaa virastoilleen ja pyrki houkuttelemaan kuluttajia pysymään Tikkurilassa muiden aluekeskusten sijaan. Nopeaan kehitykseen vaikutti myös talouden nousukausi. 1980-luvun alussa kaupunki osti Tikkurilasta huomattavasti maata, ja tonttien hinnat jopa nelinkertaistuivat: Myyrmäen ohella Tikkurilassa oli Vantaan kalleimmat tontit. Kaupunki edisti kehitystä myös ryhtymällä itse vähemmistöosakkaaksi eri rakennushankkeissa. Maxi-tavaralo osoitteessa Asematie 11 valmistui vuonna 1986, ja seuraavana vuonna valmistui K-tavaratalo Tikkuraitin länsipäähän. Sekä Prisma, Tikkurilan kauppiastalo, Salomaan autoliike että Anttilan tavaratalo valmistuivat vuonna 1990. Noin 4–5-kerroksiset uudet liikerakennukset suurensivat rakentamisen mittakaavaa Tikkurilassa, ja niille oli ominaista postmoderni ulkoasu sekä esimerkiksi laatoitetut julkisivupinnat.

2000-luku

Tikkurila on kaavoitettu keskusta-alueeksi, joka tavoittelee korkeaa uudisrakentamista. Carina-, Celica- ja Verso-asuintalot Kielotiellä rakennettiin entisen automyyntipisteen paikalle 2010-luvun lopulla.
Tornitalo Vantaan Sarastus rakentui Kielotornin viereen vuonna 2018. Sen paikalla sijaitsi aikaisemmin liiketalo, jonka päävuokralainen oli Anttila.

Koko Tikkurila on yleiskaavassa keskusta-aluetta. Kantakaupunkimaiseen kaavarunkoon on sisällytetty niin kutsuttua hybridirakentamista, jossa asuminen, palvelut ja toimistotilat voivat sijaita samassa korttelissa tai rakennuksessa. Kaupunginosaa on pyritty muuttamaan entistä tiiviimmäksi ja keskustamaiseksi esimerkiksi uusien hallintorakennusten ja korkeiden kerrostalojen, kuten vuonna 2005 valmistuneen Kielotornin myötä. Uusimpana huomattavana maamerkkinä Tikkurilaan on valmistunut vuonna 2015 uusi asemakeskus Dixi. Saman vuoden kesällä avattiin kehärata, joka vilkastutti Tikkurilan asemaa, ja jonka on sanottu siivittäneen Tikkurilaa uuteen kasvuun. Täydennysrakentamista on perusteltu muun muassa sillä, että Tikkurilan asema on Suomen kolmanneksi vilkkain rautatieasema ja alueen palvelut ovat hyvät.

Arkkitehti Kaarlo Leppäsen suunnittelema Vantaan poliisitalo valmistui vuonna 1989. Rakennus on purettu, ja se korvataan Vantaan oikeustalon lisärakennuksella, jonka on määrä valmistua vuonna 2026. Poliisin palvelut siirtyivät vuonna 2024 Vantaan uudelle pääpoliisiasemalle Jokiniemeen.

Lisä- ja täydennysrakentamisen lisäksi Tikkurilassa on tehty purkavaa uudistamista, ja esimerkiksi Kielotien varresta purettiin kaksi 1970-luvun virastotaloa vuosina 2019–2020. Myös 1960-luvun asuinkerrostaloja on purettu ja korvattu korkeammilla. Kielotien eteläpäässä purettiin entinen henkilöautojen myyntipiste ja Anttilan käytössä ollut myymälä, ja niiden tilalle rakennettiin kerrostaloja. Vuonna 1956 valmistunut Tikkurilan vanha kirkko purettiin vuonna 2018 huonon sisäilman takia, vaikka se oli suojeltu asemakaavassa. Sen paikalle valmistui vuonna 2021 uusi Tikkurilan kirkko. Purku-uhan alla ovat muun muassa 1950-luvun asuintalo Asematie 1 ja kauppakeskus Tikkuri. Kielotien varteen vuonna 1987 valmistunut ”Kelan talo” purettiin vuonna 2023.

Rakennussuojelu

Suojeltuja rakennuksia oli Tikkurilassa 20 kappaletta vuonna 2022.

Kohde Osoite Valmistumisvuosi Koordinaatit Kuva
Tikkurilan vanha asemarakennus Hertaksentie 1 1862 60.291°N, 25.0432°E
Orvokkitien päiväkoti, ent. Fagerströmin huvila Orvokkitie 16 1908 60.2985°N, 25.0377°E
Vantaan kuvataidekoulu, ent. Tikkurilan koulu
(vanhempi rakennus)		 Orvokkitie 15 1926 60.2993°N, 25.0392°E
Tikkurilan koulu (uudempi rakennus) 1939 60.299°N, 25.0391°E
Silkkitehdas: A-talo Tikkurilantie 44 1934–1964 60.2887°N, 25.0371°E
Veininmylly Tikkurilantie 42 1935 60.2891°N, 25.0382°E
Villa Söderbo 1939 60.289°N, 25.0377°E
Saarelan talo (Villa Girsen) Virnakuja 5 60.2858°N, 25.0318°E
Entinen paloasema Palokunnanmäki 1 60.2993°N, 25.0351°E
Silkkitehdas: B-talo, Kutomo Tikkurilantie 44 1951–1954 60.2884°N, 25.0365°E
Silkkitehdas: Lämpökeskus 1952 60.2888°N, 25.0366°E
Aravatalo Kielotie 42 60.2978°N, 25.0393°E
Neuvola Kielotie 40 60.2973°N, 25.0395°E
Kaupungintalo Asematie 7 1956 60.2936°N, 25.0402°E
As Oy Lohenpyrstö (2 eri rakennusta) Orvokkitie 13 60.2984°N, 25.039°E
60.2984°N, 25.0385°E
As Oy Kultapyrstö (2 eri rakennusta) Kielotie 38 1957 60.2967°N, 25.0391°E
60.297°N, 25.0388°E
Galleria K Asematie 7 1958 60.2935°N, 25.0391°E
As Oy Säästöpyrstö Kielotie 44 1959 60.2982°N, 25.04°E

Suojeltujen rakennusten lisäksi alueella oli 28 rakennusperintökohdetta, joita ei ole suojeltu, kuten Keravanjoen ylittävä rautatiesilta, Kassantalo, kauppakeskus Tikkuri, tiedekeskus Heureka, Tikkurilan kirjasto ja terveysasema sekä Vantaan oikeustalo.

Väestö

Vuoden 2023 lopussa Tikkurilassa asui 8 815 asukasta. Asukkaista vain pieni osa on lapsia ja nuoria, kun taas vanhempia ihmisiä on melko paljon. Noin 20 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Työpaikkoja Tikkurilassa on huomattavasti enemmän kuin muissa alueen kaupunginosissa.

Muuhun Vantaaseen verrattaessa Tikkurilassa on eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä. Tikkurila kuuluu niiden kymmenen Vantaan kaupunginosan joukkoon, joiden asunnoista alle puolet on omistusasuntoja. Vuokra-asunnoista suurin osa on vakuutusyhtiöiden tai VVO:n omistamia. Asumisoikeusasuntoja on vain yksi prosentti. Asuntojen keskikoko on Vantaan matalin, vain 58 neliömetriä.lähde?

Vantaan kaupunginosista Tikkurilassa on lähivuosina ollut suurin väestönkasvu, ja se on tuonut mukanaan runsasta asuntotuotantoa. Vuosien 2019–2030 välillä alueelle on kehittymässä uusia asuntoja mahdollisesti noin 15 000 uudelle asukkaalle ja vuoteen 2040 mennessä noin 21 000:lle. Yksi kasvuun vaikuttavista tekijöistä on korkea rakentaminen: esimerkiksi rautatieaseman läheisyyteen suunnitellaan 25-kerroksista tornitalokorttelia.

Palvelut

Tikkuraitti on kävelykatu Tikkurilan liikekeskustassa. Kadun perusparannus on aikataulutettu vuosille 2025–2026.

Tikkurilan kaupallinen keskus ulottuu Tikkurilan rautatieasemalta kaupunginosan länsirajalle. Se muodostuu muun muassa kahdesta kauppakeskuksesta: vuonna 1984 avatusta kauppakeskus Tikkurista sekä rautatieaseman yhteyteen vuonna 2015 avatusta toimisto- ja liikekeskus Dixistä. Liikekeskustassa sijaitsee poikittain kulkeva kävelykatu Tikkuraitti. Tikkurilan suurimmat ruokakaupat ovat Prisma ja K-Supermarket. Aseman läheisyydessä sijaitseva Sokos Hotel Vantaa on tunnettu muun muassa viihderavintola Tulisuudelmasta. Vuonna 1991 valmistunut hotelli sijaitsee paikalla, jossa vielä 1960-luvulla toimi Tikkurilan maalitehdas. 1980-luvun-jälkeen Tikkurilan palvelutarjonnan kerrotaan näivettyneen, ja vuonna 1999 avatun kauppakeskus Jumbon on sanottu luoneen niin paljon kilpailua, että Tikkurilasta poistui pieniä erikoiskauppoja.

Tikkurilassa sijaitsee myös Vantaan kaupungintalo ja kaupungin virastoja. Elokuvateatteri Bio Grand on toiminut Tikkurilassa vuodesta 1939 lähtien. Tiedekeskus Heurekan ja Veininmyllyn väliseen jokirantaan on suunnitteilla saunakompleksi, johon kuuluvat kolme saunaa ja ravintola.

Opetus ja kirjastotoimi

Vantaan pääkirjasto otettiin käyttöön vuonna 1984.
Vantaan Opistotalossa Tikkurilan Lummetiellä toimii Vantaan aikuisopisto.

Tikkurilassa toimii Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusyksikkö. Suomen suurimpiin lukioihin kuuluva Tikkurilan lukio sijaitsee junaradan toisella puolella Jokiniemen kaupunginosassa. Lähimmät Tikkurilaa palvelevat peruskoulut ovat Jokiniemen puolella sijaitseva Jokiniemen koulu (luokat 1–9) sekä Viertolan puolella sijaitsevat Viertolan koulu (luokat 1–6) ja Peltolan koulu (luokat 7–9).

Keskeisellä paikalla sijaitseva Tikkurilan kirjasto on Vantaan kaupunginkirjaston pääkirjasto sekä lainaus- ja kävijämäärältään Vantaan suurin kirjasto.

Terveys

Tikkurilan terveysasema sijaitsee keskeisellä paikalla Tikkurilan liikekeskustassa.

Liikunta ja urheilu

Tikkurilan länsipuolella sijaitsee Tikkurilan urheilupuisto, joka tosin kuuluu Viertolan kaupunginosaan. Sen yhteydessä sijaitsee muun muassa Tikkurilan uimahalli, jäähalli Trio Areena sekä urheilutalo Trio Sport Center.

Liikenne

Tikkurilan rautatieasema on Suomen vilkkaimpia matkakeskuksia.

Tikkurilan rautatieasema on Suomen kolmanneksi vilkkain rautatieasema. Junalla pääsee Helsingin keskustaan 14 minuutissa ja vuoroja kulkee tiheästi. Matka-aika Lahteen on nopeimmillaan 32 minuuttia, Kouvolaan 67 minuuttia, Tampereelle 67 minuuttia ja Hämeenlinnaan 47 minuuttia. Tikkurilasta on juna- ja linja-autoyhteys noin viiden kilometrin päässä sijaitsevalle lentoasemalle.

Tikkurilalla on merkittävä rooli rakenteilla olevan Vantaan pikaraitiotien reitillä, sillä raitiovaunut alittavat Tikkurilan aseman Tikkurilanraitio-nimisessä tunnelissa, johon kuuluu maanalainen pysäkki junavaihtoja varten. Raitiotie valmistuu aikaisintaan vuonna 2029.

Linja-autot

Katso myös: Helsingin seudun linja-autoliikenne

Tikkurila on Itä-Vantaan bussiliikenteen keskus, josta on tarjolla vuoroja kaupungin ja pääkaupunkiseudun eri osiin. Tikkurilan eteläpuolelta ohittavalla Kehä III:lla sijaitsee Tikkurilan tienhaaran pikavuoropysäkki, jossa pysähtyy lentoaseman, Porvoon ja Kotkan välisiä linja-autovuoroja.

  • 570(N) Mellunmäki (M) - Jakomäki - Hakunila - Tikkurila - Vantaanportti - Aviapolis - Lentoasema
  • 571 Tikkurila - Viertola - Kartanonkoski - Ylästö - Vantaanlaakso - Martinlaakso - Myyrmäki
  • 576 Tikkurila - Viertola - Koivuhaka - Aviapolis - Viinikanmetsä - Seutula - Kivistö
  • 611 Tikkurila - Ala-Tikkurila - Suutarila - Siltamäki - Torpparinmäki - Pakila - Käpylä - Sörnäinen - Rautatientori
  • 619 Tikkurila - Simonkylä - Simonsilta
  • 624 Tikkurila - Simonkylä - Ruskeasanta - Ilola - Leinelä - Koivukylä - Havukoski - Päiväkumpu
  • 624N Tikkurila - Simonkylä - Leinelä - Kylmäoja - Ilola
  • 625 Tikkurila - Hiekkaharju - Koivukylä - Peijaksen sairaala - Rekolanmäki
  • 631 Tikkurila - Simonkylä - Leinelä - Koivukylä - Rekola - Korso - Kulomäki
  • 641 Tikkurila - Simonkylä - Leinelä - Ilola - Jussla - Riihikallio - Hyrylä - Mahlamäki - Mattila - Kerava
  • 711 Tikkurila - Jokiniemi - Maarinkunnas - Kuusikko - Viikki - Sörnäinen - Hakaniemi
  • 711K Tikkurila - Jokiniemi - Maarinkunnas - Kuusikko - Heikinlaakso - Jakomäki - Viikki - Sörnäinen - Hakaniemi
  • 717 Tikkurila - Jokiniemi - Itä-Hakkila - Nissas - Hakunila - Vaarala - Jakomäki - Viikki - Sörnäinen - Rautatientori
  • 717K Tikkurila - Jokiniemi - Itä-Hakkila - Nissas - Hakunila - Fazerila - Vaarala - Jakomäki - Viikki - Sörnäinen - Rautatientori
  • 724 Tikkurila - Jokiniemi - Hanaböle - Rekolanranta - Päiväkumpu
  • 735 Tikkurila - Hiekkaharju - Jokiniemi - Hanaböle - Koivukylä - Peijaksen sairaala - Korso - Metsola - Mikkola
  • 736 Tikkurila - Kuninkaala - Kuusikko - Hakunila - Nissas - Itä-Hakkila - Kuninkaanmäki - Nikinmäki - Leppäkorpi - Korso
  • 999 Tikkurila - Kuninkaala - Porvoonväylä - Söderkulla - Hangelby - Treksilä - Porvoo

Lähijunat

Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksia

Läheisyydessä

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 Vantaa alueittain 2015 (s. 138) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 3.9.2021.
  2. 1 2 Vantaan väestö kaupunginosittain 2013–2023 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.10.2024.
  3. 1 2 3 4 5 Tietoja Tikkurilan suuralueelta (PowerPoint) Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2019. Viitattu 11.1.2021.
  4. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Tikkurilan kaavarunko 2020 (PDF) 15.11.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.12.2022.
  5. 1 2 3 Kaupunginosat Vantaan karttapalvelu. Viitattu 8.2.2026.
  6. ↑ Suuralueet Vantaan karttapalvelu. Viitattu 8.2.2026.
  7. ↑ 062700 Tikkurilan kaavarunko 2020 | Lähtötiedot 4.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 11.12.2022.
  8. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tikkurilan jokivarsi ja vanha asema – Suurkaupungin juuret Visit Vantaa. Arkistoitu 18.7.2021. Viitattu 18.7.2021.
  9. ↑ Sirkka Paikkala (SP): Tikkurila (hakusana teoksessa) (pdf) (s. 457–458 (Tikkurila)) Suomalainen paikannnimikirja. 2019. Kotimaisten kielten keskus ja Karttakeskus, kotus.fi. Arkistoitu 11.5.2021. ISBN 978-952-5446-96-8 Viitattu 4.10.2025.
  10. ↑ Senaatin kartat 1872 Vantaan karttapalvelu. Viitattu 29.4.2021.
  11. ↑ RKY: Tikkurilan rautatieasema 2009. Museovirasto. Viitattu 12.2.2026.
  12. ↑ Reijonen, Anna Maarit: Tikkurila Oyj | Rakennushistoriaselvitys 2017-18 (PDF) (s. 9) vantaa.fi. 31.1.2018. Viitattu 9.1.2023.
  13. ↑ Salomaa, Marja: Keskellä Tikkurilaa on piilossa historiallinen alue, joka on juuri nousemassa uuteen kukoistukseen (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 20.8.2019. Viitattu 18.7.2021.
  14. ↑ Akkuteollisuus Oy vantaankaupunginmuseo.finna.fi. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 11.4.2022.
  15. 1 2 Suojanen, Armi: Lyijysulattamo ja akkutehdas saastuttivat maaperää Tikkurilassa ja Jokiniemessä vuosikymmeniä sitten – Alueiden luonnonantimilla edelleen käyttörajoituksia Vantaan Sanomat. 29.4.2020. Viitattu 11.4.2022.
  16. 1 2 Hannikainen 2025, s. 26
  17. 1 2 Yrjö Harvia: ”Tikkurila”, Helsingin esikaupunkiliitos, Ensimmäinen nide, Päämietintö, s. 179. Helsingin kaupunki, 1936. Teoksen verkkoversio.
  18. ↑ Yrjö Harvia: ”Taajaväkisten yhdyskuntain lakkauttaminen”, Helsingin esikaupunkiliitos, Ensimmäinen nide, Päämietintö, s. 328. Helsingin kaupunki, 1936. Teoksen verkkoversio.
  19. ↑ ”Rakentamisen lähtökohtia, Rekola ennen 1900-lukua”, Pihkalan talo, rakennushistoriaselvitys, s. 11. Saatsi arkkitehdit, 2023. ISBN 978-952-7430-54-5 Teoksen verkkoversio.
  20. ↑ Suihkonen, Tuomas: ”Tikkurilan punakaartin toiminta 1917–1918”, Helsingin pitäjä - Vantaa. 2017, s. 72–73. Vantaa: Vantaa-Seura, 2016. ISBN 9789526784847
  21. ↑ Murros, Markku: Vantaan Sähkölaitos vaihtanut kahdesti nimeä 70 vuodessa. Helsingin pitäjä, 1980.
  22. ↑ Vantaa ennen ja nyt | Koulutilat eivät pysyneet lapsilukujen perässä – Tikkurilan koulut kävivät viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä pikavauhtia ahtaiksi Vantaan Sanomat. 21.5.2020. Viitattu 9.1.2023.
  23. 1 2 Hannikainen 2025, s. 65
  24. ↑ Viimeiset taajaväkiset yhdyskunnat lopetettu. Helsingin Sanomat, 27.5.1955. Artikkelin verkkoversio.
  25. 1 2 ”40. kaupunginosa Suutarila – Skomakarböle”, Helsingin kadunnimet, s. 190. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. Teoksen verkkoversio.
  26. ↑ Yrjö Harvia: Helsingin esikaupunkiliitos, Ensimmäinen nide, Päämietintö, s. 289–291, 292. Selvitysmiehen ehdottamat jaoitusmuutokset: Tikkurilan maalaiskunnan muodostaminen, Supistettu Helsingin maalaiskunta. Helsingin kaupunki, 1936. Teoksen verkkoversio.
  27. ↑ ”Rakentamisen lähtökohtia, Rekola ennen 1900-lukua”, Pihkalan talo, rakennushistoriaselvitys, s. 11. Saatsi arkkitehdit, 2023. ISBN 978-952-7430-54-5 Teoksen verkkoversio.
  28. ↑ 002435 Silkkitehtaantie (PDF) (s. 5) Vantaan kaupunki. 17.8.2021. Arkistoitu 7.10.2021. Viitattu 7.10.2021.
  29. 1 2 Ahtiainen, Pekka & Tervonen, Jukka: Vantaan historia 1946-1977: kasvua, yhteistyötä, hyvinvointia, s. 109–117. Vantaa: Vantaan kaupunki, 2002. ISBN 952-443-067-3
  30. ↑ Kotioja & Komulainen 2024, s. 27
  31. 1 2 3 4 5 6 7 Tikkurilan kaavarunkoalueen modernin rakennuskannan inventointi 2020 (PDF) 19.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 26.5.2022.
  32. 1 2 Salomaa, Marja: Vantaan tunnetuin kaupunginosa kasvaa niin nopeasti, että se voisi olla oma kaupunkinsa – Asukasluvun uskotaan tuplaantuvan, siluettiin hamutaan lähes 20-kerroksisia torneja (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 18.10.2021. Viitattu 21.3.2023.
  33. ↑ Tikkurilan uimahalli Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 6.8.2021.
  34. ↑ Kotioja & Komulainen 2024, s. 22–23
  35. 1 2 Kauppakeskus Tikkuri | Rakennushistoriaselvitys (PDF) (s. 6) 2020. Vantaan kaupunki. Viitattu 27.9.2026.
  36. ↑ Hannikainen 2025, s. 108, 112
  37. ↑ Suominen, Armi: SRV rakentaa lähes 200 "Toyota-asuntoa" Tikkurilaan Vantaan Sanomat. 26.12.2015. Viitattu 6.8.2021.
  38. ↑ Yleiskaava 2020 Vantaan karttapalvelu. Viitattu 18.7.2021.
  39. ↑ Vantaan oikeus- ja poliisitalo | Rakennushistoriallinen selvitys (PDF) (s. 22) 2021. Senaatti-kiinteistöt. Viitattu 26.8.2025.
  40. ↑ Vantaan oikeustalon lisärakennuksen peruskivi muurattiin Kielotiellä 21.5.2025. Senaatti-kiinteistöt. Viitattu 26.8.2025.
  41. ↑ Kielotie 13:n virastotalon purkaminen alkaa Tikkurilassa 31.10.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 6.8.2021.
  42. ↑ Suominen, Armi: Tikkurilan puretun virastotalon paikalle aletaan pian rakentaa ensimmäistä kerrostaloa – sen naapurin tulee viisi kerrostaloa kahden tilalle Vantaan Sanomat. 8.9.2020. Viitattu 6.8.2021.
  43. ↑ Suominen, Armi: Tikkurilan Kielotien ja Lummetien kulmaan rakennetaan satoja asuntoja – ensimmäiset valmistuvat ensi kesänä Vantaan Sanomat. 12.9.2021. Viitattu 27.5.2022.
  44. ↑ Salomaa, Marja: Kirkkobussi vie väkeä Tikkurilasta Ilolaan (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 27.4.2014. Viitattu 18.4.2021.
  45. ↑ Suojanen, Armi: Tikkurin alueelle Dixin viereen kaavaillaan lähes 600 asuntoa – korkeimpaan taloon 22 kerrosta Vantaan Sanomat. 7.5.2022. Viitattu 14.5.2022.
  46. ↑ Massinen, Tuomas: ”Kelan taloa” puretaan nyt täyttä häkää Tikkurilassa – ”Tämä on meille perusmökki” Vantaan Sanomat. 23.11.2023. Viitattu 7.9.2026.
  47. ↑ Helsingin maalaiskunnan kunnantalo vantaankaupunginmuseo.finna.fi. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 11.12.2022.
  48. ↑ 002488 Tikkuri (s. 6) 10.5.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 8.1.2023.
  49. ↑ Vantaa alueittain 2010: Tikkurilan suuralue (PDF) (s. 10) Vantaan kaupungin nettisivut. 31.10.2011. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 4.12.2013. Viitattu 5.2.2015.
  50. ↑ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (PDF) vantaa.fi. 17.5.2021. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 2.6.2021. Viitattu 18.7.2021.
  51. ↑ Örn, Tiina: Rähjäinen ja remonttia odottava Tikkuraitti kunnostetaan – Vantaalaisten suosikkiravintola joudutaan purkamaan Vantaan Sanomat. 30.11.2022. Viitattu 2.12.2022.
  52. ↑ Örn, Tiina: Kuvat: Tältä näyttää Tikkuraitti uudistuksen jälkeen Vantaan Sanomat. 11.5.2020. Viitattu 2.12.2022.
  53. ↑ Salomaa. Marja: Tikkurila rakentuu jo kolmatta kertaa uusiksi (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 8.4.2014. Viitattu 8.5.2023.
  54. ↑ Örn, Tiina: Heurekan rantaan tulee sauna, jollaista Vantaalla ei ole aiemmin nähty – Yrittäjä arvioi, että "Vantaan Löylyssä" saunotaan vuonna 2025 Vantaan Sanomat. 9.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  55. ↑ Suojanen, Armi: Sunnuntaista sukeutui hyvä päivä käydä kirjastossa Vantaan Sanomat. 12.5.2020. Viitattu 27.4.2021.
  56. ↑ Vantaan kaupunki: Vantaan vuosikirja 2018 (.xlsx) (Taulukko 8.17: Kaupunginkirjasto 2006-2018) vantaa.fi. Arkistoitu 10.1.2021. Viitattu 27.4.2021.
  57. ↑ Tikkurilassa on kaikki! Urbaani keskusta kasvaa vanhaa kunnioittaen 29.9.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 21.3.2023.
  58. ↑ Malminen, Ulla: Vantaan Tikkurila myllerryksessä – uusi asema- ja liikekeskus Dixi avataan tammikuussa Yle. 29.12.2014. Viitattu 14.2.2021.

Aiheesta muualla

Uudenmaan maakunnan kuntien hallinnolliset keskukset
Askolan kirkonkylä • Espoon keskus • Hangon keskustaajama • Helsingin keskustaajama • Hyrylä (Tuusula) • Hyvinkään keskustaajama • Inkoon kirkonkylä • Järvenpään keskustaajama • Karkkilan keskustaajama • Kauniainen • Keravan keskustaajama • Kirkkonummen keskusta • Kirveskoski (Pornainen) • Lapinjärven kirkonkylä • Lohjan keskustaajama • Loviisan keskustaajama • Myrskylän kirkonkylä • Mäntsälän kirkonkylä • Nikkilä (Sipoo) • Nummela (Vihti) • Nurmijärven kirkonkylä • Porvoon keskustaajama • Pukkilan kirkonkylä • Siuntion asemanseutu • Tammisaaren keskustaajama (Raasepori) • Tikkurila (Vantaa)
Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista