| Metsäviklo | |
|---|---|
_(30725772867).jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Kurpat Scolopacidae |
| Suku: | Viklot Tringa |
| Laji: | ochropus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tringa ochropus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Metsäviklo (Tringa ochropus) on pienikokoinen kahlaajalintu.
Linnun pituus on 20–24 cm, siipien kärkiväli 39–44 cm ja paino 50–120 g. Lintu muistuttaa liroa, mutta on selästä tummempi, lähes musta pienin valkein täplin, ja sen koivet ovat harmaanvihreät. Yläperä on kirkkaanvalkea rajoittuen jyrkästi tummaan selkään. Kutsuääni on voimakas ja melodinen ’tjyit–vit–vit’, varoitus hakkaava ’kip–kip–kip...’. Laulu esitetään soidinlennossa, ja se on erittäin miellyttävän kuuloinen nouseva ja laskeva sarja kutsuäänimäisiä säkeitä.
Vanhin suomalainen rengastettu metsäviklo on ollut 5 vuotta, 9 kuukautta ja 2 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 11 vuoden ja 6 kuukauden ikäinen brittiläinen lintu.
Maailman populaation kooksi arvioidaan 1,2–3,6 miljoonaa yksilöä. Euroopassa pesii 616 000 – 1 050 000 paria. Metsäviklojen parimäärä Suomessa on 150 000 – 190 000, ja kanta on kasvava.
| Raportointikausi | Minimi | Keskimäärin | Maksimi |
|---|---|---|---|
| 2008–2012 | 160 000 | 210 000 | |
| 2013–2018 | 121 926 | 145 216 | 171 121 |
| 2019–2024 | 150 494 | 171 083 | 185 873 |
Metsäviklo on muuttolintu, joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji saapuu Suomeen huhtikuussa ja lähtee syysmuutolle kesäkuusta alkaen elokuun loppuun.
Metsäviklon elinympäristöä ovat rikkonaiset metsäalueet, eritoten korvet, joissa on järviä, lampia ja jokia. Muuttoaikoina laji on myös märillä rantaniityillä.
Metsäviklon pesä on tavallisesti puussa vanhassa rastaan tai oravan pesässä. Naaras munii toukokuussa 4 munaa, joita molemmat puolisot hautovat noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja ne joko hyppäävät maahan tai emot kantavat ne lähimmälle kosteikolle. Ne oppivat lentämään 3–4 viikon ikäisinä. Molemmat emot huolehtivat aluksi poikueesta, mutta naaras jättää huolenpidon koiraalle ennen kuin poikaset lentävät.
Metsäviklon ravintoa ovat hyönteiset, kotilot, madot, kasvien versot ja silmut.
