Mundus (Rooma)

Mundus
Sijainti Palatium(?), Regio X Palatium, Rooma, Latium, Regio I Latium et Campania, Italia (nyk. Rooma, Latium, Italia)
Rakennustyyppi pyhäkkö
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Mundus oli antiikin aikainen manalan jumalten palvontaan liittynyt pyhäkkö Roomassa Italiassa. Se sijaitsi mahdollisesti Palatium-kukkulalla. Pyhäkkö mainitaan antiikin kirjallisuudessa, mutta muuten siitä tiedetään vain vähän.

Antiikin lähteiden mukaan Roomassa oli pyhä paikka, jota kutsuttiin nimellä Mundus, tai todennäköisesti Mundus Cereris, joka oli kupolirakenteinen rakennelma, johon mies mahtui sisään. Sen lattiaan oli tehty aukko, josta johti käytävä tai syvennys, joka oli pyhitetty maanien eli Di Manes -henkien käyttöön, ja se avattiin vain kolmena epäonnisena pidettynä päivänä vuodessa. Varron mukaan ”kun Mundus on avoinna, silloin ikään kuin synkkien ja manalan jumalten portti on avoinna”.

Pyhäkön sijaintia ei tiedetä. Palatium-kukkulalla oli pieni pyhäkkö, joka on aiemmin usein samastettu Mundukseen. Se oli kaupungin perustamisen muistomerkki, jota Festus nimittää nimellä Roma quadrata, ja jota Ovidius kuvaa kuitenkaan mainitsematta sen nimeä. Tästä pisteestä Romulus aloitti sen vaon (sulcus primigenius) vetämisen, jonka oli tarkoitus merkitä hänen kaupunkinsa ympärysmuuri (katso: pomerium). Munduksen ja Roma quadrata -pyhäkön samastamiselle ei kuitenkaan ole perusteita, eikä Mundusta koskaan yhdistetty Rooman perustamiseen; se saattoi olla alkuperältään huomattavasti myöhempi kuin ensimmäinen asutus Palatiumilla.

Plutarkhoksen kertomus, jonka mukaan ”nykyisen Comitiumin läheisyyteen kaivettiin pyöreä kuoppa ... ja tätä kuoppaa kutsutaan samalla nimellä kuin taivasta: mundukseksi”, johtuu sekaannuksesta; ja väitteen virheellisyyden osoittaa sekin, että hän sijoittaa paitsi Munduksen myös koko Romuluksen kaupungin keskuksen Comitiumille.

Vuonna 1914 löydettiin Augustuksen talon (Domus Augusti) koillisosan peristyylin alta mehiläispesän muotoinen kammio, jonka seinät on vuorattu cappellacciolla eli pehmeällä tuffilla; sen keskellä on pyöreä käytävä, joka johtaa kahteen kallioon hakattuun maanalaisen kulkuväylään, ja jotka haarautuvat mutta – muodostaen suorakulmaisen kolmion, jonka hypotenuusa on 12 metriä – yhtyvät uudelleen kallioon hakatussa kupolihuoneessa, jonka toinen puoli on tuhoutunut Domitianuksen palatsin perustusten rakentamisen myötä. Jotkut tutkivat ovat yhdistäneet tämän löydöksen Mundukseen.

Joskus on arveltu, että antiikin lähteiden mainitsema Manalis lapis -kivi olisi ollut kivi, jolla Munduksen aukko peitettiin, mutta tälle ei ole suoraa todistusaineistoa.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Mundus”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione 142: ”Cereris qui mundus appellatur, qui ter in anno solet patere; viiII Kal. Sept. (selitettynä muodossa postridie Volkanalia, ib. 156) et III Non. Octobr. et vi Id. Novembr. Qui vel enim dictus est quod terra movetur.” (”Cereen mundus, kuten sitä kutsutaan, oli tapana avata kolme kertaa vuodessa: 25. elokuuta, 5. lokakuuta ja 8. marraskuuta. Sitä on näet kutsuttu tällä nimellä myös siksi, että se liittyy maahan.”).
  3. ↑ Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione 157: ”qui . . . quid ita dicatur sic refert Cato in commentaris iuris civilis: 'Mundo nomen impositum est ab eo mundo, qui supra nos est: forma enim eius est, ut ex is qui intravere cognoscere potui, adsimilis illae'.” (”Miksi sitä kutsutaan tällä nimellä, selittää Cato teoksessaan Commentarii juris civilis seuraavasti: 'Mundus on saanut nimensä siitä maailmasta, joka on meidän yläpuolellamme, sillä sen muoto on — sikäli kuin olen voinut päätellä niiltä, jotka ovat käyneet siellä — samanlainen kuin tuon.'”)
  4. ↑ Varro, teoksessa Macrobius: Saturnalia 1.16.18: ”mundus cum patet, deorum tristium atque inferum quasi ianua patet”; vrt. Servius: Kommentaari Aeneikseen (Ad Aeneis) 3.134: ”quidam aras superorum deorum voluit esse, medioximorum, id est marinorum focos, inferorum vero mundos.” (”Erään kirjoittajan mukaan taivaallisten jumalten pyhäköt ovat alttareita, keskimmäisten eli merenjumalten pyhäköt tulisijoja, ja manalan jumalten pyhäköt puolestaan munduksia”).
  5. ↑ Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione 258; Ovidius: Fasti 4.821.
  6. ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Romulus 2: ”βόθρος γὰρ ὠρύγη περὶ τὸ νῦν κομίτιον κυκλοτερής ... καλοῦσι δὲ τὸν βόθρον τοῦτον ᾧ καὶ τὸν ὄλυμθον ὀνόματι μοῦνδον, bothros gar ōrygē peri to nȳn komition kykloterēs ... kalūsi de ton bothron tūton hō kai ton olymthon onomati mūndon”.
  7. ↑ Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Manalis Lapis”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)