| NVIDIA Corporation | |
|---|---|
| Tunnuslause | The Way It's Meant to Be Played |
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Osake | NASDAQ: NVDA S&P 500 |
| ISIN | US67066G1040 |
| Perustettu | 1993 |
| Perustaja | Jensen Huang Chris Malachowsky Curtis Priem |
| Toimitusjohtaja | Colette Kress (vt.) |
| Kotipaikka | Santa Clara, Kalifornia |
| Toiminta-alue | Maailmanlaajuinen |
| Toimiala | Puolijohdeteollisuus |
| Tuotteet | Grafiikkasuorittimet, emolevyjen piirisarjat |
| Liikevaihto | |
| Liikevoitto | |
| Nettotulos | |
| www |
|

NVIDIA Corporation on yhdysvaltalainen grafiikkateknologia-alan yhtiö, joka tunnetaan parhaiten grafiikkasuorittimien valmistajana. Nvidia valmistaa myös mobiililaitteille tarkoitettuja järjestelmäpiirejä sekä ammattikäyttöön tarkoitettuja tuotteita. Yhtiön tunnetuimpia kuluttajatuotteita ovat GeForce-sarjan grafiikkasuorittimet.
Nvidiasta tuli 2020-luvulla alkaneen tekoälyboomin myötä maailman arvokkain yhtiö kesäkuussa 2024.
NVIDIA Corporation perusettiin huhtikuussa 1993. Sen perustivat kolme yhdysvaltalaista tietojenkäsittelytieteilijää, Jensen Huang, Chris Malachowsky ja Curtis Priem. Huang oli aiemmin ollut LSI Logicin johtohenkilöitä ja suunnitellut mikroprosessoreita. Malachowsky työskenteli Sun Microsystemsillä insinöörinä ja Priem insinöörinä ja grafiikkapiirien suunnittelijana IBM:llä ja Sun Microsystemsillä.
Nvidia sai perustamisvuonnaan pääomasijoittajien kautta noin 20 miljoonan dollarin sijoituksen. Yritys sai sillä alkupääomaa ja uskottavutta, mikä myös johti 1999 listautumisantiin.
Nvidia keskittyi ensimmäisinä vuosinaan grafiikan käsittelyyn ja videopeleihin. Se sai erityisen merkittävän aseman pelialalla, kun se julkaisi 1997 ensimmäisen Riva-sarjan grafiikasuorittimen. Yrityksen mainetta vahvisti 1998 julkaistu Riva TNT, ja seuraavana vuonna siltä ilmestyi GeForce 256, jossa oli mukana ensimmäinen kuluttajille tarkoitettu transformation and lighting -kiihdytys.
Vuonna 1999 Silicon Graphics ilmoitti siirtävänsä grafiikasta vastaavien insinöörien osaston yhteistyössä toimivaan Nvidiaan. GeForce 256 -grafiikkasuorittimen kehittämisen jälkeen vuonna 1999 yhtiö kasvoi nopeasti yritysostoin 2000-luvun alussa. Vuonna 2000 Nvidia osti konkurssiin menneen 3DFX:n, ja joulukuussa 2005 se hankki omistukseensa ULI Electronics -yhtiön, joka toimitti kolmannen osapuolen oheislaitepiirejä ATI:n emolevyihin. Yhtiön yritysostoihin perustuva laajentuminen jatkui vuonna 2006, jolloin yhtiö hankki omistukseensa mm. suomalaisen Hybrid Graphics Oy:n. Vuonna 2006 Nvidian henkilöstömäärä kasvoi yhteensä lähes 50 prosenttia. Nvidia osti Mental Imagesin vuonna 2007 ja sai Mental Ray -säteenseurantaohjelmiston.
Nvidian asemaa 2000-luvulla vahvistivat myös monet tunnetut yhteistyöt. Sony valitsi vuosikymmenen puolivälissä yrityksen auttamaan sitä kehittämään RSX Reality Synthesizerin PlayStation 3:ta varten. Nvidia auttoi 2003 myös Nasaa kehittämään fotorealistisen Mars-simulaattorin ja toimitti Audeihin grafiikkapiirejä.
Vuoden 2006 joulukuussa kuluttajat olivat nostaneet ryhmäkanteen Nvidiaa ja ATI:ta vastaan. Kanteen mukaan näytönohjainten valmistajat olivat liittoutuneet pitääkseen hinnat korkeina. Vuonna 2008 Nvidia suostui maksamaan 850 000 dollaria. Vuoden 2008 heinäkuussa Nvidia joutui uudelleen käräjille, kun Rambus haastoi sen oikeuteen syyttäen sitä patenttirikkomuksista.
Talouselämää seuraava lehti Forbes valitsi Nvidian vuoden 2007 yritykseksi. Pian tämän jälkeen alkoivat Nvidian vaikeudet. Yhtenä syynä oli tiettyjen mobiililaitteiden grafiikkapiirien ja grafiikkasuorittimien epänormaali tiheä vikautuvuus. Tästä nostettiin ryhmäkanne, joka sovitettiin syyskuussa 2010.
Vuoden 2008 helmikuussa Nvidia osti AGEIA Technologiesin ja sai omistukseensa AGEIA:n kehittämän PhysX-tekniikan. Vuosi 2008 oli yhtiölle käräjähaasteen lisäksi taloudellisesti haastava, sillä yritys teki tappiota 147,7 miljoonaa dollaria.
Vuoden 2009 helmikuussa Intel haastoi Nvidian oikeuteen prosessoreitaan tukevien piirisarjojen lisenssiin liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Tämän seurauksena Nvidia haastoi Intelin kuukautta myöhemmin oikeuteen sopimusrikkomuksen takia. Raskaasti tappiolliseksi osoittautuneen vuoden 2009 toisella neljänneksellä Nvidia siirtyi 40 nanometrin prosessilla valmistettaviin näytönohjaimiin. Tulos kääntyi voitolliseksi viimeisellä neljänneksellä.
Nvidia oli astunut jo 2006 kohti tekoälyä, kun se julkaisi CUDA-ohjelmointialustansa, joka oli merkittävä askel rinnakkaislaskennassa. Yritys laajensi 2010-luvulla toimintaansa uusille markkinoille, ja siirtymää vahvistivat muun muassa mobiiliviestinnän tuotteita valmistavan Iceran hankinta 2011 ja kääntäjiä toteuttavan PGI:n hankinta 2013.
Nvidia ja Toyota ilmoittivat 2017 yhteistyöstään. Toyota tulisi käyttämään Nvidian Drive PX -alustaa robottiautoissaan. Drive mahdollistaa liikennevälineiden tarkkailemaan ja tutkimaan ympäristöään kameroilla sekä tutka- ja lidar-tekniikoille. Nvidian Omniversen beetaversio julkaistiin 2020.
Nvidia osti vuonna 2020 Mellanoxin 6,9 miljardilla dollarilla sekä Cumulus Networksin julkistamattomalla summalla. Cumulus Networksilla on Linux-pohjainen verkkokäyttöjärjestelmä ja se on varhainen osallistuja OpenStack-ekosysteemissä. Muun muassa Mellanox on tarjonnut Cumulus Linuxia kytkimissään.
Syyskuussa 2020 Nvidia ja SoftBank ilmoittivat Nvidian ostavan Arm-yhtiön SoftBankiltä 40 miljardin dollarin hinnalla. Nvidia oli ollut epävirallisissa keskusteluissa kilpailuviranomaisten kanssa, mutta virallisen tutkinnan kilpailuvaikutuksista odotettiin alkavan Nvidia tehtyä virallisen ilmoituksen suunnitelmistaan. Kaupasta heräsi huolia sen aiheuttavan rasitteita innovaatioille eri markkinoilla sekä sen antavan Nvidialle kyky haitata sen kilpailijoita rajoittamalla pääsyä Armin tekniikkaan. Helmikuussa 2022 kauppa peruuntui, kun kilpailuviranomaiset huolestuivat sen vaikutuksesta kilpailuun.
Nvidian voitot nousivat COVID-pandemian aikaisen komponentti- ja näytönohjainpulan aikana 2021–2022. Nvidia ei pystynyt valmistamaan tarpeeksi RTX 30 -sarjan näytönohjaimia RTX 3070, 3080, 3090 ja niiden hinta ja voitot nousivat voimakkaasti. Nvidia päätti myös rajoittaa näytönohjainten käyttöä kryptovaluuttojen louhintaan hidastamalla niitä keinotekoisesti ja myymällä erillisiä prosessoreita tähän tarkoitukseen.
Nvidia hyötyi myös loppuvuonna 2022 ChatGPT:n julkaisusta alkaneesta tekoälybuumista, sillä yhtiöllä on lähes monopoli tensori-rinnakkaislaskentaan tarkoitetuissa GPGPU-laitteissa.lähde?
Elokuuhun 2023 päättyneellä Q2 FY24 -kvartaalilla Nvidia myi 13,5 miljardilla dollarilla pelilaitteistoa ja 10,3 miljardilla A100 ja H100 GPU-laskentayksikköjä datakeskuksiin.
Nvidia odotti myyvänsä vuonna 2024 3,5 miljoonaa H100-GPU:ta.
Toukokuussa 2023 Nvidian osakkeiden arvo nousi ensimmäisen kerran tuhannen miljardiin dollariin. Kesäkuussa 2024 Nvidiasta tuli maailman kallein yhtiö 3340 miljardin dollarin markkina-arvolla. Tammikuussa 2025 yhtiön markkina-arvosta lähti yhdessä päivässä 600 miljardia dollaria kiinalaisen Deepseekin julkistuksen myötä.
Syyskuussa 2025 Nvidia kertoi investoivansa sata miljardia dollaria OpenAI:n projekteihin, jotka käyttävät Nvidian järjestelmiä. Elokuussa 2026 Nvidia ilmoitti tukevansa OpenAI:ta datakeskushankkeessa 105 miljardin dollarin edestä. Aiemmin Nvidia ilmoitti tukevansa muita suuria yrityksiä hankkeissa, jotka käyttävät sen piirejä. Tekoälybuumin myötä kehämäinen rahoitus tuli tunnetuksi, jossa Nvidia rahoitti tekoäly-yhtiöitä, jotka ostivat sen tuotteita.
Toukokuussa 2025 uutisoitiin, että Nvidia on rajoittanut arvostelijoiden mahdollisuuksia arvioida RTX 5060 näytönohjainta ja yritys on yrittänyt manipuloida tuloksia.
Lokakuussa 2025 Nvidia ilmoitti sijoittavansa miljardi dollaria eli noin 860 miljoonaa euroa suomalaiseen Nokiaan. Yhtiöt kertoivat käynnistävänsä yhteistyön muun muassa tekoälypohjaisten verkkolaiteratkaisujen kehittämiseen.
Toimitusjohtaja Jensen Huang kertoi marraskuussa 2026 eroavansa seurauksena tapauksesta, jossa hänellä oli suhde kiinalaiseksi vakoojaksi syytettyyn henkilöön. Megaspeed-yhtiö on tutkittavana vientirajoituksien kiertämisestä, jonka seurauksena Nvidian piirejä on viety Kiinaan. Yhtiön talousjohtaja Colette Kress nousee väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi. Wall Street Journalin mukaan tapauksen seurauksena on paljastunut kyseenalaisia päätöksiä johtuen ennakkoon maksetuista piikiekoista ja muistipiireistä, joiden tarve vähentyisi asiakkaiden siirtyessä omiin suoritinpiireihin Nvidian piirien sijaan. Aiemmin on kerrottu, että Nvidia on vaatinut yrityksiä ostamaan Nvidian laitteita varastoihinsa odottamaan vielä kun yrityksillä ei ole mahdollista käyttää niitä puuttuvien sähköverkkoliityntöjen vuoksi.
Nvidia ei itse valmista näytönohjaimia (lukuun ottamatta Founders Edition -versioita) vaan lisensoi teknologiansa sopimusvalmistajille (mm. Asus, Club 3D, MSI, Palit, PNY, Sapphire ja XFX).lähde?
Nvidian näytönohjainteknologioihin kuuluu Scalable Link Interface (SLI) liitäntä, joka suorituskyvyn parantamiseksi mahdollistaa useamman näytönohjaimen liittämisen toisiinsa.lähde?
Nvidialla on G-Sync -tekniikka vaihtuville virkistystaajuuksille. NVLink on Nvidian kytkentäverkko, joka esiteltiin Pascal-mikroarkkitehtuurin yhteydessä.
Yhtiön Tegra X1 -järjestelmäpiiri on käytössä Nintendo Switch -pelikonsolissa.
Nvidia kehittää laskentapiirejä robottiautojen supertietokoneiksi. Pegasus-piiri kykenee 320 biljoonaan laskuoperaatioon sekunnissa, mikä mahdollistaa tason viisi autonomisen ajamisen. Piiriä aletaan toimittaa autonvalmistajille vuonna 2018.