| Olga Arrsamquq Michael | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. helmikuuta 1916 Kuiggluk, Alaska |
| Kuollut | 8. marraskuuta 1979 (63 vuotta) Kuiggluk, Alaska |
| Ammatti | kätilö, matuška |
| Puoliso | Pastori Nicolai Michael |
Olínka “Olga” Arrsamquq Michael (ven. Ольга Аррсамкук Майкл; o.s. Arrsamquq; 3. helmikuuta 1916 — 8. marraskuuta 1979), joka tunnetaan nimillä Olga Michael, Olga Alaskalainen tai matuška Olga (ven. матушка Ольга), oli Alaskassa asunut Amerikan alkuperäiskansoihin kuulunut ortodoksinen kätilö, matuška ja pyhä. Vuonna 2025 hänestä tuli ensimmäinen pohjoisamerikkalainen nainen ja ensimmäinen yup’ikki, joka on kanonisoitu ortodoksiseksi pyhäksi.
Olga Arrsamquq syntyi Kuigglukissa Alaskassa yup’ik-vanhemmille vuonna 1916. Vuonna 1935 hän meni naimisiin Nicolai Michaelin kanssa, miehen, josta myöhemmin tuli ortodoksinen pappi. Näin hänestä tuli “matushka” (venäläinen termi papin vaimolle), ja hänestä tuli tärkeä henkilö uskonnollisessa yhteisössään. Kirkollisen elämän ulkopuolella hän työskenteli kätilönä, perinteisenä parantajana ja englannin opettajana. Hänestä tuli sosiaalista työtä ja neuvontaa, erityisesti naisten neuvontaa, harrastanut hahmo. Matuška Olga kuoli syöpään 8. marraskuuta 1979 Kuigglukissa.
Hänen kuolemansa jälkeen useat ihmiset kertoivat nähneensä matuška Olgan näyissä tai unissa lohduttavana hahmona, joskus kaltoinkohtelujen tai seksuaalisesti hyväksikäytettyjen parantajana. Matuška Olgaa oli pitkään pidetty mahdollisena ortodoksisena pyhänä, ja Amerikan ortodoksinen kirkko ilmoittikin hänen lopullisesta kanonisoinnistaan vuonna 2023. Hänet kanonisoitiin 19. kesäkuuta 2025 Kuigglukissa seremoniassa, jonka toimittivat useat merkittävät papiston jäsenet. Kanonisoinnin myötä hänestä tuli ensimmäinen pohjoisamerikkalainen nainen ja ensimmäinen yup’ik-kansan jäsen, joka on kanonisoitu ortodoksiseksi pyhäksi.
Olinka Arrsamquq syntyi 3. helmikuuta 1916 Kuigglukin kylässä Alaskan territoriossa Yhdysvalloissa yup’ik-heimoon kuuluneille vanhemmille. Hän sai kasteessa nimen Ol’ga. s
Arrsamquq meni naimisiin Nicolai Michaelin kanssa 7. tammikuuta 1935. Avioliitto oli järjestetty, mikä tuolloin oli paikallinen tapa. Hänen sukunimekseen tuli hänen miehensä nimi. Nicolai Michael perusti ja johti sekatavarakauppaa Kuigglukissa ja perusti kylän ensimmäisen postitoimiston. Mies, joka ei ollut erityisen uskonnollinen heidän avioliittonsa alkaessa, vihittiin ortodoksiseksi papiksi vuonna 1963, ja hänestä tuli Kuigglukin kylän ensimmäinen pappi. Hänet korotettiin myöhemmin rovastin arvoon.
Miehensä pappisvihkimyksen jälkeen Olga Michaelista tuli matuška (venäjäksi ‘äiti’, mikä osoittaa erityistä kunnioitusta), tarkoittaen papin vaimoa. Tässä roolissa hänestä tuli keskeinen osa paikallista seurakuntaa.< ref name = Mother /> Hänet tunnettiin anteliaisuudestaan, johon liittyi ruoan leipominen naapureille sekä vaatteiden valmistus ja jakaminen muille.
Olgalla ja hänen aviomiehellään Nicolai Michaelilla oli kolmetoista lasta, joista kahdeksan saavutti aikuisiän.
Olga Michael työskenteli kylässä kätilönä auttaen synnytyksissä. Hän työskenteli myös parantajana ja sisällytti perinteisiä yup’ikkien lääketieteellisiä käytäntöjä menetelmiinsä. Hänen panostaan ja neuvojaan tarvittiin usein hänen yhteisössään, erityisesti naisten keskuudessa. Myöhemmin elämässään Michael työskenteli opettajana ja ohjasi aikuisia oppimaan englantia toisena kielenä.
Olga Michael kuoli syöpään Kuigglukissa 8. marraskuuta 1979. Hänen kuolemansa jälkeen alueen ihmiset kertoivat tapahtumista, joita he pitivät ihmeinä. Näihin kuuluivat tarinat maan äkillisestä sulamisesta hänen hautajaisissaan, lintuparvien lentämisestä hänen hautapaikkansa yli silloin, kun niiden olisi jo pitänyt lentää etelään, ja äkillisestä lämpimästä jaksosta, joka mahdollisti matkan veneillä jokea pitkin hänen hautajaisiinsa.
Olga Michaelin kuoleman jälkeen ihmiset alkoivat kertoa nähneensä hänet unissa ja näyissä parantavana hahmona. Ortodoksipappi Michael Oleksa, joka oli aiemmin kirjoittanut kirjan, joka sisälsi yksityiskohtia Michaelista, kertoi, että noin vuonna 2003 newyorkilainen ei-kristitty nainen otti häneen yhteyttä ja kertoi näystään, joka hänellä oli Olga Michaelista. Hän oli nähnyt unta, jossa hän toipui aiemmin tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä naisen toimesta, joka kutsui itseään Olgaksi. Oleksan mukaan unessa ilmestyneen naisen luonnehdinta sopi perinteisiin yup’ikkien elämäntapoihin, vaikka newyorkilainen nainen väitti, ettei hänellä ollut mitään aiempaa tietoa Alaskasta. Oleksan mukaan tuo nainen kääntyi lopulta ortodoksi. Amerikan ortodoksinen kirkko tallentaa myös lukuisia ihmeitä, näkyjä ja muita Michaeliin liittyviä ilmiöitä.

Vuonna 1979 tapahtuneen kuolemansa jälkeen Olga Michaelia oli pitkään pidetty potentiaalisena pyhänä ortodoksisessa kirkossa, ja vuonna 2015 The Canadian Journal of Orthodox Christianity -lehden artikkelissa häntä kuvailtiin “pahoinpideltyjen ja hyväksikäytettyjen naisten epäviralliseksi suojeluspyhimykseksi”.
Amerikan ortodoksisen kirkon Alaskan hiippakunnan piispan Alexiksen mukaan lukuisat uskovat, erityisesti alaskalaiset ja mukaan lukien Oleksa, olivat edistäneet Olga Michaelin kanonisointia vuosikymmenten ajan. Oleksa kokosi lukuisia kertomuksia Michaelia koskeneista ihmeistä ja lähetti ne piispa Alexikselle. Alexis esitteli sitten kertomukset Amerikan ortodoksisen kirkon piispainkokoukselle. 2. marraskuuta 2023 Alexis pyysi virallisesti piispainkokousta hyväksymään Olga Michaelin kanonisoimisen. Amerikan ortodoksisen kirkon piispainkokous julisti 8. marraskuuta 2023, että Olga Michael kirkastettaisiin (toinen termi kanonisoinnille) tulevaisuudessa.
Olga Michaelin hauta Kuigglukissa avattin esiin 16. marraskuuta 2024, ja hänen reliikkinsä, joita ortodoksisessa uskonnossa pidetään pyhinä pyhäinjäännöksinä, tuotiin kaupungin Pyhän Nikolaoksen kirkkoon uskonnollisessa prosessissa, joka tunnetaan pyhäinjäännösten paljastamisena ja on viimeinen merkittävä vaihe ennen hänen kanonisointiaan. Kanonisointi tapahtui 19. kesäkuuta 2025 Pyhän Nikolaoksen kirkossa Kuigglukissa, ja sitä johti Amerikan ortodoksisen kirkon priimas, metropoliitta Tihon. Noin 300 ihmistä matkusti pieneen kylään seremonioihin, mukaan lukien ortodoksisen papiston merkittäviä jäseniä. Tämän kanonisoinnin myötä hänestä tuli ensimmäinen pohjoisamerikkalainen nainen ja ensimmäinen yup’ikki, joka kanonisoitiin pyhimykseksi itäortodoksisessa kirkossa.
Amerikan ortodoksisen kirkon Alaskan hiippakunta on ehdottanut uuden, suuren kirkon rakentamista Kuigglukiin Olga Michaelin pyhäinjäännösten säilyttämistä varten, ja vuodesta 2024 lähtien se on työskennellyt Kuigglukin heimoneuvoston kanssa saadakseen tontin tälle hankkeelle.{{Verkkoviite
Olga Michaelin ikoneissa hänet kuvataan usein kuspuk päällään ja pitelemässä esineitä, kuten vatia ja pyyhettä (viitaten hänen työhönsä kätilönä), tai taustalla on revontulia. Eräässä virallisessa ikonissa hän pitelee kirkkoa, joka on tarkoitus rakentaa hänen pyhäinjäännöstensä säilyttämistä varten. Monissa Pyhästä Olgasta maalatuissa ikoneissa on myös sanoja, jotka hänen kerrotaan lausuneen unessa: “Jumala voi luoda kauneutta täydellisestä autiudesta”.
Olga Michaelin muistopäivää vietetään 27. lokakuuta. Amerikan ja Kanadan metropoliitan Tihonin pyynnöstä Venäjän ortodoksisen kirkon pyhä synodi päätti myös virallisesti lisätä Alaskan Pyhän Olgan liturgiseen kalenteriinsa 27. lokakuuta.