| Orijan kieli | |
|---|---|
Orijan puhuma-alue |
|
| Oma nimi | ଓଡ଼ିଆ oṛiā |
| Muu nimi | odia |
| Tiedot | |
| Virallinen kieli | – |
| Puhujia | 45 miljoonaa |
| Sija | 40. |
| Kirjaimisto | orijalainen kirjaimisto |
| Kielenhuolto | Odisha Sahitya Akademi |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | indoarjalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | or |
| ISO 639-2 | ori |
| ISO 639-3 | ory |
Orija (omakielinen nimi: ଓଡ଼ିଆ, oṛiā), tai oriya, on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan etenkin Odishan osavaltiossa Intiassa. Se kuuluu itäisiin indoarjalaisiin kieliin ja se on Odishan osavaltion virallinen kieli. Sitä puhutaan myös muun muassa Chhattisgarhin ja Jharkhandin osavaltioissa.
Odishan osavaltiossa kielellä on noin 32 miljoonaa puhujaa, mutta kaiken kaikkiaan puhujia on noin 45 miljoonaa. Odishan lisäksi kielellä on huomattavia puhujayhteisöjä muun muassa Kanadassa, Indonesiassa, Bangladeshissa ja Yhdysvalloissa. Orija on maailman 40. puhutuin kieli. Kielen katsotaan olevan elinvoimainen. Sen läheisiä sukulaiskieliä ovat muun muassa kupia ja sambalpuri.
Orijan kielellä on useita murteita, mutta ne niputetaan neljään pääryhmään: standardiorija, läntinen, eteläinen ja pohjoinen. Kolme viimeksi mainittua ottavat tyypillisesti vaikutteita lähialueiden muista isoista kielistä. Lännessä se on hindi, etelässä telugu ja pohjoisessa bengali.
Vuonna 2011 Rajya Sabha hyväksyi lakimuutoksen, joka muutti sekä osavaltion ja kielen viralliset englanninkieliset nimet: osavaltio on nykyisin Odisha ja kieli Odia. Suomessa kielestä tosin käytetään vielä nimitystä orija. Odishassa kieli on osavaltion hallitseva kieli, jota käytetään ensisijaisena kielenä hallinnossa, opetuksessa ja mediassa.
Vuodesta 2014 alkaen orija on luokiteltu Intian klassisten kielten joukkoon, minkä johdosta Odishan pääministeri Naveen Patnaik pyysi julkisia kouluja pitämään juhlia ja teemapäiviä, joilla lisätään tietoisuutta orijan kielestä.
Varhaisimmat todisteet orijan kielestä ajoittuvat vuoteen 1051. 1100–1300 -luvuille ajoittuvien orijankielisten tekstien perusteella kielioppi oli melko vapaata ja kielioppi oli nykyorijaan verrattuna rikkaampaa. Sittemmin kirjakieleen on haettu inspiraatiota sanskritista. Kun kontaktit englannin kieleen vakiintuivat, orijaan kehittyivät myös relatiivilauseet ja passiivi, joskin nämä eivät edelleenkään kuulu hyvään yleiskieleen.
Kieltä kirjoitetaan orijalaisella kirjaimistolla. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan orijaksi ensimmäisen kerran vuonna 1815.
| Etu | Keskinen | Taka | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puoliavoin | e | o | |
| Avoin | a | ɔ |
Vokaalia [o] lukuun ottamatta, kaikki vokaalit voivat esiintyä myös nasaalisina.
Lähde:
| Bilabiaali | Alveo-dentaali | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɳ | (ŋ) | |||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | ʈ | ɖ | k | g | ||
| Asp. | pʰ | bʰ | tʰ | dʰ | ʈʰ | ɖʰ | kʰ | gʰ | |||
| Affrikaatta | Norm. | ʧ | ʤ | |||||
| Asp. | ʧʰ | ʤʰ | ||||||
| Frikatiivi | s | h | |||||
| Tremulantti | ɾ~r | ɻ | |||||
| Lateraali | l | ɭ | |||||
| Puolivokaali | w | j | |||||
Lähde:
Monien muiden itäisten indoarjalaisten kielten tavoin orijassa ei ole kieliopillista sukua, mutta erilaisilla päätteillä voidaan kuvata eri sukupuolia yksinomaan ihmisiin viittaavissa sanoissa kuten esimerkiksi lääkäri: /ɖaktɔr/ (m) ja /ɖaktɔraɳi/ (f), työläinen: /mulia/ (m) ja /muliaɳi/ (f) tai kaunis/komea ihminen: /sundɔrɔ/ (m) ja /sundɔri/ (f).
Lukuja on kaksi, yksikkö ja monikko, joiden päätteet ovat pääsääntöisesti eri inhimillisille (/-māne/) ja epäinhimillisille (/-guɖikɔ/ tai /-guɖakɔ/) substantiiveille. Epäinhimillisten substantiivien päätteitä voidaan käyttää myös inhimillisten substantiivien kanssa, jos tarkoitus on luoda alentava mielikuva tai ilmaista sääliä.
Orijan kielen perussanajärjestys on SOV.
Orijan persoonapronominien kirjo on suomeen verrattuna rikas. II persoonan pronominien kohdalla tehdään ero kolmen eri muodollisuuden tason kesken, kun taas III persoonan kohdalla tehdään ero inhimillisyyden (inhimillinen vs. epäinhimillinen) ja läheisyyden (läheinen vs. kaukainen) kesken. Sukupuolten välisiä eroja pronomineilla ei ole.
| Yksikkö | Monikko | |
|---|---|---|
| I pers. | /mũ/ | /āme(māne)/
/āmbhe(māne)/ |
| II pers.
(tuttavallinen) |
/tu/ | /tame(māne)/ |
| II pers.
(puolituttavallinen) |
/tume/ | /tamemāne/ |
| II pers.
(kunnioittava) |
/āpaɳa/ | /āpaɳamā/ |
| III pers.
(inhim. läh.) |
/ye/ | /emāne/ |
| III pers.
(inhim. kauk.) |
/se/ | /semāne/ |
| III pers.
(epäin. läh.) |
/eiʈā/ | /eiguɖika/ |
| III per.
(epäin. kauk.) |
/seiʈā/ | /seiguɖika/ |
Lukusanat 1–10 orijaksi ovat:
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| numeraali | ୧ | ୨ | ୩ | ୪ | ୫ | ୬ | ୭ | ୮ | ୯ | ୧୦ |
| ääntämys | /ek/ | /dui/ | /tin/ | /ʧār/ | /pānʧ/ | /ʧʰa/ | /sāt/ | /āʈʰ/ | /na/ | /das/ |
Orijaan on lainattu sanastoa arabiasta, englannista, persiasta ja dravidakielistä. Sanskritista tulleet lainasanat jaetaan perinteisesti kahteen luokkaan sen perusteella, kuinka lähellä ne ovat alkuperäistä sanskritilaista muotoa. Toisin kuin sanskrit, orija ei salli eliisiota. Sanskritin tavoin yhdyssanojen muodostaminen on kuitenkin mahdollista orijassa. Yhdyssanojen käyttö painottuu kuitenkin puhuttuun orijaan.