Orijan kieli

Orijan kieli
Orijan puhuma-alue
Orijan puhuma-alue
Oma nimi ଓଡ଼ିଆ oṛiā
Muu nimi odia
Tiedot
Virallinen kieli  Intia
– Odisha
Puhujia 45 miljoonaa
Sija 40.
Kirjaimisto orijalainen kirjaimisto
Kielenhuolto Odisha Sahitya Akademi
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä indoarjalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 or
ISO 639-2 ori
ISO 639-3 ory

Orija (omakielinen nimi: ଓଡ଼ିଆ, oṛiā), tai oriya, on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan etenkin Odishan osavaltiossa Intiassa. Se kuuluu itäisiin indoarjalaisiin kieliin ja se on Odishan osavaltion virallinen kieli. Sitä puhutaan myös muun muassa Chhattisgarhin ja Jharkhandin osavaltioissa.

Odishan osavaltiossa kielellä on noin 32 miljoonaa puhujaa, mutta kaiken kaikkiaan puhujia on noin 45 miljoonaa. Odishan lisäksi kielellä on huomattavia puhujayhteisöjä muun muassa Kanadassa, Indonesiassa, Bangladeshissa ja Yhdysvalloissa. Orija on maailman 40. puhutuin kieli. Kielen katsotaan olevan elinvoimainen. Sen läheisiä sukulaiskieliä ovat muun muassa kupia ja sambalpuri.

Orijan kielellä on useita murteita, mutta ne niputetaan neljään pääryhmään: standardiorija, läntinen, eteläinen ja pohjoinen. Kolme viimeksi mainittua ottavat tyypillisesti vaikutteita lähialueiden muista isoista kielistä. Lännessä se on hindi, etelässä telugu ja pohjoisessa bengali.

Nimi ja status

Vuonna 2011 Rajya Sabha hyväksyi lakimuutoksen, joka muutti sekä osavaltion ja kielen viralliset englanninkieliset nimet: osavaltio on nykyisin Odisha ja kieli Odia. Suomessa kielestä tosin käytetään vielä nimitystä orija. Odishassa kieli on osavaltion hallitseva kieli, jota käytetään ensisijaisena kielenä hallinnossa, opetuksessa ja mediassa.

Vuodesta 2014 alkaen orija on luokiteltu Intian klassisten kielten joukkoon, minkä johdosta Odishan pääministeri Naveen Patnaik pyysi julkisia kouluja pitämään juhlia ja teemapäiviä, joilla lisätään tietoisuutta orijan kielestä.

Historia ja kirjakieli

Varhaisimmat todisteet orijan kielestä ajoittuvat vuoteen 1051. 1100–1300 -luvuille ajoittuvien orijankielisten tekstien perusteella kielioppi oli melko vapaata ja kielioppi oli nykyorijaan verrattuna rikkaampaa. Sittemmin kirjakieleen on haettu inspiraatiota sanskritista. Kun kontaktit englannin kieleen vakiintuivat, orijaan kehittyivät myös relatiivilauseet ja passiivi, joskin nämä eivät edelleenkään kuulu hyvään yleiskieleen.

Kieltä kirjoitetaan orijalaisella kirjaimistolla. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan orijaksi ensimmäisen kerran vuonna 1815.

Puhuttua orijaa
Orijan kielen äänteet esitettynä videona.

Fonologia

Vokaalit

Etu Keskinen Taka
Suppea i u
Puoliavoin e o
Avoin a ɔ

Vokaalia [o] lukuun ottamatta, kaikki vokaalit voivat esiintyä myös nasaalisina.

Lähde:

Konsonantit

Bilabiaali Alveo-dentaali Retrofleksi Palataali Velaari Glottaali
Nasaali m n ɳ (ŋ)
Klusiili Norm. p | b t | d ʈ | ɖ k | g
Asp. pʰ | bʰ tʰ | dʰ ʈʰ | ɖʰ kʰ | gʰ
Affrikaatta Norm. ʧ | ʤ
Asp. ʧʰ | ʤʰ
Frikatiivi s h
Tremulantti ɾ~r ɻ
Lateraali l ɭ
Puolivokaali w j

Lähde:

Kielioppi ja sanasto

Orijankielinen sanomalehti vuodelta 1930.

Monien muiden itäisten indoarjalaisten kielten tavoin orijassa ei ole kieliopillista sukua, mutta erilaisilla päätteillä voidaan kuvata eri sukupuolia yksinomaan ihmisiin viittaavissa sanoissa kuten esimerkiksi lääkäri: /ɖaktɔr/ (m) ja /ɖaktɔraɳi/ (f), työläinen: /mulia/ (m) ja /muliaɳi/ (f) tai kaunis/komea ihminen: /sundɔrɔ/ (m) ja /sundɔri/ (f).

Lukuja on kaksi, yksikkö ja monikko, joiden päätteet ovat pääsääntöisesti eri inhimillisille (/-māne/) ja epäinhimillisille (/-guɖikɔ/ tai /-guɖakɔ/) substantiiveille. Epäinhimillisten substantiivien päätteitä voidaan käyttää myös inhimillisten substantiivien kanssa, jos tarkoitus on luoda alentava mielikuva tai ilmaista sääliä.

Orijan kielen perussanajärjestys on SOV.

Persoonapronominit

Orijan persoonapronominien kirjo on suomeen verrattuna rikas. II persoonan pronominien kohdalla tehdään ero kolmen eri muodollisuuden tason kesken, kun taas III persoonan kohdalla tehdään ero inhimillisyyden (inhimillinen vs. epäinhimillinen) ja läheisyyden (läheinen vs. kaukainen) kesken. Sukupuolten välisiä eroja pronomineilla ei ole.

Yksikkö Monikko
I pers. /mũ/ /āme(māne)/

/āmbhe(māne)/

II pers.

(tuttavallinen)

/tu/ /tame(māne)/
II pers.

(puolituttavallinen)

/tume/ /tamemāne/
II pers.

(kunnioittava)

/āpaɳa/ /āpaɳamā/
III pers.

(inhim. läh.)

/ye/ /emāne/
III pers.

(inhim. kauk.)

/se/ /semāne/
III pers.

(epäin. läh.)

/eiʈā/ /eiguɖika/
III per.

(epäin. kauk.)

/seiʈā/ /seiguɖika/

Sanasto

Lukusanat 1–10 orijaksi ovat:

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
numeraali ୧ ୨ ୩ ୪ ୫ ୬ ୭ ୮ ୯ ୧୦
ääntämys /ek/ /dui/ /tin/ /ʧār/ /pānʧ/ /ʧʰa/ /sāt/ /āʈʰ/ /na/ /das/

Orijaan on lainattu sanastoa arabiasta, englannista, persiasta ja dravidakielistä. Sanskritista tulleet lainasanat jaetaan perinteisesti kahteen luokkaan sen perusteella, kuinka lähellä ne ovat alkuperäistä sanskritilaista muotoa. Toisin kuin sanskrit, orija ei salli eliisiota. Sanskritin tavoin yhdyssanojen muodostaminen on kuitenkin mahdollista orijassa. Yhdyssanojen käyttö painottuu kuitenkin puhuttuun orijaan.