Otto Collin (22. joulukuuta 1850 Hämeenlinna – 13. heinäkuuta 1924 Hämeenlinna) oli suomalainen opettaja, eläin- ja kasvitieteen harrastaja ja tunnettu originelli joka saattoi kulkea kaupungilla kesähelteelläkin turkki päällä.
Collinin vanhemmat olivat raatimies Karl Johan Collin (1804–1873) ja Johanna Karolina Laurentz (1819–1881). Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lukiosta 1870 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1873. Collin toimi Hämeenlinnan normaalilyseon ja Hämeenlinnan lyseon luonnonhistorian, matematiikan ja kaunokirjallisuuden kollegana 1878–1890. Collin erotettiin vuonna 1890 opettajan virasta oppilaiden moraalin turmelemisesta syytettynä. Hämeenlinnan lyseossa oppilaana olleen Eino Leinon muistelmien mukaan hän oli kertonut pojille murrosiän vaaroista. Myöhemmin Collin oli painoasiamiehenä Hämeenlinnassa 1902–1905 ja vastasi sanomalehtien ennakkosensuurista.
Collin julkaisi 1886 tutkielman Suomessa tavattavien pöllöjen pesimissuhteista ja hän keräsi huomattavia luonnontieteellisiä kokoelmia.
Collin on haudattu Hämeenlinnan Ahveniston hautausmaalle.