Palladiumjodidi

Palladiumjodidi
Tunnisteet
CAS-numero 7790-38-7
PubChem CID 82251 ja 424947
Ominaisuudet
Molekyylikaava PdI2
Moolimassa 360,22 g/mol
Ulkomuoto Mustia kiteitä
Sulamispiste 350 °C (hajoaa)
Tiheys 6,003 g/cm3
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen

Palladiumjodidi (PdI2) on palladium- ja jodidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää katalyyttinä orgaanisen kemian synteeseissä ja palladiumin pitoisuuden määrittämiseen gravimetrisesti.

Ominaisuudet

Palladiumjodidi on huoneenlämpötilassa mustaa kiteistä ainetta ja tämä on niin kutsuttu palladiumjodidin γ-muoto. Yhdiste on polymorfista ja sillä on myös kaksi muuta kidemuotoa, jotka ovat α-muoto ja β-muoto. Näistä punaista β-muotoa syntyy kuumennettaessa palladiumjodidin γ-muotoa alennetussa paineessa suljetussa putkessa laimean vetyjodidiliuoksen kanssa alle 600 °C:n lämpötilaan. Yli 600 °C:n lämpötilassa muodostuu mustaa α-muotoa. Palladiumjodidi on veteen liukenematonta, eikä se liukene orgaanisiinkaan liuottimiin metyyliasetaattia lukuun ottamatta. Ammoniakkiliuokset liuottavat yhdistettä ja palladiumjodidi liukenee myös natriumjodidia sisältäviin liuoksiin, jolloin muodostuu kompleksinen tetrajodopalladaatti(II)-ioni ([PdI4]2-). Yhdisteestä tunnetaan myös kidevedellinen monohydraatti (PdI2·H2O)

Valmistus ja käyttö

Palladiumjodidia voidaan valmistaa saostamalla lisäämällä natriumjodidia liukoisten palladiumsuolojen kuten palladiumkloridin tai palladiumperkloraatin vesiliuoksiin. Yhdistettä voidaan valmistaa myös kuumentamalla palladiumia alumiinijodidin kanssa.

PdCl2 + 2 NaI → PdI2 + 2 NaCl

Palladiumjodidia voidaan käyttää katalyyttinä valmistettaessa uusia hiiliatomien välisiä sidoksia kytkentäreaktioilla ja myös uusia hiilen ja heteroatomien välisiä sidoksia muodostavien reaktioiden katalyyttinä. Aikaisemmin näytteen palladiumpitoisuus määritettiin gravimetrisesti saostamalla näytteen sisältämä palladium palladiumjodidina.

Lähteet

  1. 1 2 Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 775. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Safety data sheet (pdf) ThermoFisher Scientific. Viitattu 5.6.2026. (englanniksi)
  3. 1 2 3 William P. Griffith,Stephen D. Robinson: Palladium, s. 205. Springer, 1989. ISBN 978-3-662-09190-6 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 17.3.2016. (englanniksi)
  4. 1 2 3 Bartolo Gabriele & Giuseppe Salerno: Palladium(II) Iodide, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2006. Teoksen verkkoversio Viitattu 17.3.2016