Palladiumkloridi

Palladiumkloridi
Tunnisteet
CAS-numero
PubChem CID
Ominaisuudet
Molekyylikaava PdCl2
Moolimassa 177,32
Ulkomuoto Punaruskea kiteinen aine
Sulamispiste 675–680 °C
Tiheys 4,0 g/cm3
Liukoisuus veteen Liukenee veteen

Palladiumkloridi (PdCl2) on palladium- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään palladiumia sisältävien katalyyttien ja muiden palladiumyhdisteiden valmistamiseen.

Ominaisuudet

Palladiumkloridin α-kidemuodon rakenne
Palladiumkloridin β-kidemuodon rakenne

Palladiumkloridi on huoneenlämpötilassa tumman ruskehtavanpunaista kiteistä ainetta. Se on polymorfista ja siltä tunnetaan kaksi kidemuotoa α-PdCl2 ja β-PdCl2. Näistä α-muoto koostuu polymeeriketjuista, joissa jokainen palladiumkationi on sitoutunut neljään kloridi-ioniin ja β-muodon rakenne koostuu Pd6Cl12-oktaedreistä, joissa jokainen palladiumioni on sitoutunut neljään kloridi-ioniin. Palladiumkloridi liukenee kohtalaisesti veteen ja myös etanoliin ja asetoniin. Kidevedettömän muodon lisäksi tunnetaan kidevedellinen dihydraatti (PdCl2·2H2O). Yhdiste voidaan pelkistää vedyn avulla metalliseksi palladiumiksi. Palladiumkloridi on Lewis-happo ja kykenee muodostamaan komplekseja Lewis-emästen kanssa; esimerkiksi kloridiliuoksissa muodostuu tetrakloropalladaatti(II)-ioni ([PdCl4]2-).

Valmistus ja käyttö

Palladiumkloridia valmistetaan liuottamalla metallista palladiumia kuningasveteen tai kuumaan väkevään vetykloridiin. Ensimmäisessä vaiheessa muodostuu tetrakloropalladiumhappoa (H2[PdCl4]), joka liuosta haihdutettaessa hajoaa palladiumkloridiksi.

Palladiumkloridia käytetään yhdessä kuparikloridin kanssa hapetettaessa alkeeneja aldehydeiksi tai ketoneiksi. Siitä valmistetaan myös katalyyteissä käytettävää hienojakoista palladiumia ja useita palladiumyhdisteitä kuten allyylipalladiumklorididimeeriä. Muita yhdisteen käyttökohteita ovat käyttö valokuvauskemikaalina, tekstiilien peittauksessa, päällystettäessä metalleja elektrolyyttisesti palladiumilla, erikoismusteiden valmistuksessa ja analyyttisessä kemiassa pelkistävien yhdisteiden kuten hiilimonoksidin tunnistamiseen.