Pekka Simojoki

Pekka Simojoki
Henkilötiedot
Syntynyt5. tammikuuta 1958 (ikä 68)
Kemi
Kansalaisuus suomalainen
Vanhemmat Väinö Samuli Simojoki ja Aila Tellervo Simojoki
Puoliso Arja Simojoki
Lapset 4
Sukulaiset Elias Simojoki
Muusikko
Tyylilajit hengellinen musiikki, gospel
Aiheesta muualla
pekkasimojoki.fi
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta

Pekka Samuli Simojoki (s. 5. tammikuuta 1958 Kemi) on Kangasalla asuva hengellisen musiikin säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja kuoronjohtaja. Hän on koulutukseltaan teologian maisteri. Simojoki on tuotteliaimpialähde? suomalaisia hengellisen ja gospel-musiikin lauluntekijöitä kautta aikojen. Kotimaa nimesi Simojoen 100 merkittävimmän itsenäisyyden ajan kirkollisen vaikuttajan joukkoon Suomessa vuonna 2017.

Elämä

Pekka Simojoen vanhemmat ovat rovasti Väinö Samuli Simojoki (1930–2025) ja Aila Tellervo Simojoki (o.s. Kurikka, s. 1933). Väinö Simojoki toimi 1960-luvulla lähetystyössä pappina Ambomaalla kouluttaen muun muassa uusia diakoneja, ja Pekka Simojoki on opiskellut Swakopmundin suomalaisessa koulussa. Simojoet asuivat kahdeksan vuotta Ambomaalla, Pekan ikävuodet 6–15. Väinö Simojoki tunnetaan myös hengellisen musiikin luojana.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyisessä virsikirjassa on viisi Pekka Simojoen säveltämää virttä: numerot 502 (”Jeesus, meitä kosketa nyt”), 503 (”Taivaan Isä suojan antaa”), 513 (”Jeesus, sinä huomaat meistä jokaisen”), 517 (”Herra, kädelläsi”) ja 581 (”Kiitos Jumalamme kun annoit kauniin maan”). Kaikissa näissä virsissä on Anna-Mari Kaskisen sanat. Simojoki onkin tehnyt paljon yhteistyötä Kaskisen kanssa. Heidän tunnetuimpia yhteisiä teoksiaan ovat muun muassa Afrikkalainen gospelmessu, Liekit-musikaali, Hiljaisuuden messu ja Pyhiinvaeltajan messu.

Simojoki on tehnyt melkein tuhat hengellistä laulua. Hän on julkaissut eri kokoonpanojen kanssa yli 30 gospel-musiikkiäänitettä. Hänen laulujaan on käännetty myös muille kielille.

Simojoki on julkaissut ja toimittanut laulu- ja nuottikirjoja, esimerkiksi Tänään häneen uskon (1996, kaikissa kappaleissa Anna-Mari Kaskisen sanat), Kaikki tai ei mitään (2000), Syttyköön sydämiin (2003) ja Juhlien juhla (2008).

Simojoki on perustanut Exit-yhtyeen sekä Jakaranda-kuoron. Lisäksi hän on riihimäkeläisen EtCetera-kuoron taiteellinen johtaja. Hän on saanut Golden Gospel -palkinnon vuonna 1998 ja Jakaranda-kuoro 2010.

Näkemyksiä

Simojoki kannattaa perinteistä uskonoppia muun muassa sukupuolineutraalia avioliittoa ja homoliittojen siunausta koskevissa kysymyksissä.

Yksityiselämä

Hän on naimisissa ja hänellä on neljä lasta ja yksi lapsenlapsi. Hänen tyttärensä Heidi Simelius on myös laulajamuusikko.

Elias Simojoki oli Pekka Simojoen isän pikkuserkku. Elias Simojoen elämä oli aiheena vuonna 2018 ensi-iltansa saaneessa musikaalissa Sovinto, jonka Pekka Simojoki on kirjoittanut yhdessä Lasse Heikkilän kanssa.

Sooloalbumit

Lähteet

  1. ↑ Evankelistan keikkatauko – Sairaus pysäytti Pekka Simojoen KotimaaPro. Viitattu 8.12.2019.
  2. 1 2 3 Esittely Pekka Simojoen kotisivut. Viitattu 22.7.2012.
  3. 1 2 http://www.savijoki.net/simojoki/pekka.php
  4. ↑ Olli Seppälä: He ovat itsenäisyyden ajan sata kirkon vaikuttajaa Kotimaa. 2.12.2017. Viitattu 23.2.2026.
  5. ↑ Kuo­lin­il­moi­tuk­set Ka­le­vas­sa 28.4.–4.5.2025 Kaleva. 4.5.2025. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 4.5.2025.
  6. ↑ http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=77327F4A1CF1A28A71519960EC5A8509?kuvailuTaso=A&avain=329668.KA
  7. ↑ https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:VKKSLS5900:
  8. ↑ Seppänen, Kalle: Kaukana kotoa. Swakopmundin suomalaisen koulukodin vaiheita, Lapua: Herättäjä-Yhdistys, 1984 s. 158–161.
  9. ↑ Virsikirjan virret säveltäjien mukaan – Simojoki Pekka Suomen ev. lut. kirkko. Viitattu 22.7.2012.
  10. ↑ Virsikirjan virret sanoittajan mukaan – Kaskinen Anna-Mari Suomen ev. lut. kirkko. Viitattu 22.7.2012.
  11. ↑ Muusikko Pekka Simojoki sai Golden Gospel -palkinnon
  12. ↑ Afromusiikin uranuurtaja Jakaranda
  13. ↑ Kirkko tunnusti homoparien olemassaolon www.hs.fi. Viitattu 9.9.2022.
  14. ↑ Pekka Simojoki: ”Itkin isän perään”
  15. ↑ hannehyttinen: Vieraana itku, vieraana ilo Uusi Tie -verkkolehti. 9.12.2020. Viitattu 19.9.2022.
  16. ↑ https://sansa.fi/kotimaa/tarvitsemme-taivashetkia-tuhannet-lauloivat-ja-rukoilivat-yhdessa/
  17. ↑ Lasse Heikkilän ja Pekka Simojoen yhteistyö on sovinnon ele – "Aika komeaa, jos musikaali leimahtaa liekkiin vain yhden ja ainoan kerran" www.aamulehti.fi. Viitattu 27.1.2019.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla