| Pensastupakka | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Solanales |
| Heimo: | Koisokasvit Solanaceae |
| Alaheimo: | Nicotianoideae |
| Tribus: | Nicotianeae |
| Suku: | Tupakat Nicotiana |
| Laji: | glauca |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Nicotiana glauca |
|
| Katso myös | |
Pensastupakka (Nicotiana glauca) on koisokasvien heimoon kuuluva pensas tai pieni puu. Kaikki kasvin osat ovat erittäin myrkyllisiä.
Pensastupakka on ikivihreä monivuotinen pensas tai pieni puu, joka voi kasvaa jopa 6 metriä korkeaksi ja jonka varret ovat löysästi haarautuneita. Puuaines on pehmeää ja kaarna sileää. Sinertävänvihreät lehdet ovat ruodillisia, kierteisesti eteneviä, soikeita ja teräväkärkisiä. Kukat ovat vihertävänkeltaisia, 30–40 mm pitkiä ja kasvavat usein harvahkossa röyhyssä. Teriö on putkimainen ja siinä on lyhytliuskainen kanta. Hedelmä on munanmuotoinen, kaksiliuskainen kota, 7–10 mm pitkä. Se tuottaa suuren määrän pieniä siemeniä, jotka leviävät tuulen ja veden mukana.
Pensastupakan luontaista levinneisyysaluetta on Etelä-Amerikka - Bolivia, Paraguay, Etelä-Brasilia, Uruguay, Pohjois-Argentiina ja Chile. Sitä viljellään Välimerellä ja Irakissa. Se on levinnyt vieraslajina Havaijilla, Ascensionissa, Bermudalla, Saint Helenassa ja Kanariansaarilla. Se viihtyy muokatuilla kasvupaikoilla sekä hiekkarannoilla ja muualla rannikkoalueilla. Se voi uhata koskemattomia ympäristöjä ja alkuperäisiä lajeja muuttamalla elinympäristöjä.
Pensastupakassa on paljon nikotiinia. Sitä on käytetty sekä rohdoksena että hyönteismyrkkynä.