Piippa Lappalainen

Piippa Lappalainen (o.s. Lybeck, 5. kesäkuuta 1940 Helsinki – 23. tammikuuta 2023 Helsinki) oli suomalainen muotisuunnittelija, vaatetusalan yrittäjä ja Taideteollisen korkeakoulun professori. Hän oli yksi kuopiolaisen Piretta-P.T.A.-yrityksen perustajista ja sen pääsuunnittelija parinkymmenen vuoden ajan.

Elämä

Helsingissä Imatran Voiman johtajan tyttäreksi syntynyt Lappalainen opiskeli Ateneumin tekstiililinjalla ja sai sitten paikan kuopiolaisen Turo Oy:n vaatesuunnittelijana. Vuonna 1960 hän, aviomies Risto Lappalainen sekä Pirkko ja Veijo Koponen perustivat Kuopioon Piretta-vaateyrityksen, jonka mallistojen suunnittelusta hän vastasi. Hän toimi myös Italian kunniakonsulina tutustuttuaan maahan liikematkoillaan ja opeteltuaan maan kieltä.

Piretta Oy sai hyvän lähdön 1960-luvun lopun naisten maksipituisista päällystakeista, ja myös sen nuorille suunnattu sisarmerkki P.T.A sai suosiota Suomen lisäksi myös vientimaissa, Neuvostoliiton lisäksi myös länsimarkkinoilla. 1980-luvun puolenvälin jälkeen Lappalaiset myivät osuutensa yhtiöstä ja muuttivat Helsinkiin. Piippa Lappalainen kutsuttiin Nanso Oy:n ja Taideteollisuusliitto Ornamon hallitusten jäseneksi sekä vuosituhannen vaihteen tienoilla viisivuotiskaudelle Taideteollisen korkeakoulun muotitaiteen professorina. Sisarensa Mirja Almayn kanssa hän laati WSOY:n vuonna 1996 julkaiseman suomalaisen vaatetusteollisuuden historiikin Kansakunnan vaatettajat.

Vuonna 1979 työryhmä Piippa Lappalainen, Ritva-Liisa Pohjalainen ja Pirkko Vienola saivat Taideteollisuuden valtionpalkinnon Piretta Oy:lle tekemistään mallistoista.

Lappalainen on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.

Lähteet

  1. 1 2 3 Lappalainen, Risto & Hyvönen, Helena & Lehtinen, Lasse: Piippa Lappalainen 1940–2023. HS Muistot, 8.2.2023.
  2. 1 2 Riihimäki, Juha: Kun Neuvostoliitossa kyllästyttiin harmaisiin ja tylsiin vaatteisiin, Piippa Lybeck-Lappalaisen yritys alkoi suunnitella ja viedä itään trendikkäämpiä vaatteita. Helsingin Sanomat, 5.6.2020. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.2.2023.
  3. ↑ Valtio palkitsi taideteollisuutta. Helsingin Sanomat, 6.7.1979, s. 18. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.2.2023.
  4. ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku Hautahaku. Viitattu 29.12.2023.

Aiheesta muualla