Reaktor Innovations Oy eli Reaktor on suomalainen pörssilistattu it-yritys, joka toimii seitsemässä maassa ja myy muun muassa ohjelmistokehitystä, digitaalisten palvelujen suunnittelua, designia ja digistrategian konsultointia.
Reaktor Innovationsin emoyhtiö on Reaktor Group.
Reaktor Innovationsilla oli 479 työntekijää vuonna 2024 ja sen liikevaihto oli noin 92 miljoonaa euroa. Koko konsernissa työntekijöitä on noin 700 ja sillä on toimistot Helsingissä, Turussa, Tampereella sekä ulkomailla New Yorkissa, Amsterdamissa, Lissabonissa, Tukholmassa ja Tokiossa.
Historia
Java-ohjelmoijista koostunut kaveriporukka perusti Reaktorin vuonna 2000 samoihin aikoihin, kun IT-kupla puhkesi. Kymmeneen perustajaan lukeutuivat Vesa Lauronen, Timo Lukumaa, Teemu Matilainen, Antti Mäkelä, Timo Rantalaiho, Hannu Terävä, Antti Tuomaala, Tuomas Routto, Petteri Valkonen ja Markus Ylä-Ilomäki. Heidän liikeideansa perustui teknisiin ratkaisuihin ja ohjelmistokehitykseen. Yhtiön ensimmäinen konttori avattiin Helsingin Köydenpunojankadulle. Yhtiön ensimmäisiä asiakkaita olivat Posti ja Sanoma.
Kun alalla alettiin huomioida asiakaslähtöisyys, myös Reaktor päätti panostaa käyttöliittymäsuunnitteluun, jossa palvelut ja tuotteet suunnitellaan käyttäjien lähtökohdista käsin. Myöhemmin tuotteistettiin myös visuaalinen suunnittelu, digitaalisten palvelujen suunnittelu, kokonaisvaltainen design ja strategiatyö.
Vuosina 2006–2010 yritys kasvoi voimakkaasti. Reaktor toteutti Oma Elisa -palvelun, Finnairin matkasovelluksen ja digipalveluja Tapiolalle. Vuonna 2007 yhtiön liikevaihto oli 9,3 miljoonaa euroa. Vuosina 2003–2007 liikevaihto kasvoi keskimäärin 77 prosenttia vuodessa.
Reaktor alkoi kehittää omaa Reaktor Polte -pääomasijoitusmalliaan vuonna 2012.
Vuonna 2013 yhtiö perusti ensimmäisen toimistonsa ulkomaille, Tokioon, kun eräs työntekijä muutti sinne.
Reaktor järjesti ensimmäiset koodauksen maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2014. Hello World Open -kilpailu toteutettiin yhteistyössä peliyhtiö Supercellin kanssa. Tammikuussa 2014 Reaktor järjesti Suomen ensimmäisen Lasten koodikoulun, joka levisi pian muiden alan yritysten ja vapaaehtoisten järjestäjätahojen avulla ympäri Suomea. Syyskuussa 2014 järjestettiin ensimmäinen, Reaktorin koodikoulun materiaaleihin ja konseptiin perustuva lasten ohjelmointioppitunti Saksassa.
Reaktor ja Aalto-yliopisto aloittivat vuonna 2015 yhteisen avaruusohjelman. Sen myötä laukaistiin avaruuteen Suomen ensimmäinen kaupallinen nanosatelliitti, Reaktorin Reaktor Hello World vuonna 2018. Espoon Otaniemessä rakennettu satelliitti kantoi mukanaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kehittämää infrapuna-alueen hyperspektrikameraa. Vuodesta 2019 Reaktor Space Labin satelliittialustaa on käytetty myös Euroopan avaruusjärjestön tilaamassa W-cube-satelliitissa. Yhtiö avasi toimiston New Yorkiin ja yhtiöitti sijoitustoimintansa rahoitusyhtiö Reaktor Venturesiksi. Reaktor järjesti ensimmäinen koko henkilöstöä koskeva osakeannin. Antiin osallistui yli 90 prosenttia työntekijöistä. Konsernin liikevaihto oli noin 43,1 miljoonaa euroa.
Myöhemmin yhtiö avasi toimistot Amsterdamiin, Dubaihin, Turkuun ja Tampereelle. Yhtiön tuotteisiin lisättiin konseptointipalvelut.
Vuoteen 2020 asti yhtiön toimitusjohtajana toimi Vesa Lauronen, yksi yhtiön perustajista. Hänen seurajansa oli Sampo Pasanen. Yhtiön kolmas toimitusjohtaja, Pekka Horo aloitti lokakuussa 2023.
Vuonna 2022 konsernin liikevaihto oli yli 117 miljoonaa euroa.
Lokakuussa 2025 Reaktor aloitti yhtiön historian ensimmäiset muutosneuvottelut, jotka koskivat enintään 55 työntekijän vähentämistä Suomessa. Neuvottelut koskivat ensisijaisesti suunnittelutiimejä ja hallintoa, eivät ohjelmistokehittäjiä. Neuvottelujen taustalla olivat markkinatilanteen muutokset sekä yhtiön strategiauudistus. Yhtiö ilmoitti jatkavansa panostuksia erityisesti tekoälyosaamiseen sekä puolustus- ja turvallisuussektorin, ilmailu- ja lentoalan sekä terveydenhuollon palveluihin. Yhtiö selvitti samalla pörssilistautumisen ohella myös muita omistajuusvaihtoehtoja.
Vuonna 2024 konsernin johtoryhmään kuului toimitusjohtaja Pekka Horon lisäksi Ilkka Kosola, Anouk Koudijs, Lasse Nordlund ja Roni Ström. Vuonna 2025 johtoryhmää täydennettiin nimittämällä Hanna Lehtonen strategiajohtajaksi, Mari Heusala henkilöstöjohtajaksi, Jouni Hartikainen operatiiviseksi johtajaksi ja Kaisa Latva lakiasiainjohtajaksi.
Konsernin suurin tytäryhtiö on Reaktor Innovations, jolla oli 479 työntekijää vuonna 2024 ja noin 92 miljoonan euron liikevaihto.
Muita yhtiön tytäryhtiöitä on esimerkiksi Talented Solutions, joka on erikoistunut kokeneiden it-osaajien välittämiseen. Reaktor omistaa siitä 69 prosenttia. Talented Solutionsin tytäryhtiö Mavericks toimii Kroatiassa ja Norjassa.
Reaktor Ecosystem
Reaktor on perustanut myös Reaktor Ecosystem -yritysverkoston (aiemmin Fusion Ecosystem), jonka avulla voidaan etsiä hankkeeseen sopivaa asiantuntijaa. Kymmenvuotias liiketoiminta eriytettiin omaksi yhtiöksi kesällä 2023. Vuonna 2025 ekosysteemiin kuului 45 konsultointiyritystä, joilla oli toimintaa yli kymmenessä maassa. Reaktor Group omistaa osuuden kaikista ekosysteemin yrityksistä.
Tammikuussa 2026 markkinaoikeus antoi päätöksen (MAO:14/2026) liikesalaisuusriidassa, jossa Nixu Oy oli kantajana ja ekosysteemiin kuuluva FusionID Oy vastaajana. Nixu väitti FusionID:n käyttäneen oikeudettomasti sen liikesalaisuuksia, kuten IAM-järjestelmätoimituksiin liittyviä tarjousasiakirjoja, hinnoittelutyökaluja ja asiakastietoja. FusionID Oy oli perustettu huhtikuussa 2025 ja sen toimitusjohtajaksi siirtyi entinen Nixun myyntipäällikkö. Nixun mukaan FusionID oli hyödyntänyt sen liikesalaisuuksia tarjotessaan palveluja Nixun asiakkaille, kuten St1 Nordic Oy:lle, Fortum Oyj:lle, Valmet Technologies Oy:lle ja SOK:lle. FusionID kiisti väitteet ja katsoi toimineensa itsenäisesti Reaktor-konsernin tuella. Markkinaoikeus katsoi Nixun saattaneen todennäköiseksi liikesalaisuuksien loukkauksen ja määräsi FusionID:lle väliaikaisen kiellon käyttää Nixun asiakirjoja ja työkaluja 200000 euron sakon uhalla. Päätös ei ole lainvoimainen.
Reaktor Ventures
Reaktor Ventures sijoittaa alkuvaiheen startup-yrityksiin. Sillä ei ole varsinaista pääomarahastoa, vaan se on sijoittanut konsernin taseessa olevia varoja. Vuosina 2013–2018 Reaktor sijoitti 42 eri yritykseen ja yhteen alkuvaiheen rahastoon. Sen jälkeen yhtiö keskittyi auttamaan portfolioyrityksiään kasvussa.
Reaktor Ventures on sijoittanut muiden muassa Singaan, Wunderdogiin, Polar Squadiin, Fourkindiin, Swappieen, Kide Scienceen, Venuuhun ja Kaiku Healthiin.lähde?
Tammikuussa 2024 Reaktor kertoi sijoittavansa tamperelaiseen Krosswise-konserniin, jolla oli kolme tytäryhtiötä: puolustus- ja turvallisuusalan yhtiö 61 Northpoint Solutions Oy, teollisuuden digitalisaatioyritys Forge Digital Oy ja terveydenhuollo parissa toimiva yritys.
Tuotteet ja palvelut
Reaktorin tuotteet ovat ohjelmistoja, digitaalisten palvelujen suunnittelua, designia ja digistrategian konsultointia.
Asiakkaita
Reaktorin asiakkaat toimivat esimerkiksi julkishallinnossa.
Vuonna 2014 Ylioppilastutkintolautakunta valitsi Reaktorin sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestelmän toteuttajaksi.
Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa Reaktor kehittää tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmä Havaroa.
Reaktor kehittää ja ylläpitää Yleisradion datatuotteita, kuten suosittelujärjestelmiä.
Elements of AI on maksuton verkkokurssi, jonka Reaktor on toteuttanut yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Kurssi opettaa tekoälyn perusteita.
Joulukuussa 2019 Suomen valtio lupasi tarjota kurssin ilmaiseksi EU-kansalaisten käyttöön vuosien 2020–2021 aikana. Keväällä 2020 kurssi oli saatavilla suomeksi, ruotsiksi, viroksi, englanniksi, saksaksi, latviaksi ja norjaksi. Sitä oli rekisteröitynyt suorittamaan yli 400000 ihmistä. Toukokuussa 2019 kurssia alettiin tarjota suomalaisissa vankiloissa sähköisillä työasemilla, joita vangit käyttävät myös esimerkiksi uutisten lukemiseen ja kirjastopalveluihin.
Kurssi voitti pääpalkinnon Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) Inclusive Innovation Challenge -kilpailussa vuonna 2019. Suomessa kurssi on palkittu esimerkiksi Vuoden huiput -kilpailussa, Grand One -kilpailun pääpalkinnolla ja Vuoden viestintätekona.
Muita projekteja
Vuonna 2015 Reaktor julkaisi kehittämänsä asuntojen hintaennustepalvelun Kannattaako kauppa. Palvelu perustui Tilastokeskuksen julkaisemaan avoimeen asuntojen hintadataan ja se ennusti asuntojen hintakehitystä postinumeroalueittain.
Vuonna 2019 Reaktorin New Yorkin -toimisto toteutti palkitun "+POOL Light"-hankkeen, joka havainnollisti kaupunkilaisille East Riverin vedenlaatua. Kokonaisuuteen kuului vesiväylän vedenlaadusta reaaliaikaista dataa välittävä sivusto ja vedessä Manhattanin edustalla kelluva valoinstallaatio. Vedenlaadusta kertova mittaristo kehitettiin yhteistyössä Columbian yliopiston kanssa.
Reaktor kehitti vuoden 2019 Flow-festivaaleille ratkaisun, jossa festivaalikävijät pystyivät automatisoiduilla palautuspisteillä lahjoittamaan juomapanttinsa Suomen Luonnonsuojeluliiton metsitysprojektiin. 11869 keräykseen lahjoitetulla pantilla istutettiin niin monta puuta, että määrä sitoo laskelmien mukaan elinaikanaan ilmakehästä yhteensä 141297 ihmisen kolmen päivän hiilijalanjäljen verran hiiltä.
Vuoden 2020 COVID-19-pandemian alkaessa Reaktor alkoi kehittää yhdessä ohjelmistöyhtiö Futuricen ja tietoturvayhtiö Fraktalin kanssa Ketju-sovellusta, joka auttoi koronavirukselle altistuneiden tunnistamisessa. Sovellusta pilotoitiin toukokuussa 2020 Vaasan keskussairaalassa.
Yrityskulttuuri
Reaktor on matalan hierarkian organisaatio, jossa työntekijöiltä edellytetään itseohjautuvuutta. Yrityksessä ei ole virallisia esimiehiä, vaan valtaa ja vastuuta annetaan työntekijöille. Reaktorilla keskeistä on myös kokeilukulttuuri.
Reaktor tarjoaa kaikille pidempään yhtiön palveluksessa olleille työntekijöilleen mahdollisuutta ryhtyä yrityksen omistajiksi. Ensimmäinen koko henkilöstöä koskeva osakeanti järjestettiin 2015. Vuonna 2019 päätettiin, että anteja järjestetään säännöllisesti. Vuonna 2020 osakkaita oli 315 eli noin 67 prosenttia työntekijöistä.
Tunnustuksia
Reaktor valittiin Great Place to Work Institute Finlandin Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa Suomen parhaaksi työpaikaksi neljä kertaa peräkkäin vuosina 2008, 2009, 2010 ja 2011. Euroopan parhaat työpaikat -tutkimuksessa Reaktor oli ensimmäinen vuonna 2008 ja toinen vuosina 2009 ja 2011 ja kolmas vuonna 2010. Vuonna 2014 Vastuullinen kesäduuni-kampanja palkitsi Reaktorin suurten yritysten luokan vastuullisimpana kesätyönantajana.lähde?
Kaupan ja tekniikan alan ammattilaisten ja korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tehdyssä T-Median Työnantajakuva 2015 -tutkimuksessa vuonna 2015 Reaktor valikoitui Suomen luotettavimmaksi ja parasmaineisimmaksi työnantajaksi.
Reaktorin Finnairille tekemä sovellus voitti kansainvälisen Red Dot -designpalkinnon elokuussa 2016. Aiemmin samana vuonna sovellus palkittiin hopeamitalilla European Design Awards -kilpailussa. Sovellus palkittiin vuonna 2015 myös German Design Awardseissa.
Brittiläinen lifestylelehti Monocle nosti Reaktorin Finavialle tekemän lentokenttäuudistuksen vuoden 2018 parhaiden liikenneinnovaatioiden joukkoon.
Elements of AI -verkkokurssi voitti pääpalkinnon Massachusetts Institute of Technologyn eli MIT:n Inclusive Innovation Challenge -kilpailussa vuonna 2019. Suomessa kurssi on palkittu esimerkiksi Vuoden huiput -kilpailussa, Grand One -kilpailun pääpalkinnolla ja Vuoden viestintätekona.
Vuonna 2019 yhdysvaltalainen teknologiajulkaisu Fast Company nosti Reaktorin maailman kymmenen innovatiivisimman koulutusyrityksen joukkoon. Vuonna 2020 se nosti kaksi Reaktorin projektia maailmaa muuttavien ideoiden listalle. Kyseessä olivat Reaktor Education ja New Yorkissa tehty +POOL-hanke.
Pörssilistautuminen
Reaktor Group Oyj järjesti kesäkuussa 2026 yhdistetyn listautumisannin ja listautumismyynnin tavoitteenaan listautua Helsingin pörssin päämarkkinalle. Osakkeen merkintähinta yleisölle ja instituutioille oli 8,25 euroa ja henkilöstölle 7,43 euroa. Yhtiön arvoksi ennen annissa kerättäviä varoja muodostui merkintähinnalla enintään noin 190 miljoonaa euroa.
Yleisöannin merkintäaika alkoi 8. kesäkuuta 2026 ja päättyi arviolta 12. kesäkuuta 2026. Yhtiö pyrki keräämään osakeannilla noin 20 miljoonan euron bruttovarat laskemalla liikkeeseen enintään 2 430 932 uutta osaketta. Listautumismyynnissä pääomistajat ja eräät muut omistajat tarjosivat ostettavaksi enintään 4 189 262 olemassa olevaa osaketta. Ankkurisijoittajina muun muassa Ilmarinen, Mariatorp Oy, eräät SP-Rahastoyhtiön rahastot, Danske Invest Finnish Equity Fund, Aktia Rahastoyhtiö ja WIP Asset Management sitoutuivat merkitsemään osakkeita yhteensä noin 45 miljoonalla eurolla. Kaupankäynnin osakkeella kaupankäyntitunnuksella REAKTOR oli määrä alkaa Nasdaq Helsingin prelistalla 16. kesäkuuta 2026 ja säännellyllä markkinalla arviolta 18. kesäkuuta 2026.
Perustajien omistukset
Kauppalehden listautumisannin merkintähinnan (8,25 euroa osakkeelta) perusteella laskemat yhtiön perustajien omistusten arvot ennen listautumista olivat seuraavat:
Perustaja
Omistusten arvo ennen listautumista (milj. €)
Myyntien arvo (milj. €)
Omistukseen jäävien osakkeiden arvo (milj. €)
Antti Mäkelä, pitkäaikainen talousjohtaja
28,19
4,93
23,26
Vesa Lauronen, pitkäaikainen toimitusjohtaja
25,33
5,57
19,75
Hallintarekisteröityjä omistuksia
15,92
0,00
15,92
Tuomas Routto, pitkäaikainen operatiivinen johtaja
92,2 milj. euroa (2024)
11,3 milj. euroa (2024)