Gordon syntyi 1947 MarylandinBethesdassa. Elvis Presleyn musiikki vaikutti häneen jo nuorena, kun ”Heartbreak Hotel” -kappaleesta tuli hitti. Elviksen lisäksi hänen varhaisiin esikuviin lukeutuivat muun muassa Gene Vincent ja Eddie Cochran. Hän alkoi myös 15-vuotiaana esiintyä ja lauloi monissa paikallisissa yhtyeissä. Gordonin ensimmäinen levytys tapahtui 17-vuotiaana The Confidentials -yhtyeen riveissä. Gordon värväytyi 1960-luvun lopulla kansalliskaartiin välttääkseen joutumisen Vietnamin sotaan. Hän meni jo 19-vuotiaana naimisiin ja sai puolisonsa kanssa kaksi lasta.
Gordon muutti vuonna 1970 perheineen New Yorkiin, missä hän avasi vaateliikkeen. Musiikin pariin hän palasi vasta muutaman vuoden päästä avioeron jälkeen. Gordon pääsi mukaan New Yorkin varhaiseen punk-aaltoon ja liittyi yhtyeeseen Tuff Darts. Hän lähti kuitenkin yhtyeestä ennen sen ensimmäistä albumia. Tuottaja Richard Gottehrer oli ehdottanut Gordonille rock and roll -albumin tekemistä kuultuaan Tuff Dartsin Presley-coverin ”One Night”. Richard Gottehrer saattoi Gordonin yhteen kitaristi Link Wrayn kanssa.
Sooloura
Robert Gordon Japanissa 1993.
Robert Gordon ja Link Wray julkaisivat 1977 albumin Robert Gordon with Link Wray. Sen retrotyyli vetosi yleisöön, ja se oli mukana käynnistämässä rockabillyn uutta tulemista. Sitä seurasi vuonna 1978 julkaistu albumi Fresh Fish Special, jolla vieraili vieraili Bruce Springsteen. Albumi herätti jo niin paljon huomiota, että Presleyn vanha levy-yhtiö RCA Records kiinnitti Gordonin.
Gordonin ensimmäinen uusi albumi RCA:lla oli Rock Billy Boogie (1979). Yhtyeen soolokitaristi oli tässä vaiheessa vaihtunut brittiläiseen Chris Speddingiin. Albumi myi paremmin kuin aiemmat julkaisut. Vuoden 1980 albumi Bad Boy sai julkisuutta enemmän kuin kaupallista menestystä. Seuraavan levyn tuotannon aikana RCA painosti Gordonia muuttamaan materiaalia monipuolisemmaksi ja vaihtamaan taustayhtyeen. Are You Gonna Be the One (1981) sisälsikin rockabillyn lisäksi R&B- ja country-vaikutteita. Siitä tuli Gordonin myydyin albumi, ja se teki kitaristi Danny Gattonista rockabillygenren suosikin.
Musiikin lisäksi Gordon teki myös muutamia näyttelijätöitä. Hän oli muun muassa mukana ohjaaja Kathryn Bigelow’n ensimmäisessä pitkässä elokuvassa The Loveless (1981), jossa Willem Dafoe debytoi näyttelijänä.
Gordonin ja RCA:n yhteistyö päättyi vuonna 1982, kun osapuolet riitautuivat seuraavan albumin budjetista. Gordon ei saanut uutta levysopimusta vuosikymmeneen ja toimi 1980-luvulla lähinnä esiintyvänä artistina. Liveäänite Live at Lone Star (1989) julkaistiin ilman lupaa, mutta Greetings from New York (1991) julkaistiin puolestaan Gordonin suostumuksella. All for The Love of Rock ’N’ Roll ilmestyi 1994, ja sillä oli sekä uutta materiaalia että musiikkia Tuff Dartsin ajalta. Sen jälkeen häneltä julkaistiin kokoelmia.
Gordon jatkoi musiikkiuraansa viimeisiin päiviinsä saakka. Vuonna 1997 ilmestyi varhaista rockia ja country-musiikkia sisältävä uusi studioalbumi Robert Gordon. Samaa tyyliä jatkoi myös sitä seurannut Satisfied Mind (2004). Vuonna 2007 Gordon ja Chris Spedding palasivat yhteen ja tekivät äänitteen It’s Now or Never. Gordon julkaisi vielä albumit I’m Coming Home (2014) ja Rockabilly for Life.(2020), jolla vieraili kitaristina The Stooges -yhtyeen kitaristi James Williamson.
Gordonin viimeinen albumi Hellafied oli vielä kesken, kun hän kuoli leukemiaan lokakuussa 2022.
Diskografia
Albumit
1977 – Robert Gordon With Link Wray – Private Stock PS 2030
1978 – Fresh Fish Special – (Link Wrayn kanssa) Private Stock PS 7008
1979 – Rock Billy Boogie – RCA AFL1-3594
1979 – Live From The Paradise, Boston, Mass. 3/22/79 – RCA DJL1-3411 (vain mainostarkoitukseen)
