| Linnanmäki | |
|---|---|
| Sijainti | Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Osoite | Tivolikuja 1, 00510 Helsinki |
| Omistaja | Lasten Päivän Säätiö |
| Toimitusjohtaja | Satu Järvelä |
| Avattu | 27. toukokuuta 1950 |
| Toimintakausi | huhti–lokakuu |
| Kävijämäärä | n. 1 000 000/vuosi |
| Pinta-ala | 75 000 m² |
| Vuoristoradat | 8 |
| Vesiliukumäet | 1 |
| Laitteet | 42 |
| Aiheesta muualla | |
| Verkkosivut | |

Linnanmäki (ruots. Borgbacken, puhekielessä Lintsi) on Helsingissä Alppiharjun kaupunginosassa sijaitseva huvipuisto, joka avattiin vuonna 1950.
Linnanmäellä on 42 erilaista huvipuistolaitetta. Huvipuistossa on lisäksi muita kohteita, kuten pelihalleja, huvipuistopelejä, kioskeja, ravintoloita, Peacock-teatteri sekä Pohjoismaiden ainoa Sea Life -ketjuun kuuluva yleisöakvaario, Sea Life Helsinki. Huvipuistossa vierailee päivittäin noin 7 000 kävijää ja vuosittain yli miljoona kävijää. Elokuussa 2006 Linnanmäellä vieraili huvipuiston 50. miljoonas kävijä. Matkailun Edistämiskeskuksen vuonna 2007 teettämän kyselyn mukaan Linnanmäki on Suomen suosituin matkailukohde.
Linnanmäen omistaa Lasten Päivän Säätiö, jonka liikevaihto oli vuonna 2024 noin 32 miljoonaa euroa. Lasten Päivän Säätiö jakaa vuosittain lastensuojeluun rahaa tuotostaan.
Alppi- ja Lenininpuistojen muodostaman virkistysalueen keskeltä vuokrattiin vuonna 1950 niin sanottu Vesilinnanmäen alue aluksi kolmeksi vuodeksi lastensuojelujärjestöille, jotka perustivat paikalle huvipuiston. Nimi tuli kahdesta vesitornista eli -linnasta, jotka sijaitsevat mäellä edelleen. Toukokuussa 1950 avatun huvipuiston toiminnasta vastaa nykyisin vuonna 1956 perustettu Lasten Päivän Säätiö. Huvipuiston alue oli aluksi 5,37 hehtaarin laajuinen, mutta vuonna 1956 se laajennettiin yli 7 hehtaarin suuruiseksi.
Vesilinnanmäki oli Alppipuiston korkein kallio, joka oli saanut nimensä mäellä sijaitsevista vesisäiliöistä. Linnanmäki on puolestaan lyhennys Vesilinnanmäestä. Vesisäiliöt eivät ole enää alkuperäisessä käytössään, sillä toinen niistä toimii nykyään sisävuoristorata Linnunratana, toinen taas varastona.
Linnanmäellä on kuollut huvipuisto-onnettomuuksissa kaksi ihmistä. Vuonna 1953 kuoli Vuoristoradan kuljettaja. Vuonna 1985 kuoli henkilö, joka oli onnistunut avaamaan vaunun turvapuomin ja putosi Vuoristoradasta.
Linnanmäen omistaa Lasten Päivän Säätiö, jonka perustivat vuonna 1956 kuusi tunnettua lastensuojelutyötä tekevää järjestöä (Lastensuojelun keskusliitto ry, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Parasta Lapsille ry ja Pelastakaa Lapset ry). Säätiö jakaa joka vuosi tuloksestaan perustajajärjestöilleen rahaa lastensuojelutyöhön: esimerkiksi vuonna 2025 se jakoi 3,8 miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön. Säätiön ja huvipuiston toimitusjohtajana toimii Satu Järvelä, joka aloitti toimessa 1. marraskuuta 2024.
Lasten Päivän Säätiö perusti myös Tykkimäen huvipuiston vuonna 1986. Myöhemmin Tykkimäen puiston omisti yhtiö, jossa Lasten Päivän Säätiö oli osakkaana, mutta se luopui osakkuudestaan vuonna 2005.
Lasten Päivän Säätiön perustajatahot eli lastensuojelujärjestöt asettavat omia edustajiaan valtuuskuntaan, joka puolestaan nimittää Säätiön hallituksen. Linnanmäen toimitusjohtaja toimii hallituksen alaisuudessa. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, palvelujohtaja, tekninen johtaja, ravintolatoimen johtaja, markkinointiviestintäjohtaja sekä henkilöstöpäällikkö.

Linnanmäellä on 42 huvipuistolaitetta, joista kuusi kuuluu sisäänpääsymaksuun ilman laiteranneketta. Suhteessa kävijämäärään Linnanmäellä on pohjoismaisista huvipuistoista eniten laitteita.
Linnanmäen vanhin laite on Karuselli, joka valmistui vuonna 1896. Suosituin laite on Vuoristorata, joka otettiin käyttöön vuonna 1951. Kyseessä on yksi maailman harvoista edelleen toimivista radoista, jossa junan vauhtia säätää manuaalisesti kyydissä seisova työntekijä. Toiseksi suosituin laite oli vuoteen 2017 asti Vekkula, vuonna 1961 valmistunut hupitalo. Vekkula saapui kuitenkin käyttöikänsä päähän ja se purettiin huvipuistokauden 2017 jälkeen.
Linnanmäellä on lisäksi useita muita kohteita, kuten vesitornin sisälle rakennettu avaruusaiheinen vuoristorata Linnunrata (entinen nimi Space Express), Rinkeli-maailmanpyörä, autorata sekä yksi vesilaite (Hurjakuru). Vuoristoradoista näyttävin on 52 metriin kohoava Ukko, joka kyyditsee ihmisiä 105 km/h nopeudella. Vuonna 2017 avattiin Linnanmäen Magia, joka on paistinpannun näköinen, hyvin nopeasti pyörivä laite. Kesäkuussa 2019 huvipuistossa avattiin uutuuslaite Taiga. Se on suurin laitehankinta Suomessa, ja sen huippunopeus on 106 km/h. Laitteen tieltä jouduttiin purkamaan paljon rakennuksia. Linnamäelle tuli uusi laite nimeltään Swingi keväällä 2024. Se korvasi Kieputtimen eli Top Spinin. Swingi on jättimäinen heiluri, joka heilauttaa kyydissä olijoita lähes 100 km/h vauhdilla puolelta toiselle. Laite vie kyydissä olijat 42 metrin korkeuteen.
Suuri osa Linnanmäeltä poistetuista laitteista on myöhemmin siirretty Lasten Päivän Säätiön aiemmin omistamaan Tykkimäen huvipuistoon Kouvolaan. Osa vanhoista laitteista on myös myyty muualle, ja osa on romutettu. Tilaa uusille laitteille on vuosien saatossa saatu myös esimerkiksi viheristutuksien paikalta. Istutusten vähentyessä huvipuistolaitteiden lukumäärä on vuosien saatossa noussut.
Linnanmäki muutti kaikkien laitteidensa nimet suomenkielisiksi vuonna 2004, josta Helsingin yliopiston Suomen kielen laitos myönsi sille Vuoden kielihelmi -tunnustuksen.
Vedenneidot oli suosittu kohde, joka avattiin vuonna 1951. Kohteessa uimapukuihin pukeutuneet nuoret neidot asettuivat makaamaan vesialtaan yläpuolella olevalle tasanteelle. Altaat olivat verkon takana. Kävijät koettivat maksua vastaan osua pallolla verkkojen etupuolella tolpassa olevaan pudotusnappiin. Heiton osuessa maaliin tasanteen ylhäällä pitänyt lukko avautui ja vedenneito putosi veteen. 1970-luvun loppupuolella pudotettavana oli myös miehiä naisasiajärjestön kiinnitettyä asiaan huomiota tasa-arvon nimissä.
Naisasialiitto Unioni piti hallin toimintaa naisten arvoa alentavana ja lähetti vuonna 1978 kirjelmän Linnanmäen johdolle. Tämän johdosta vedenneitohalli suljettiin vuonna 1980.
Linnanmäellä on myös vuonna 1956 rakennettu Peacock-teatteri, jossa aikoinaan pidettiin kansainvälisiä varietee-esityksiä. Ne olivat suosituimmillaan 1960-luvulla, jolloin niitä seurasi yli 100 000 katsojaa vuodessa. Myöhemmin niiden suosio kuitenkin väheni, kunnes ne lopetettiin kokonaan. Vuosina 1979–2009 ja jälleen vuodesta 2015–2022 siellä on pitänyt alkukesäisin esityksiään Uusi Iloinen Teatteri (UIT) ja vuodesta 2022 Peacock-teatteri on ollut Suomen Komediateatterin päänäyttämö.
Keskellä Linnanmäkeä olevan aukion reunalla oli aikaisemmin suuri ulkonäyttämö katsomoineen, jolla esiintyi kesällä huvipuiston aukioloaikana muun muassa muusikkoja, teatteriryhmiä ja erilaisia akrobaatteja. Näyttämö kuitenkin purettiin vuonna 2007, ja sen kohdalle sijoitettiin uusi huvipuistolaite, Kirnu. Toiseen kohtaan Linnanmäelle, käytöstä poistetun autoradan sisään, rakennettiin uusi, entistä huomattavasti pienempi näyttämö, Ohjelmalava, joka sekin myöhemmin purettiin. Vuonna 2012 valmistui Linnanmäelle uusi esiintymislava, Estradi.
Linnanmäen alueella on useita taideteoksia. Taideteosten sijainnit syksyllä 2024:
| Julkinen teos | Paikka | Kartalla | Tekijä | Paljastusvuosi | Kuva | WD |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aurinko | Pyöreän vesitornin koillispuolella nurmikolla | Sakari Peltola | 2001 | |||
| Kalapoika | Vesilabyrintti-laitteen alueella | Mikko Hovi | 1935 | |||
| Kolme seppää tauolla | Peacockin edustalla | Nick Farmer | 2014 | |||
| Kuu | 3-portin lähellä, Ukko-laitteen pohjoispuolella | Sakari Peltola | 2001 | |||
| Lapsia sateenvarjon alla | Kioski Kulma-Grillin kounaispuolella, Swingin kaakkoispuolella nurmialueella | 1951 (lahjoitus) | ||||
| Leikkivät karhut | Kirnun itäpuolella, sen ja Linnunradalle johtavan asfalttikäytävän välissä istutusalueella. | Mikko Hovi | 1951 | |||
| Pallos Parodium | Huvipuiston etelälaidalla, peliholvin vieressä | Sakari Peltola | 2002 |