| Rukait | ||||
|---|---|---|---|---|
Rukaita valokuvattuna vuonna 1898 |
||||
| Väkiluku | 13 465 | |||
|
Merkittävät asuinalueet |
||||
| Kielet | mandariinikiina, rukai | |||
| Uskonnot | kristinusko, animismi | |||
| Sukulaiskansat | muut Taiwanin alkuperäiskansat | |||
Rukait (kiin.: 魯凱族; pinyin: Lǔkǎizú, omakielinen nimi: Drekay) ovat yksi Taiwanin 16 virallisesti tunnustamasta alkuperäiskansasta. Vuonna 2020 maan alkuperäiskansojen neuvosto arvioi rukaiden kokonaismääräksi 13 465. Rukaiden nykyinen asuinalue sijoittuu Kaohsiungin kaupungin sekä Pingtungin ja Taitungin piirikuntien alueelle.
Tunnettuja rukaitaustaisia henkilöitä ovat muun muassa laulaja Wen Yin Liang ja poliitikko Saidhai Tahovecahe.
Rukaiden kansanperinteen mukaan ensimmäinen mies syntyi Deinagkistrodon acutus -käärmeen munasta ja meni naimisiin jumalattaren kanssa. Tästä liitosta syntyivät ensimmäiset rukait. Kyseinen käärmelaji on tästä syystä pyhä rukaille.
Vuonna 2009 Taiwanin viranomaiset määräsivät rukaiden asuttamia kyliä evakoitavaksi taifuuni Morakotin tieltä. Tämä aiheutti paheksuntaa rukaiden keskuudessa, jotka kokivat evakoinnin pakkosiirtona. Tapaus johti rukaiden järjestäytymiseen ja he alkoivat vaatia sananvaltaa omia perinteisiä maitaan kohtaan.
Hirssin viljely ja siihen liittyvät rituaalit ovat merkittävä osa ruikaiden kulttuuria. Taiwanin teollistumisen myötä rukait alkoivat muuttamaan enenevissä määrin kaupunkeihin. Paluumuuttoa maalle on myös jonkin verran tapahtunut työpaikkojen puuttuessa kaupungeista, vaikka maanviljelys ei enää olekaan yhtä kannattava elinkeino.
Uskonnoltaan rukait ovat suurimmaksi osaksi (noin 78 %) kristittyjä ja loput (noin 22 %) animisteja. Kristinusko alkoi levitä rukaiden keskuudessa 1950-luvulla. Rukait ovat perinteisesti tatuoineet kasvonsa sekä kätensä.
Vaatteet on perinteisesti tehty pellavasta tai puuvillasta. Pääväri on yleensä musta, jonka päälle lisätään sitten vahvan kontrastin luovia kuviointeja keltaisella, punaisella tai vihreällä. Miehet käyttävät myös jonkin verran nahkavaatteita. Vaatteet ilmaisevat käyttäjänsä sosiaalisen aseman, joka on rukaiden keskuudessa vielä merkittävä, ja ainoastaan päälliköt saavat käyttää kuviointeja, jotka kuvaavat esimerkiksi Aurinkoa tai ihmispäätä. Liljat ovat rukaille merkittävä kulttuurillinen symboli, joka kuvastaa muun muassa pyhyyttä, kunniaa ja rohkeutta. Liljoihin saavat sonnustautua ainoastaan sen ansainneet henkilöt.
Rukaiden perusruokaa ovat perinteisesti olleet bataatti ja taaro, ja lihaa on saatu metsästämällä villisikoja. Omaleimainen ruokalaji on cinavu, jossa taaromuusia ja lihaa kääritään Trichodesma khasianum -kasvin lehtiin. Metsästys on miesten työtä, ja pojista tulee miehiä vasta sen jälkeen, kun he ovat onnistuneesti kaataneet eläimen metsällä.
Rukain kieltä puhuvat kaikenikäiset rukait, ja osa vanhemmasta väestä on yksikielisiä.