Rutola

Rutolan VPK:n rakennus
Myllylammen ja Saimaan yhdistävä Telataipaleen kaivanto
Salpalinjaa Rutolassa
Tukinuittoa Rutolassa 1960-luvulla
Rutolan sahan punaleskien muistomerkki

Rutola on Lappeenrannan kaupunginosa ja kylä, joka sijaitsee noin 10 kilometriä Lappeenrannan keskustasta länteen Mikkelintien varressa.

Rutolan kylä on muodostunut tukinuiton ja sahan ympärille. Rutolan ylivientilaitos on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Ylivientilaitos ja Myllylammen muinaisuoma ovat Saimaa Geoparkin kohteita. Alueella on paljon myös Salpalinjan rakenteita. Vuosina 2007–2013 Rutolaan tehtiin kyläpolku, joka kiertelee 3,5 kilometrin pituisena vanhan sahan aluetta ja Salpalinjaa.

Väestö

Tukinuittoväylän varteen rakentui 1800-luvun lopulla sahakylä. Viime vuosinamilloin? kylään on rakennettu runsaasti uusia omakotitaloja. Rutolan Lapatonniemeen, entisen sahan tienoille on kaavoitettu pientaloalue. Rutolan itäpuolella sijaitsee Ruoholampi ja samanniminen uusi kaupunginosa.

Lappeenrannan kaupungin väestötilastoissa Rutola kuuluu Sammonlahden suuralueeseen. Rutolan–Yllikkälän tilastoalueella oli 454 asukasta vuonna 2021. Tilastokeskuksen vuoden 2024 taajamarajauksessa Rutola muodosti oman tilastollisen taajaman, jossa oli 345 asukasta. Taajamaan kuuluu myös naapurikaupunginosa Selkäharju ja lähikyliä. Aiemmin alue kuului Lappeenrannan keskustaajamaan, johon se oli yhteydessä Salpausselänkadun kautta, mutta uudessa rajauksessa tämä yhteys on katkennut.

Rutolaan on perustettu kylätoimikunta 1980-luvun lopulla. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Rutolan lisäksi Iitiän, Turkkilan, Munteron, Torppakylän, Selkäharjun ja Rännikorven kylät. Kylässä on toiminut vapaapalokunta vuodesta 1950 alkaen.

Rutolan väestöön vaikutti voimakkaasti vuonna 1918 käyty Suomen sisällissota. Sodan seurauksena Rutolan miehistä teloitettiin 47 ja kylään jäi 26 punaleskeä ja 60 orpoa. Heikki Hietamies on kirjoittanut kirjan Naisten talvi (2002), jossa hän kertoo leskien ja orpojen yhteisön selviytymisestä tapahtumien jälkeen. Rutolan naisille pystytettiin kylään vuonna 2003 muistomerkki.

Kivikautista asutusta on Rutolan seudulta löytynyt Kärjenlammelta, Etu- ja Taka-Munterosta, Sahalahdesta ja Hietarannalta.

Salpalinja

Rutolan läpi kulkee Salpalinja. Niinpä kylää halkovat panssariesteet, juoksuhaudat ja sen kallioihin on kaivettu lukuisia bunkkereita ja kaksi luolaa.

Salpalinjalle rakennettiin yhteensä 25 luolaa. Ne tehtiin miehistön majoitustiloiksi, joukkosidontapaikoiksi tai yhdistelmäluoliksi, joihin kuului ase tai useita aseita sekä majoitustilaa miehistölle. Lähes kaikki luolat rakennettiin Lappeenrannan, Luumäen, Ylämaan ja Miehikkälän alueelle. Luolat jäivät kesken, sillä aselepo syksyllä 1944 lopetti niiden loppuunsaattamisen. Ainoaksi valmistuneeksi luolaksi jäi Rutolan luola.

Saha ja ylivientilaitos

Rutola sijaitsee Saimaan ja Kymijoen vesistön jakavalla kankaalla. Rutolan länsipuolella vain kapea kannas erottaa Saimaaseen laskevan Myllylammen ja Kymijoen vesistöön kuuluvan Kärjenlammen. Ennen Vuoksen puhkeamista Saimaa laski sitä kautta vetensä Kymijokeen ja mereen.

Rutolaan rakennettiin uittoväylä ja saha 1800-luvun lopussa. Saha toimi aina 1930-luvulle asti, kunnes 1930-luvun pulavuodet tekivät toiminnasta lopun. Sen sijaan uitot jatkuivat 1960-luvulle asti. Rutolan ylivientilaitos toimi vuosina 1892–1963. Sen avulla siirrettiin puuta Saimaalta Kymijoen vesistöön.

Rutolan koulu

Rutolan koulu oli pieni kyläkoulu, jota kävi noin 40 oppilasta ennen sen yhdistämistä kesällä 2012 Lappeen kouluun. Rutolan koulurakennus sijaitsee Mikkelintien varressa. Nykyisin koulurakennuksessa toimii Salpalinjan Hovi -niminen hotelli.

Rutolan koululla on pitkä historia, sillä se perustettiin vuonna 1908. Tällöin Lappeen kunnanvaltuusto näki 22.8.1908 tarpeelliseksi perustaa Ruttoisten eli Rutolan sahalle kansakoulun. Kunta hyväksyi Enso-Gutzeitin tarjouksen, jolla yhtiö luovutti koulurakennuksen tontteineen sekä puoli hehtaaria maata koululle. Tämä vanha Rutolan koulurakennus sijaitsi parin sadan metrin päässä nykyisestä paikasta. Sen käytyä ahtaaksi Enso-Gutzeit osti vanhan koulurakennuksen takaisin. Uusi koulurakennus valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 1926.

Lähteet

  1. 1 2 3 Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 16.9.2020.
  2. ↑ Rutolan ylivientilaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 13.10.2026.
  3. ↑ Rutolan ylivientilaitos Saimaa Geopark. Saimaa Geopark ry. Viitattu 13.10.2026.
  4. ↑ Myllylammen muinaisuoma Saimaa Geopark. Saimaa Geopark ry. Viitattu 13.10.2026.
  5. ↑ Markkanen, Mika: Sahayhdyskunnan ja Salpalinjan historiaa Rutolan kyläpolulla Lappeenrannassa Retkipaikka. 2.9.2023. Viitattu 13.10.2026.
  6. ↑ Lappeenrannan keskustan ja aluekeskusten väkiluku 31.12.2021 old.lappeenranta.fi. Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 13.10.2026.
  7. ↑ 15am -- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2024 Tilastokeskuksen maksuttomat tilastotietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 13.10.2026.
  8. ↑ Paikkatietoikkuna (Karttatasot Taajamat 2020 ja Taajamat 2025) Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.10.2026.
  9. 1 2 http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Asukas--ja-aluetoiminta/Kylat/Rutola (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ http://rutolanvpk.com/
  11. ↑ http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2003/KA_hietamies.html
  12. ↑ http://willimiehenjaljilla.blogspot.fi/2012/11/rutola-rutolan-sahan-punaleskien.html
  13. ↑ Kohteet maakunnittain Kulttuuriympäristön palveluikkuna. Museovirasto. Viitattu 13.10.2026.
  14. ↑ http://willimiehenjaljilla.blogspot.fi/2012/10/rutola-salpalinja.html
  15. ↑ http://retkipaikka.fi/vapaa/salpalinja-viimeinen-este/
  16. ↑ Salpalinjan Hovi Saimaa Geopark. Saimaa Geopark ry. Viitattu 13.10.2026.
  17. ↑ http://koulut.etela-karjala.fi/rutola/viestintakasvatus.html (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla