| Safiye Sultan | |
|---|---|
|
Idealisoitu 1700-luvun muotokuva. | |
| Haseki Sultan | |
| Valtakausi | 1574–1595 |
| Edeltäjä | Nurbanu Sultan |
| Seuraaja | Kösem Sultan |
| Valide Sultan | |
| Valtakausi | 1595–1603 |
| Edeltäjä | Nurbanu Sultan |
| Seuraaja | Handan Sultan |
| Syntynyt |
Sofia 1550 Venetsia, Albania tai Bosnia. |
| Kuollut |
1619 Vanha Palatsi (Eski Saray), Konstantinopoli |
| Hautapaikka | Hagia Sofia, Istanbul |
| Puoliso | Murat III |
| Lapset |
Hümaşah Sultan Ayşe Sultan Mehmed III Şehzade Selim Şehzade Mahmud Fatma Sultan |
| Suku | Osmanien hallitsijasuku |
| Uskonto | islam, aiempi roomalaiskatolisuus |
Safiye Sultan (1550–1619) oli Osmanien valtakunnassa sulttaani Murat III:n Haseki Sultan eli laillinen vaimo ja Valide Sultan eli hallitsevan sulttaani Mehmed III:n äiti. Eri lähteiden mukaan hän oli kotoisin joko Venetsiasta, Albaniasta tai Bosniasta, ja hänet tuotiin Muratille tämän ollessa vielä prinssi. Vuoteen 1585 mennessä hän oli haaremin merkittävin nainen, ja puuttui politiikkaan myös haaremin asioiden ulkopuolella.
Muradin uskotaan pitäneen Safiye Sultania ainoana jalkavaimonaan noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Safiye kohtasi kuitenkin vastustusta Muradin äidiltä Nurbanu Sultanilta ja sisarelta Ismihan Sultanilta. Noin vuonna 1580 hänet karkotettiin Vanhaan palatsiin syytettynä siitä, että hän oli tehnyt sulttaanin impotentiksi loitsulla, kun tämä ei ollut kyennyt tai halunnut yhtyä kahteen sisaren hankkimaan jalkavaimoon. Lisäksi Nurbanu oli huolissaan dynastian tulevaisuudesta, sillä hän katsoi, ettei pelkästään Safiyen poika Mehmed (kaksi kolmesta pojasta oli kuollut ennen vuotta 1580) riittänyt takaamaan vallanperimystä. Safiyen karkotus, joka kumottiin vasta leskisulttaanitar Nurbanun kuoltua joulukuussa 1583, sai Muradin kumoamaan impotenssihuhut.
Hänen asemansa vahvistui vuonna 1595, kun Murat kuoli ja heidän pojastaan Mehmedistä tuli uusi sulttaani. Safiye vaikutti myös ulkopolitiikassa, ja anoppinsa Valide Sultan Nurbanu Sultanin tavoin hän suosi venetsialaisia. Poikansa ollessa sotaretkillä Safiye toimi sijaishallitsijana, ja hänen sanotaan estäneen osmanien hyökkäyksen Venetsian Pyhän Markuksen torille, ja myöntäneen venetsialaisille kauppiaille parhaat kauppasopimukset. Hän oli kirjeenvaihdossa Catherin de’ Medicin ja Elisabet I:n kanssa.