Samojedinkoira

Samojedinkoira
Avaintiedot
Alkuperämaa Siperia, Pohjois- Venäjä
Määrä Suomessa rekisteröity 10 309
Rodun syntyaika hyvin vanha rotu
Alkuperäinen käyttö reki- ja vahtikoira, poropaimen
Nykyinen käyttö seura- ja rekikoira
Elinikä keskimäärin 11 vuotta
Muita nimityksiä samojedi, sammari, Samoyed, samoyede, Samojede, samoyedo, samojeedi koer
FCI-luokitus ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
alaryhmä 1 Pohjoiset rekikoirat
#212
Ulkonäkö
Paino 23–30 kg
Säkäkorkeus narttu 50–56 cm, uros 54–60 cm
Väritys puhtaan- tai kermanvalkoinen

Samojedinkoira (ven. самоедская собака, samojedskaja sobaka) on arktinen, pystykorviin kuuluva koirarotu. Sen alkuperämaa on Pohjois-Venäjä ja Siperia, vastuumaaselvennä taasen Pohjoismaat.

Suomessa samojedinkoira oli vuonna 1972 kuudenneksi suosituin koirarotu, mutta 50 vuotta myöhemmin eli vuonna 2022 enää 53:nneksi suosituin. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin 200–300 samojedinkoiraa.

Ulkonäkö

Samojedinkoira

Samojedinkoira on keskikokoinen, valkoinen pystykorva. Sen silmien asento sekä ylöspäin vetäytyneet suupielet muodostavat rodulle tyypillisen hymyilevältä näyttävän ilmeen, "samojedinhymyn". Uroksen ihannesäkäkorkeus on 57 cm, nartun neljä senttimetriä vähemmän. Kolmen senttimetrin heitto suuntaan tai toiseen on sallittua. Mittasuhteiltaan samojedinkoira on likimain neliömäinen. Tämän työkoiraksi kehitetyn rodun edustajan liikkeiden tulee ilmentää alkuperäistä voimaa ja kestävyyttä.

Turkki

Samojedinkoiran kaksinkertainen turkki on väriltään puhtaan- tai kermanvalkoinen, tai perusväriltään valkoinen, jossa on vähäisiä keksinvärisiä alueita. Väritys ei saa vaikuttaa vaaleanruskealta.

Runsaan turkin kunnossa pitämiseksi samojedinkoira tulee harjata perusteellisesti 2–4 kertaa kuukaudessa, turkin laadusta riippuen. Pesua se tarvitsee vain pari kolme kertaa vuodessa, jolloin on muistettava kuivata turkki huolellisesti iho-ongelmien välttämiseksi. Kauniin karvapeitteen kunnossapito ei vaadi erityisosaamista, mutta turkinhoidon on oltava säännöllistä. Jos turkkia ei harjata säännöllisesti eikä pestä, alkaa se haista ja siihen tulee karvapalloja. Karvanlähdön aikaan samojedinkoiraa pitää harjata/kammata usein.

Luonne ja käyttäytyminen

Samojedinkoira on hyvin seurallinen ja ystävällinen koira ja sillä on voimakas tarve kuulua laumaan. Rotu on erittäin sosiaalinen ja tulee toimeen erinomaisesti myös samaa sukupuolta olevien koirien kanssa. Se sopii erinomaisesti lapsiperheeseen, mutta suurten voimiensa vuoksi sitä ei voi antaa pelkästään lasten vastuulle. Samojedi on melko itsepäinen, mutta taitavalla koulutuksella ja motivoinnilla voi tämänkin rodun kanssa saavuttaa hyviä tuloksia, mutta luonnehan on alun alkuaan melko yksilöllinen. Kyseessä on aktiivinen koira ja alkuperäisen käyttötarkoituksen huomioiden ei ole ihme, että samojedi tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Se soveltuu hyvin seura- ja rekikoiraksi.

Alkuperä

Samojedinkoira on hyvin vanha koirarotu, joka polveutuu Siperiassa asuneiden paimentolaiskansojen koirista. Nimensä se on saanut uralilaista kieltä puhuvien samojedikansojen mukaan. Nämä käyttivät koiria apuna metsästyksessä, paimennuksessa ja rekien vetämisessä. Heimojen asuttaman alueen eteläosissa valkoisia ja mustan- ja ruskeankirjavia koiria käytettiin poronpaimennukseen, pohjoisempana olleet puhtaanvalkoiset, luonteeltaan lauhkeammat koirat olivat metsästys- ja rekikoiria. Yhteiselo oli erittäin kiinteää ja koirat otettiin mukaan kaikkialle.

Englantilainen eläintieteilijä Ernest Kilburn Scott asui vuonna 1889 jonkin aikaa samojediheimojen parissa ja toi mukanaan Englantiin yhden ruskean urospennun. Myöhemmin hän tuotti Siperiasta myös toisen, kermanvärisen naaraan, sekä kolmannen lumivalkoisen uroksen. Nykyinen samojedinkoira jalostettiin näistä ja muutamista muista yksilöistä lähes täysin lumivalkoiseksi. Ensimmäinen rotumääritelmä vahvistettiin Englannissa vuonna 1909.

Nykyään samojedinkoira on levinnyt lähes kaikkialle maailmaan ja sopeutunut hyvin lämpimämpiinkin olosuhteisiin. Samojedi on suhteellisen suosittu seura- ja näyttelykoira kaikkialla, mutta tietyillä tahoilla myös käyttöominaisuuksia pyritään vaalimaan.

Terveys

Samojedinkoira

Samojedinkoira elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä luusto- ja nivelsairaudet. Samojedinkoiran merkittävimmät terveysongelmat ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, muutamat silmäsairaudet, diabetes ja epilepsia.

Luuston sairauksista huolestuttavin on lonkkaniveldysplasia. Noin 62 %:lla samojedinkoirista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 11 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E). Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy vain 6 %:lla rodun edustajista.

Erilaisista silmäsairauksista rodulle tavallisimpia ovat ylimääräiset ripset (distichiasis), glaukooma, kaihi ja sarveiskalvon dystrofia/degeraatio. Samojedinkoiran PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto ja silmälausunto.

Diabeteksessä haima ei kykene tuottamaan tarpeeksi insuliinia verenkiertoon. Riittämätön insuliini on korvattava päivittäisin insuliinipistoksin ja diabetes onkin yleisin keski-ikäisillä ja vanhoilla koirilla. Samojedinkoirilla on perinnöllinen alttius diabetekseen.

Rodulla esiintyy jonkun verran epilepsiaa. Epilepsia on toistuvia kohtauksia aiheuttava aivojen sähköisen toiminnan häiriö. Kohtauksien luonne vaihtelee ja koiralla voi olla tajunnan, motoriikan, sensorisen toiminnan, autonomisen hermoston ja/tai käyttäytymisen häiriöitä. Osa koirista on tajuttomia kohtauksien aikana mutta osa on tajuissaan.

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Samojedinkoirat ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Samojedinkoiran jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 26 %.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä, Suomen Kennelliitto (11.8.2016)
  2. 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  3. ↑ Rotumääritelmä: Samojedinkoira. Suomen Kennelliitto, 12.12.2019. Haettu 25.8.2021.
  4. ↑ Ollila, Kaija: Suomen suosituimmat koirarodut. Helsingin Sanomat, 20.4.1973, s. 12. Näköislehti (maksullinen).
  5. ↑ Suomen suosituimmat koirarodut vuonna 2022 Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.4.2023.
  6. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 22.2.2026.
  7. 1 2 Rotumääritelmä Suomen Samojedinkoirayhdistys ry. Viitattu 27.2.2026.
  8. 1 2 Samojedinkoira Hankikoira. Suomen Kennelliitto. Viitattu 27.2.2026.
  9. 1 2 Rodun alkuperä Suomen Samojedinkoirayhdistys ry. Viitattu 27.2.2026.
  10. 1 2 Jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Samojedinkoirayhdistys. Viitattu 27.2.2026.
  11. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  12. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  13. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  14. ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 22.2.2026.
  15. ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 22.2.2026.
  16. ↑ Hess, Rebecka, Henthorn, Paula, Devoto, Marcella, Wang, Fan, Feng, Rui: An Exploratory Association Analysis of the Insulin Gene Region With Diabetes Mellitus in Two Dog Breeds. Journal of Heredity, 17.12.2019, 110. vsk, nro 7. doi:10.1093/jhered/e ISSN 0022-1503 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  17. ↑ Mahlanen Nina: Koiran epilepsia 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 27.2.2026.
  18. ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  19. ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 12.3.2026.

Aiheesta muualla