Sauli Heinonen

Sauli Heinonen
Henkilötiedot
Koko nimi	Sauli Emanuel Heinonen
Syntynyt	4. joulukuuta 1945 (ikä 80); Pyhäjärvi
Kansalaisuus	Suomi
Ammatti	liikunnanohjaaja, valmentaja
Uran tiedot
Laji	paini
Seura	Pyhäjärven Pohti (1960-1972); Imatran Jyske (1973-1974); Hämeenkylän Pirkat (1977-1989); Helsingin Haka (1990-)
Valmentaja	Pyhäjärven Pohti (1966-1972); Tainionkosken Tähti ja Vuoksenniskan Vesa (1973-1974); Pyhäjärven Pohti (1974-1975); Lahden Ahkera (1975-1977); Helsingin Tarmo, Ylä-Tikkurilan Kipinä ja TUK:n painin päävalmentaja (1978-1979); TUL:n painin päävalmentaja (1980-1988); TUL:n painivalmentajien kouluttajana (1989-1992); TUL:n painin päävalmentaja (1993); Painiliiton projektitehtävissä (1994-1995); Lahden Ahkera (1996); Kamppailulajien koulutuksen suunnittelu (1996-1999)
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Sauli Heinonen (s. 4. joulukuuta 1945 Pyhäjärvi) on entinen suomalainen painija 1960-luvulla ja painiuransa jälkeen painivalmentaja niin seuratasolla kuin TUL:n ja Suomen Painiliiton valmennuksen johdossa.

Sauli Heinonen saavutti painijaurallaan yhden mestaruuden vuonna 1974 ja kolme SM-pronssia (1968, 1971 ja 1973) kreikkalais-roomalaisessa painimuodossa.

Valmentamisen Heinonen aloitti omassa seurassaan Pyhäjärven Pohdissa ja toimi vuosina 1970-1975 alueellisena valmentajana. Hän siirtyi 1970-luvun lopulla ensin TUK:n ja vuodesta 1980 TUL:n painin päävalmentajaksi. Hän toimi TUL:n painin päävalmentajana ollessaan yhteistyössä Painiliiton painivalmentajan, ensin Toivo Sillanpää ja myöhemmin Ilpo Seppälän kanssa vuoden 1984 Los Angelesin ja vuoden 1988 Soulin kesäolympialaisissa. Hänen valmentaja-aikansa TUL:n painin huippunimiä olivat mm. Tapio Sipilä, Toni Hannula, Jukka-Pekka Tanner, Esa Murtoaro ja Timo Niemi, joista Sipilä sai parhaimman kansainvälisen menestyksen eli MM-kultaa ja olympiamitaleita.

Suomen urheilun huippu-urheilutoiminnan siirtyessä entistä enemmän lajiliittopainotteiseksi 1990-luvun puolivälissä Heinosen työpanos siirtyi entistä enemmän Suomen Painiliiton osaksi. Hän suunnitteli mm. useammille kamppailulajiliitoille koulutustarkoituksiin.

Sauli Heinoselle myönnettiin vuonna 1990 Suomen Valmentajien kultainen ansiomerkki, vuonna 2006 Suomen Painiliiton kultainen ansiomerkki ja vuonna 2007 Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein.

Lähteet

↑ SM-mitalistit: Miesten kreikkalais-roomalaisen painin SM-kisojen tulokset 1898 – 2026 Suomen Painiliitto. Viitattu 1.11.2026.
↑ Kimmo Nurminen: Puoli vuotta kokopäiväpainijana. Helsingin Sanomat, 20.1.1984, s. 33. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 31.10.2026.
↑ TUL:n huippukaksikko hakee MM-kisakuntoa. Helsingin Sanomat, 12.6.1986, s. 30. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 31.10.2026.
1 2 Painiväen henkilögalleria: Heinonen Sauli Emanuel TUL ry Painijaosto. Viitattu 1.11.2026.

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] SM-mitalistit: Miesten kreikkalais-roomalaisen painin SM-kisojen tulokset 1898 – 2026 Suomen Painiliitto. Viitattu 1.11.2026.

[2] Kimmo Nurminen: Puoli vuotta kokopäiväpainijana. Helsingin Sanomat, 20.1.1984, s. 33. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 31.10.2026.

[3] TUL:n huippukaksikko hakee MM-kisakuntoa. Helsingin Sanomat, 12.6.1986, s. 30. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 31.10.2026.

[TUL-4] 1 2 Painiväen henkilögalleria: Heinonen Sauli Emanuel TUL ry Painijaosto. Viitattu 1.11.2026.