
Sigurd Johannes Savonius (2. marraskuuta 1884 Hämeenlinna – 31. toukokuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen keksijä. Koulutukseltaan hän oli diplomiarkkitehti, mutta käytti ammattinimikkeenään insinöörin titteliä. Hän valitsi tietoisesti tehtäväkseen keksijän uran.
Savoniuksen vanhemmat olivat everstiluutnantti Albin Savonius ja Anna Rydman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1902 Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta ja valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1906. Savonius teki opintomatkoja Saksaan, Ruotsiin, Ranskaan ja Englantiin
Suomen sisällissodan päätyttyä Savonius toimi Suomen miinanetsintälaivueen päällikkö-insinöörinä ja siirtyi tehtävästä luovuttuaan reserviin kapteeniluutnanttina. Hän julkaisi tieteellisiä tutkielmia virtaustekniikan alalta sekä kirjoitti suomalaisiin ja ulkomaisiin teknillisin aikakauslehtiin.
Savonius oli erityisen kiinnostunut ilman virtauksesta ja tuulivoimasta. Hän rakensi Suomen ensimmäisen tuulitunnelin. Hänen tunnetuin keksintönsä on savonius-roottori, joka muuntaa tuulen ja veden pitkittäistä liike-energiaa pyörimisliikkeeksi ja sitä kautta sähköksi tai suoraan käyttövoimaksi erinäisiin tarpeisiin.
Savoniuksen vuonna 1907 Helsinkiin yhdessä Harald Rydmanin kanssa perustama koneliike Rydman & Savonius, vuodesta 1918 Savoniuksen yksinomistamana nimellä Savonius & Co, valmisti omassa 1918 avatussa konetehtaassaan savonius-roottorien ohella patentoituja Fennia lumensulatuskoneita, Centrum-kamiinoita ja agronomi O. Savoniuksen 1923 kehittämiä Sinus viljankuivauslaitteita.