Siwin kieli
| Siwi | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Alue |  Egypti Libya |
| Puhujia | n. 15 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | tifinagh, latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | afroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | berberikielet |
| ISO 639-3 | siz |
Siwin kieli on Siwan keitaalla Egyptissä ja Libyassa asuvien berberien äidinkielenään puhuma berberikieli.
Levinneisyys ja sukulaisuussuhteet
Siwiä puhutaan myös lähistöllä sijaitsevalla pienellä Qaran (Gara) keitaalla sekä mahdollisesti Libyan puolella rajaa Jaghbubissa. Siwin puhujia on lähes 15 000 henkeä. He muodostavat valtaosan Siwan keitaan asukkaista. Libyan puolella asuvien siwin puhujien määrästä ei ole varmuutta. Kielellä ei ole tunnettuja murteita ja se lasketaan uhanalaiseksi kieleksi.
Kieli kuuluu itäisten berberikielten ryhmään. Sen lähimpiä sukulaisia ovat nykyään mahdollisesti jo sammuneet Soknan ja El-Fogahan murteet Libyan keskiosassa. Maantieteellisesti lähinnä on Itä-Libyan Awjilan berberimurre, joka kielellisesti on kuitenkin kauempana siwistä. Muualla Libyan itä- ja keskiosissa arabia on korvannut berberin jo vuosisatoja sitten.
Kieli toimii yhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Lähes kaikki siwalaiset puhuvat toisena kielenään arabiaa. Yhteisössä vallitseva endogamia näyttää turvaavan siwin kielen tulevaisuuden. Yleistyvissä seka-avioliitoissa syntyneet lapset puhuvat kuitenkin enimmäkseen arabiaa.
Historia ja kirjakieli
Siwin puhujat ovat muuttaneet Siwan keitaalle ennen arabivalloitusta tai mahdollisesti vasta keskiajalla. Kielessä on lainoja Ala-Egyptin arabialaismurteista sekä vähäisemmässä määrin Itä-Libyan beduiinimurteista. Siwi on parhaiten tutkittu itäinen berberikieli. Tärkeimmät lähteet ovat Laoustin kielioppi ja sanasto vuodelta 1931 sekä Vycichlin vuonna 2005 julkaisema kieliopillinen tutkimus bibliografioineen.
Kieltä kirjoitetaan joko latinalaisin aakkosin tai tifinaghilla. Siwi on suurimmaksi osaksi suullinen kieli. Raamattua, tai sen osia, ei ole käännetty siwiksi.
Kirjallisuutta
- Laoust, Émile. Siwa. (Publications de l'Institut des Hautes-Études Marocaines 22). Paris: Librairie Ernest Leroux, 1931.
- Leguil, Alphonse. Notes sur le parler berbère de Siwa (I). Bulletin des Études Africaines de l'INALCO VI (1986, 11).
- Leguil, Alphonse. Notes sur le parler berbère de Siwa (II). Bulletin des Études Africaines de l'INALCO VI (1986, 12).
- Louali, Naima & Gérard Philippson. L'accent en Siwi (berbère d'Egypte). Proc. of XXVe Journées d'Études sur la Parole, 325-8. Fès, 2004.
- Louali, Naima & Gérard Philippson. Deux systèmes accentuels berbères: le Siwi et le touareg. Faits de langues 26 (2005, 1)
- Vycichl, Werner. 2005. A Sketch of Siwi Berber (Egypt). (Berber Studies v. 10). Köln: Köppe, 2005.
Lähteet
- Lameen Souag, Mostafa: Grammatical Contact in the Sahara: Arabic, Berber, and Songhay in Tabelbala and Siwa. (A dissertation submitted to the School of Oriental and African Studies) University of London, 2010. Teoksen verkkoversio Viitattu 3.8.2012. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- ↑ Siwi Language (SIZ) – L1 & L2 Speakers, Status, Map, Endangered Level & Official Use Ethnologue. Arkistoitu 15.7.2025. Viitattu 24.10.2026. (englanniksi)
- 1 2 Lameen Souag, s. 17.
- 1 2 3 Siwi language and alphabet 2026. omniglot.com. Viitattu 24.10.2026. (englanniksi)
- ↑ Siwi 2026. Glottolog. Viitattu 24.10.2026. (englanniksi)
- ↑ Lameen Souag, s. 21–22.
- ↑ Lameen Souag, s. 18–19.
- ↑ Lameen Souag, s. 22.
- ↑ Languages written with Latin script 29.9.2025. Writing Systems Technical Resources. Viitattu 24.10.2026. (englanniksi)
- ↑ Languages written with Tifinagh (Berber) script 29.9.2025. Writing Systems Technical Resources. Viitattu 24.10.2026. (englanniksi)
- ↑ Amazigh, Siwa in Egypt 2026. Joshua Project. Viitattu 24.10.2026. (englanniksi)