Suomen somalit ovat Suomessa asuvia etnisiä somaleja. Äidinkielenään somalia puhuvat muodostavat Suomen neljänneksi suurimman vieraskielisen väestöryhmän. Suomen somalien historia juontaa vuoteen 1990 jolloin ensimmäiset somalialaiset pakolaiset saapuivat Suomeen Neuvostoliiton kautta. Somalialaiset olivat vuosituhannen vaihteessa useana vuotena Suomen suurimpien turvapaikanhakijaryhmien joukossa, ja määrä kasvoi uudelleen vuonna 2015.
Väestö
Suomessa asui vuoden 2023 lopussa 25654 henkilöä, joiden äidinkieli oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan somali. Vuonna 2020 omaksi äidinkielekseen väestötilastoihin ilmoittaneita oli Suomessa 22 794.
Vuonna 2014 somalia äidinkielenään puhuvista oli miehiä ja poikia 52 prosenttia sekä naisia ja tyttöjä 48 prosenttia. Lasten osuus oli yhteensä 36 prosenttia. 84 prosenttia Suomen somalinkielisistä asui Uudenmaan maakunnassa.
Suomen kansalaisuuden sai vuosina 2007–2014 noin 3 800 Somalian kansalaista. Somalian ja Suomen kaksoiskansalaisia eli Suomessa vuoden 2023 lopussa 9 835 henkeä.
Suomeen tulleiden somalinaisten kokonaishedelmällisyysluku eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan, oli vuosina 2012–2014 3,50. Suomalaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on 1,86.
Historia
Tilastoja vuosilta 1990–2023.
Vuosi
Somaliassa syntyneet
Somalian kansalaiset
Somalin kielen puhujat
1990
51
44
0
1991
1 389
1 505
1 538
1992
1 693
1 882
1 913
1993
2 551
2 883
2 912
1994
2 988
3 538
3 566
1995
3 229
4 044
4 057
1996
3 451
4 555
4 558
1997
3 838
5 238
5 266
1998
4 138
5 371
5 910
1999
4 189
4 410
6 251
2000
4 149
4 190
6 454
2001
4 348
4 355
6 920
2002
4 554
4 537
7 332
2003
4 700
4 642
7 777
2004
4 771
4 689
8 096
2005
5 060
4 704
8 593
2006
5 261
4 623
8 990
2007
5 802
4 852
9 810
2008
6 352
4 919
10 647
2009
7 110
5 570
11 681
2010
8 073
6 593
12 985
2011
8 767
7 421
14 045
2012
9 079
7 468
14 769
2013
9 618
7 465
15 789
2014
10 054
7 381
16 721
2015
10 570
7 261
17 871
2016
11 102
7 018
19 059
2017
11 437
6 677
20 009
2018
11 797
6 448
20 944
2019
12 110
6 444
21 920
2020
12 387
6 460
22 794
2021
12 712
6 581
23 656
2022
13 171
6 674
24 847
2023
13 738
6 683
25 654
Somalin kielen puhujien määrä Suomessa vuosina 1990–2015.
Ensimmäiset somalit, yhteensä 1400, saapuivat Suomeen Somaliasta vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta. Somalian keskushallinnon romahdettua maa oli ajautunut täydelliseen sekasortoon. Suomesta turvapaikkaa hakeneille somaleille myönnettiin oleskeluluvat lähinnä humanitaaristen syiden tai suojelun tarpeen perusteella, varsinaisia turvapaikkoja on myönnetty vähän.
Ensimmäisten somalien tulo ajoittui Suomessa juuri 1990-luvun laman alkuun. Etenkin alkuaikoina uutisointi muutosta oli kielteistä ja jopa sensaatiohakuista. Myös kansalaiskeskustelussa osa väestöstä heijasti somalialaisiin monia ennakkoluuloja ja uhkakuvia. Helsingin alueen ulkopuolelle sijoitetut Somaliasta saapuneet turvapaikanhakijat kokivat ongelmaksi perinneruokien valmistamisen mahdottomuuden sekä vapaa-ajan aktiviteettien puutteen.
Somalien kotoutumista haittasi 1990-luvulla myös lukutaidottomuus ja tottumus käyttää ennemmin puhuttua kuin kirjoitettua tietoa. Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan seitsemän prosenttia Somaliassa syntyneistä 18–64-vuotiaista Suomessa asuneista maahanmuuttajista ei osannut lukea lainkaan, tai heillä oli puutteellinen lukutaito. Lukutaidottomuus oli lähinnä naisten ongelma, sillä 12 prosenttia ryhmän naisista osasi lukea puutteellisesti tai ei ollenkaan, kun taas miehistä vain alle prosentti oli lukutaidottomia. Riku Perhoniemen ja Inga Jasinskaja-Lahden tutkimuksen mukaan somalit kokevat syrjintää useimpia muita maahanmuuttajaryhmiä enemmän, ja siksi he ovat eristäytyneet omiin ryhmiinsä.
Monitori-lehden toimittaja Tuomo Tarvas kirjoitti vuonna 2009, että ”toisen polven somalialaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla menee melko hyvin. Vanhempien kotoutumista haittaa suomalaisten haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Hän kuitenkin huomauttaa, että ”heidän vanhempiaan kummastuttaa suomalaisten yksilökeskeisyys ja haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Näin hän tiivistää filosofian maisteri Hawa Aallon pro gradu -tutkielman päähavainnot. Myöhemmin arviot ovat muuttuneet, ja Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen totesi somalinuorista elokuussa 2017, että tällä hetkellä merkit eivät ole parhaat mahdolliset, mitä tulee koulumenestykseen ja etenemiseen työmarkkinoilla.
Somalit avustavat aktiivisesti entistä kotimaatansa rahalähetyksin sukulaisille ja perustamalla kehityshankkeita Somaliaan. Suomen aiemmin Somalialle antaman kehitysavun korvaakin nykyään somalialaisten omien järjestöjen antama apu, jolla on muun muassa kunnostettu ja jatkettu suomalaisten aikoinaan käynnistämiä hankkeita. Tilanne Somaliassa ei ole rauhoittunut. Humanitaarinen kriisi maassa jatkuu, ja Afrikan sarven ruokakriisit ovat arkea.
Työllisyys, koulutus ja rikollisuus
Vuonna 2022 Suomessa asuvista somalinkielisistä työllisiä oli noin 6 300 ja työttömiä 2 900. Merkittävä määrä somalia äidinkielenään puhuvista oli työvoiman ulkopuolella muun muassa nuoren ikänsä takia, sillä alle 18-vuotiaita oli lähes 10000 henkeä. Somalialaisten työllistyminen on heikkoa muun muassa kielitaidon puutteen ja alhaisen koulutustason vuoksi. Kesällä 2017 työttömyysaste oli edelleen lähes 55%.
Joka neljännellä Somaliasta tulleella maahanmuuttajalla ei ole edes perustason tutkintoa. Erityisesti naiset ovat huonosti koulutettuja. Nuorempien somalisukupolvien osalta tämän on kuitenkin ennustettu korjaantuvan suomalaisen koululaitoksen vaikutuksesta. Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet, sillä elokuussa 2017 Länsi-Suomen Somaliseuran puheenjohtaja Sagal Mohamud Ali totesi olevansa huolestunut toisen polven somaleista.
Perusasteen jälkeisissä tutkintoon tähtäävissä opinnoissa somaliankieliset muodostivat 2,7% vieraskielisistä opiskelijoista. Somaliankielisten osuus vieraskielisestä väestöstä vuoden 2007 lopussa oli 5,67%. Suurin osa somaleista opiskeli ammatillisessa koulutuksessa.
Vuonna 2013 somalialaistaustaiset tekivät 2,88-kertaisesti rikoksia verrattuna suomalaistaustaisiin.
Järjestöt
Somalialaissyntyinen Zahra Abdulla on kätilö-sairaanhoitaja ja entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu.
Patentti- rekisterihallituksen Yhdistysnetti-palvelussa oli vuonna 2025 kaikkiaan 171 rekisteröityä yhdistystä hakusanalla "somali". Yhdistyksistä 135 toimi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Suomen Somaliliitto on vuonna 1996 perustettu Suomen somalien kattojärjestö. Järjestö ilmoittaa tavoitteekseen edistää somalitaustaisten mahdollisuuksia kehittyä aktiivisiksi kansalaisiksi oikeuksineen ja velvollisuuksineen ja toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana somaleja koskevassa päätöksenteossa. Somaliliitto järjestää esimerkiksi neuvontaa suomalaiseen työelämään liittyen.
Kanava Nuoriso Ry on vuonna 1995 perustettu ja 1998 rekisteröity somalialaisvetoinen nuorisojärjestö. Se pyrkii ehkäisemään erityisesti somalialaistaustaisten nuorten syrjäytymistä ja jengiytymistä esimerkiksi katupartioinnin, sovittelu- ja neuvottelutoiminnan, keskustelutilaisuuksien ja valistustoiminnan avulla.
Suomi–Somalia-seura on suomalainen ystävyysseura, jonka perustivat suomalaiset kehitysyhteistyössä Somaliassa 1980-luvulla toimineet terveydenhuollon ja koulutuksen asiantuntijat.
Poliitikot
Eri kunnanvaltuustoissa on useita somaleja, ja vuosina 2021–2023 eduskunnassa oli yksi, Suldaan Said Ahmed (vas.).
Kehitysyhteistyö
Somalia oli aiemmin Suomen kehitysavun kohdemaa. Vuonna 2004 somalialaiset kansalaisjärjestöt perustivat Suomen Somalia-verkoston jatkamaan kehitysyhteistyötä. Suomen somalien kansalaisjärjestöt ovat muun muassa kunnostaneet ja ylläpitäneet kouluja ja terveyskeskuksia.
Somalian terveydenhuoltoa avustava Sahed Ry (Somali Association of Healthcare & Education Development) ylläpitää maan rauhallisessa keskiosassa terveyskeskuksia ja kouluja.
Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) Suomen toimisto yrittää käyttää Suomessa koulutettuja somalialaisia terveydenhuollon ammattilaisia kouluttamaan somalialaisia terveydenhuollon ammattilaisia Pohjois-Somaliassa. Tarkoituksena on luoda Somaliassa infrastruktuuri paluumuuttoa varten.
Kulttuuri
Uskonnon merkitys on somaliperheissä suurempi kuin suomalaisissa perheissä keskimäärin. Vaikka lähes kaikki somalit ovat muslimeita, on perheiden ja yksilöiden välillä suuria eroja siinä, kuinka uskontoon liittyviä sääntöjä tulkitaan ja noudatetaan. Somalinaisten pukeutuminen Suomessa vaihtelee suurista hunnuista ja kasvojen peittämisestä tiukkoihin farkkuihin ja paljastaviin pikkupaitoihin. Suomessa asuu myös kristityksi kääntyneitä somaleja ja ateistisomaleja. Vuoden suuria juhlia ovat Id al-Fitr paastokuukausi ramadanin päättymisen kunniaksi ja Id al-Adha.
Asennetutkimuksia
Joulukuussa 2019 julkaistun tutkimuksen Samaa vai eri maata? Tutkimus viiden kieliryhmän arvoista ja asenteista Suomessa mukaan somalit ovat Suomen viidestä suurimmasta vieraskielisten ryhmästä isänmaallisimpia, ja he kokevat Suomen itsenäisyyden ”äärimmäisen tärkeäksi tai suorastaan pyhäksi”. Somalinkielisten äänestysprosentti vuoden 2017 kuntavaaleissa oli vieraskielisten keskuudessa korkein. Lisäksi somalinkieliset korostavat suomalaista identiteettiään muita enemmän. Somalinkieliset eroavat muista vieraskielisistä myös siinä, että he luottavat toisiinsa enemmän kuin kantasuomalaisiin. Poliisiin somalit luottavat vieraskielisistä vähiten. Tutkimuksessa tutkittiin venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaisten englanninkielisten arvoja, asenteita ja luottamusta sekä identiteettejä. Tutkimuksen haastatteluihin osallistui yli 1 500 henkilöä, kustakin kieliryhmästä noin 300.
Somalit katsovat Suomessa ainakin yhdeksää somaliankielistä televisiokanavaa, joista neljällä on oma edustaja Suomessa.
Tyttöjen sukupuolielinten silpominen
Naisten sukuelinten silpominen nousi esille Suomessa ensimmäisten somalipakolaisten tullessa Suomeen 1990, jolloin asia tuli vastaan synnytyksissä ja ympärileikkauksen avaamisleikkauksissa. Somaliassa tapa on yleinen ja 98 prosenttia tytöistä ja naisista on ympärileikattu. Anu Isotalon väitöskirjan mukaan vuonna 2006 noin 80 prosenttia leikkauksista oli infibulaatioita. Sukuelinten silpominen on yleistä Somaliassa sosiaalisista, kulttuurisista ja uskonnollisista syistä. Silpominen on nähty positiivisena asiana ja vaatimuksena avioliittoon pääsemiselle. Somalian perustuslaissa se on silti ollut kiellettyä vuodesta 2012 lähtien. Suomessa silpominen on laitonta ja sitä pidetään pahoinpitelynä. Islamilaisista maista Suomeen on tullut eniten muuttajia Irakista ja Somaliasta.
Yleisyys
Lääkäri ja THL:n tutkija Mulki Mölsä havaitsi vuonna 1994 tutkimuksessaan, että suurin osa Suomeen pakolaisina tulleista somaleista kannatti silpomista. Mölsän vuonna 2004 tekemässä 30 henkilön tutkimuksessa laajan faraonisen leikkauksen suosio oli vähentynyt, mutta käsitteelliset vaikeudet estivät tarkkojen johtopäätösten teon. Tavan katkaisemiseksi Suomessa on kampanjoitu 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Voima-lehden vuonna 2007 haastatteleman somalialaissyntyisen Ujuni Ahmedin sekä Tyttöjen Talo -projektivetäjän mukaan Suomesta viedään tyttölapsia ulkomaille silvottavaksi. Ujuni Ahmedin mukaan jokainen kaveri, jonka kanssa hän on asiasta keskustellut, on ympärileikattu, vaikka nämä olisivat asuneet pienestä pitäen Suomessa. Vuosina 2010—2012 toteutetussa maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa noin 70 prosenttia Suomessa asuvista somalitaustaisista naisista kertoi käyneensä läpi silpomisen. Silpominen oli sitä yleisempää, mitä vanhempi nainen oli.
Vuonna 2015 ilmestynyt somalien haastatteluihin perustuva kirja Suomen somalit kertoo, että Suomessa syntyneitä tyttöjä ei enää ympärileikata: "Suomessa syntyneitä tyttöjä ei enää ympärileikata. Vanhemmat toivovat lapsistaan lääkäreitä, ja ovat valmiita lähettämään heidät Suomen ulkopuolelle hankkimaan lääkärintutkintoja." Mulki Mölsä arvioi vuonna 2015, että jos ympärileikkauksia oli kaksi tai kolme, se ei ollut suuri asia, jos somalitaustaisia oli yhteensä 16 000; tapauksia ja epäiltyjä oli hyvin vähän. Väitöskirjan mukaan syinä asenteiden muutokseen Suomessa ovat olleet lainsäädäntö, tieto terveyshaitoista ja se, ettei silpominen ole ympäröivän yhteiskunnan normi.
Silpomismatkat kotimaahan
THL arvioi ympärileikattujen tyttöjen ja naisten määräksi Suomessa 10 000 vuonna 2020. Vuoden 2020 kouluterveyskyselyssä kävi ilmi, että 51 ympärileikattua tyttöä oli syntynyt Suomessa. Vuonna 2020 tehdyssä mietinnössä asiantuntijat uskoivat, että silpomista ei tehdä Suomessa, ja useimmiten kyse on ulkomailla ennen maahantuloa tehdystä silpomisesta. Vuonna 2026 opetusministeri Anders Adlercreutz (r) halusi kartoittaa sukuelinten silpomismatkojen yleisyyttä.
Kansalaisjärjestö Fenix ry:n selvityksessä vuonna 2017 oli neljä Suomessa syntynyttä naista, jotka oli viety kotimaahansa silvottavaksi 2000-luvun alussa. Sairaanhoitopiireissä on ollut joitakin Suomessa syntyneitä potilaita, jotka on silvottu ulkomailla. Muutamissa tapauksissa viranomaisten matkasuunnitelmat on onnistuttu estämään.
Islamin osuus
Somalit seuraavat maassa hallitsevassa asemassa olevaa islamin shafi’i-koulukuntaa. Se pitää pakollisena ympärileikkausta, johon kuuluu klitoriksen poistaminen (arab. bazr). Sen sijaan infibulaatio ei kuulu minkään islamilaisen koulukunnan vaatimuksiin.
Al-Misri, Ahmad ibn an-Naqib:Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper. Teoksessa: Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller, s. 47-648.Beltsville, Maryland:amana publications, 2017 (alkuteos n. 1368).ISBN0-915957-72-8Teoksen verkkoversio.(englanniksi)(arabiaksi)
Roald, Anne-Sofie:Women in Islam. The Western Experience.Routledge, 2001.Teoksen verkkoversio.
Mubarak, Yusuf M.; Nilsson, Eva; Saxén, Niklas::Suomen somalit.Into Kustannus Oy, 2015.ISBN978-952-264-363-6
Mulki Al-Sharmani & Sanna Mustasaari:Nuoret somalitaustaiset muslimit ja islamilainen perheoikeus. Teoksessa: Pauha, Teemu & Konttori, Johanna (toim.) Suomalaiset muslimit, s. 47-65.Gaudeamus, 2022.
↑Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006, s. 28.Helsinki:Valtioneuvosto, 2006.Teoksen verkkoversio(pdf)Viitattu 10.9.2009.
↑Castaneda, Anu E. & Rask, Shadia & Koponen, Päivikki & Mölsä, Mulki & Koskinen, Seppo (toim.):Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa, s. 17, 202. (Raportti 61/2012)Tampere:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012.ISBN978-952-245-807-0Teoksen verkkoversioViitattu 27.2.2020.
↑Kaikkonen, Raija:Maahanmuuttajat sopeutuvat yhä hitaasti pääkaupunkiseudullaHelsingin Sanomat.25.5.2006.Arkistoitu24.11.2011. Viitattu 27.2.2020.
↑Tarvas, Tuomo:Hawa Aalto: Somalialaistaustaiset lapset ja nuoret sopeutuvat suomalaiseen elämänmenoon.Monitori – Maahanmuuttoasioiden ammattilehti,2009, nro 2.Sisäasiainministeriö. Artikkelin verkkoversio.Viitattu 27.2.2020. Arkistoitu22.1.2010.(englanniksi)
↑Mäkeläinen, Jukka:Kielitaito ja kulttuuri haasteena.Työyhteisöviesti,2004, nro 3.Työturvallisuuskeskus. Artikkelin verkkoversio.Viitattu 23.9.2008. Arkistoitu8.11.2005.
↑Mölsä, Mulki & Tiilikainen, Marja:Potilaana somali - Auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä?Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim,2007, 123. vsk, nro 4, s. 451–456.Artikkelin verkkoversio.Viitattu 27.2.2020.
↑Katsaus turvaverkottomien naisten asemaan Somaliassa, s. 5.Maahanmuuttovirasto – Migri, 28.12.2018.MIGDno-2018-40Teoksen verkkoversioViitattu 27.2.2020.
↑Janneke Johansson:Methods for the Prevention of Female Genital Cutting in Finland.Finnish Journal of Ethnicity and Migration,Vol. 3, No. 2 / 2008, s. 96.Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura. Artikkelin verkkoversio.
↑Mölsä, Mulki:Ajat ovat muuttuneet. Selvitys tyttöjen ja naisten ympärileikkaukseen liittyvistä
asenteista ja aikeista pääkaupunkiseudulla asuvien maahanmuuttajien keskuudessa.Ihmisoikeusliitto ry, 2004.Teoksen verkkoversio.
