Suomi Tyres

Suomi Tyres
Tuotetyyppi ajoneuvon renkaat
Omistaja DMACK Tyres
Valmistaja DMACK Nordic Oy
Alkuperämaa Suomi
Perustettu 2005
Markkina-alueet Suomi, Pohjoismaat
Edelliset omistajat Suomen Rengastehdas Oy, Lieksa Tyres Oy
Kotisivu www.suomityres.fi

Suomi Tyres on suomalainen polkupyörän renkaiden tavaramerkki, jonka omistaja ja valmistaja on lieksalainen DMACK Nordic Oy.

Historia

Historiallinen tausta

Suomalaisten polkupyöränrenkaiden valmistuksen pitkä ja vivahteikas historia alkoi kun Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö aloitti polkupyörien sisä- ja ulkorenkaiden valmistuksen Nokialla vuoden 1924 lopulla ja myyntiin renkaat tulivat vuonna 1925. Ensimmäiset rengasmuotit tulivat Saksasta ja ensimmäiseksi valmistettiin vain yhtä pintamallia. Polkupyöränrenkaiden ensimmäinen tavaramerkki oli Suomen Kumi.

Rengasosaston johtajaksi kiinnitettiin vuonna 1925 DI Ensio Salmenkallio, joka oli hankkinut renkaiden valmistukseen tarvittavan tietotaidon tutustumismatkoillaan Saksassa ja Amerikassa. Salmenkallion johdolla suunniteltiin ja valmistettiin kaikki polkupyörän ja auton renkaat ennen hänen siirtymistään Suomen Kumitehtaan tekniseksi johtajaksi vuonna 1953. Ensio Salmenkallio nousi Suomen Kumitehtaan toimitusjohtajaksi vuonna 1959.

1920-luvulla tuotantomäärät pysyttelivät vaatimattomalla tasolla, 30 000–40 000 rengasta vuosittain. Vuonna 1933 kaikkia polkupyöränrenkaita valmistettiin 250 000 ja vuonna 1939 ylitettiin valmistuksessa 500 000 renkaan raja. Vuonna 1955 polkupyörän ulkorenkaita valmistettiin 816 199 kpl ja sisärenkaita 611 528 kpl.

1930-luvun alkuvuosina kehitettiin Suomalainen Laaturengas (myöhemmin Suomi Tyres SL-35), josta muodostui vuosikymmenten yhtäjaksoinen myyntimenestys aina 1980-luvulle asti. Renkaan ominaisuuksia pidettiin ylivoimaisina niin vierimisen kuin kestonsa puolesta.

Vuodenvaihteessa 1956-1957 polkupyöränrengasosastoa laajennettiin ja sen konekantaa ajanmukaistettiin, jotka mahdollistivat suunnitellut tuotevalikoiman ja volyymin kasvattamisen. Polkupyöränrenkaiden valmistukseen hankittiin ensimmäiset renkaankokoamiskoneet, jollaisella näppärä työntekijä kykeni valmistamaan noin 600 rengasaihiota päivässä. Aiemmin renkaat oli koottu puurumpujen päälle, jolla menetelmällä rengasaihioita syntyi vain noin 65 työntekijää kohden päivässä. Polkupyöränrengasosasto sai tehdasrakennuksen neljänteen kerrokseen avaran renkaanpaistosalin ja uudet automaattiset paistopuristimet.

Vuonna 1957 esiteltiin maailman ensimmäinen polkupyörän talvirengas LUMIRENGAS, Speed-Hakkapeliitta joita alusta lähtien valmistettiin myös mopedien renkaiksi. Aikakauden myyntiesitteessä uutta rengasta luonnehdittiin sanoilla: "Voittamaton talvirengas. Pitää hyvin sekä lähdössä että jarrutuksessa, estää sivuluiston. Sen kuvio puhdistuu hyvin lumesta. Saatavana mustana ja harmaana. Vaihtakaa talveksi Speed-Hakkapeliitat. Myös mopedeihin! "

1950-luvun lopussa polkupyöränrenkaiden valmistus ylitti ensimmäistä kertaa yli miljoonan ulkorenkaan rajan. Mustan renkaan rinnalle tuli muotiväri harmaa ja Suomalainen Laaturengas saavutti ehdottoman suosion. Muitakin kesärenkaiden pintamalleja valmistettiin, mutta asiakkaat eivät pitäneet niitä Suomalaisen Laaturenkaan veroisina.

Vuonna 1960 Suomen Kumitehdas Oy mainosti Tekniikan Maailma-lehdessä ensimmäistä kertaa Nokia moponrenkaita, kesärenkaat tunnettiin nimellä Sport-Hakkapeliitta.

Vuonna 1964 aloitettiin nastallisten moponrenkaiden valmistus. Nokian Kumiviesti N:o 5/1965 kertoi uudesta renkaasta:

»Lukuisten kokeilujen jälkeen saatiin jo syksyllä 1964 ensimmäiset nastoitetut Speed-Hakkapeliitat markkinoille. Niiden menestyminen aiheutti tuoreeltaan niin kovan kysynnän, että se ylitti valmistajan ennakkolaskelmat. Tuhannet mopoilijat saivatkin nyt maistaa varmaa ja turvallista talviajoa ja niinpä rengas todettiin talven 1964-65 aikana tehokkaaksi ja kestäväksi vaikeissakin oloissa. Sen 90 kovametallinastaa, jotka on valmistettu samasta aineesta kuin autonrenkaiden Kometa-nastat, kestivät hyvin rasituskokeet kesäolosuhteissakin.»

Moottoripyörän renkaille järjestetyn nimikilpailun myötä jäi Speed-Hakkapeliitta myöhemmin polkupyörän talvirenkaiden tuotenimikkeeksi.

Vuonna 1967 Suomen Kumitehdas, Nokia Osakeyhtiö ja Suomen Kaapelitehdas yhdistyivät ja näistä muodostettiin Oy Nokia Ab.

Autojen suosion kasvaessa 1960-luvun lopulla menetti polkupyörä merkitystään yleisenä liikennevälineenä. Tämä näkyi myös polkupyörän ulkorenkaiden tuotantomäärissä, jotka vakiintuivat 700 000–900 000:n tasolle kahdeksi vuosikymmeneksi.

Vuonna 1971 aloitettiin nastallisten polkupyöränrenkaiden valmistus.

Oy Nokia Ab Kumiteollisuus päätti keskittää polkupyörän renkaiden ja kaikkien sisärenkaiden valmistuksen Lieksan teollisuuskylään vuonna 1974. Tehtaan peruskivi muurattiin 28. maaliskuuta 1974 ja vielä samana vuonna tehtaan vihki käyttöön presidentti Urho Kekkonen. Valmistusta aloiteltiin vuoden 1974 lopulla, mutta varsinainen tuotanto käynnistyi huhtikuun 2. päivänä vuonna 1975. Alussa tehdas työllisti 190 henkilöä. Suuri osa työntekijöistä oli vailla teollisen ammattityön kokemusta, joten lieksalaisille oli annettava ammattiopetusta sekä kotipaikkakunnalla että Nokialla. Jo ensimmäisen vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 300. Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotenaan 1975 Lieksan tehdas valmisti 760 000 polkupyörän ulkorengasta. Polkupyöränrenkaiden valmistus jatkui ylimenokauden ajan myös Nokialla. Polkupyörän sisärenkaiden valmistus siirrettiin Lieksaan seuraavana vuonna 1976.

Retkipyöräilyn suosio kasvoi 1970-luvun lopulla ja polkupyörästä tuli ympärivuotinen kulkuneuvo. Nastoitettu Speed-Hakkapeliitta lanseerattiin uudelleen talviseen retkipyöräilyyn nimellä Nasta-Hakkapeliitta (myöhemmin Hakkapeliitta Stud ja Suomi Tyres Stud 62A). Speed-Hakkapeliittaa valmistettiin 1980-luvulla edelleen myös nastattomana.

1980-luvun lopulla Oy Nokia Ab keskittyi liiketoiminnassaan tietoliikennetekniikkaan, ja kumiteollisuudessa aloitettiin saneerausohjelma. Sen seurauksena eri tuotantoyksiköistä muodostettiin joukko erillisiä kumialan yrityksiä. Näin syntyivät mm. Stowe Woodward Finland Oy ja Nokian Renkaat Oy vuonna 1988, Teknikum Oy vuonna 1989 ja Nokian Jalkineet Oy vuonna 1990.

Polkupyöränrenkaiden korkein vuosituotanto saavutettiin vuonna 1995 kun Lieksan tehdas valmisti 2 miljoonaa polkupyörän ulkorengasta ja 1,8 miljoonaa sisärengasta.

Tekniikan Maailma kertoi lehdessään TM 13/1997 kesärenkaiden valmistusprosessista Lieksan tehtaalla:

»Nokialla sijaitsevilta tehtailta lähtevä kumiseos tulee Lieksaan kuormalavoilla kauniisti laskostettuna. Ominaisuuksien tasaamiseksi muovailuvahamainen kumiseos valssataan telojen välissä yhä uudestaan niin kauan, että siitä tulee nauhaa, joka leikataan määrämittaiseksi. Vieressä olevilla koneilla runkokangas leikataan määrämittoihin. Ulkorenkaan kokoonpano tapahtuu Herbert-koneilla, joissa asetetaan ensin runkokangas paikoilleen ja sen jälkeen kahdet reunavaijerit. Runkokangas taitetaan kolmikerroksiseksi, siten että runkovaijerit kulkevat taitoskohdissa ja tulevan kulutuspinnan alla on kolme kerrosta kangasta. Kulutuspinta-aihio ajetaan seuraavaksi kiinni pakettiin. Tässä vaiheessa rengas ei edes muistuta rengasta, vaan kyse on litteästä nauhasta jonka reunoissa on vaijerit. Vulkanointi on kumiaineen stabilointia. Kovassa noin 160 °C paistolämpötilassa renkaita paistetaan vastamuotissa paineen alaisena. Jokaista erilaista rengasmallia varten tarvitaan oma muotti. Valmiissa renkaassa olevat "kumikarvat" ovat ilmanpoistoaukkojen aiheuttamia. Ilman poistoaukkoja oleva muotti estäisi kumiaineen tunkeutumista muotin pohjaan saakka ja kuvioinnista tulisi epätäydellinen. Vulkanoinnin jälkeen rengas joutuu jälkivenytykseen. Ilman venytystä etenkin nailon kutistuu ja renkaan mitat muuttuvat. Vulkanoinnin jälkeen rengas on valmis varastoitavaksi.»
()

Vuosituhannen vaihteessa Nokian Renkaat oli yksi viidestä polkupyörien renkaiden valmistajasta Euroopassa ja ainoa lajissaan Pohjoismaissa. Tuotevalikoimassa oli parhaimmillaan 250 tuotetta vakio-, retki-, maasto- ja kilpapyöriin. Erikoisalana olivat nastalliset talvirenkaat joiden valmistajana Nokian Renkaat oli maailman suurin toimija. Kaikki tuotteet valmistettiin Lieksan tehtaalla, joka toimi pääosin kolmessa vuorossa 340 päivää vuodessa. Myynnistä noin kolmannes meni ensiasennukseen eurooppalaisille polkupyörien valmistajille. Päämarkkina-alueita olivat Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.

Nokian Renkaiden menestys polkupyöränrenkaissa 1990-luvulta alkaen perustui strategiaan, jossa keskityttiin kehittämään ja valmistamaan moderneja, korkean laatutason ja ylemmän hintaluokan renkaita valikoiduissa, kapeissa tuotesegmenteissä, joita olivat alamäkirenkaat, maastorenkaat ja talvirenkaat sekä asiakkaiden tilauksesta räätälöidyt renkaat. Näin kyettiin vastaamaan kysyntään ja asiakkaiden toiveisiin, mutta välttämään suora kilpailu kaukoidän halpatuonnin kanssa.

Renkaat kehitettiin pääasiassa läheisessä yhteistyössä eurooppalaisten polkupyörätehtaiden ja urheilu- sekä kilpapyöräilijöiden kanssa siten että asiakkailla oli saatavilla ajanmukaiset tuotteet. Erikoisosaaminen talvi- ja nastarenkaista, sekä niiden toiminnasta pohjoisen kylmissä oloissa oli yhtiölle tärkeä voimavara. Polkupyöränrenkaiden tuotekehityksen kaksi keskeistä painopistealuetta olivat pintaprofiilit ja kumiseokset. Tuotekehityksessä keskityttiin myös renkaiden vierimiseen, kestävyyteen, turvallisuuteen, ajomukavuuteen ja ulkoasuun.

Vuonna 2000 Nokian Renkailla valmistettiin 1,2 miljoonaa polkupyörän ulkorengasta ja 1,1 miljoonaa sisärengasta. Vuoden lopussa Nokian Unitubesisärenkaiden tuotantolinja Lieksan tehtaalta myytiin tšekkiläiselle Rubena-yhtymälle, joka toimi jatkossa Nokian Renkaiden ja myöhemmin vuoteen 2007 Suomen Rengastehtaan sopimusvalmistajana.

Vuoden 2003 myyntiohjelmassa oli aikakauden uutuuksien lisäksi paljon perinteisiä vakiomalleja kuten ensiasennusrenkaina polkupyöräteollisuudessa käytetyt Sydney kesärenkaat tai osin jo 1990-luvulla julkaistut Hakkapeliitta talvirenkaat.

Vuonna 2004 Nokian Renkaat myi polkupyöränrenkaiden liiketoiminnan ja Lieksan tehtaan kiinteistön Suomen Rengastehdas Oy:lle 3,6 miljoonan euron kauppahinnalla. Yksikön palveluksessa olleet 59 henkilöä siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuteen yritykseen 1.12.2004 alkaen.

Tavaramerkki syntyy

Suomen Kumitehtaan uudelleen perustaneet Arto Huhtinen ja Tuire Erkkilä rekisteröivät maaliskuussa 2005 Suomi Tyres tavaramerkin Suomen Rengastehdas Oy:n aputoiminimeksi. Suomen Rengastehdas valmisti ja markkinoi polkupyörän renkaita Nokian merkillä vuoteen 2010 kunnes kaikkien tuotteiden merkiksi vaihtui Suomi Tyres.

Myöhemmät vaiheet

Syksyn 2008 markkinoille julkaistiin uudentyyppinen hiekoitussepelin kestävä Rollspeed W -kitkarengas ympärivuotiseen retkipyöräilyyn, sen menestys jäi kuitenkin vähäiseksi ja mallin valmistuksesta myöhemmin luovuttiin.

Vuonna 2019 Aino- ja Reino-kotikenkiä Lieksassa valmistanut PK Kappi Oy ajautui konkurssiin. Konkurssi vaikutti emoyhtiö Suomen Kumitehdas Oy:n kautta tytäryhtiö Suomen Rengastehtaaseen, joka asetettiin konkurssiin 20. toukokuuta 2019.

Syyskuussa vuonna 2019 kaksi lieksalaista yrittäjää osti Suomen Rengastehtaan konkurssipesän. He käynnistivät polkupyörän renkaiden tuotannon uudelleen ja uusi yhtiö Lieksa Tyres Oy perustettiin. Se joutui kuitenkin jo muutaman toimintavuoden kuluttua jättämään konkurssihakemuksen nopeasti nousseiden energia- ja materiaalikustannusten vuoksi 17. huhtikuuta 2023.

Marraskuussa 2023 englantilainen rallirenkaiden valmistaja DMACK ilmoitti ostaneensa Lieksa Tyres Oy:n konkurssipesän ja Suomi Tyres tuotemerkin. Uusi omistaja DMACK Nordic Oy kertoi sijoittavansa uusiin tuotantolinjoihin ja tuotekehitykseen. Rengasvalmistus Kerantien tehtaalla Lieksassa alkoi uudelleen kevättalvella 2024.

Maaliskuussa 2024 DMACK Nordic Oy ilmoitti erikoistuneensa polkupyörän talvirenkaisiin.

Helmikuussa 2025 DMACK Nordic Oy kertoi lähes 2 miljoonan euron investointiohjelmasta Lieksan tehtaan koneisiin, laitteisiin ja ohjelmistoihin.

Vuonna 2025 DMACK Nordic Oy valmisti 150 000 rengasta vuodessa, Tammikuussa 2026 se kertoi tavoitteekseen viisinkertaistaa tuotantonsa vuoteen 2030 mennessä ja laajentumisen muualle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikan markkinoille.

Tammikuussa 2026 DMACK Nordic Oy kertoi aloittavansa uudelleen laadukkaiden kesärenkaiden valmistuksen.

Elokuussa 2026 DMACK Nordic kertoi ryhtyvänsä käyttämään renkaissaan RFID tunnistetta ensimmäisenä polkupyöränrenkaiden valmistajana maailmassa. Kaikki Suomi Tyres renkaat täyttävät myös EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR). Toimitusjohtaja ja yrityksen pääomistaja Dick Cormack kertoi Yleisradiolle tuotantoa nostetun 300 000 renkaaseen vuodessa.

Tuotteet ja valmistus

Suomi Tyres polkupyörän renkaita on valmistettu ja markkinoitu alun alkaen kahdessa pääkategoriassa; talvirenkaita ja kesärenkaita. Lisäksi tuotannossa on ollut renkaita mopoihin, pyörätuoleihin, potkulautoihin ja ravikärryihin. Toistaiseksi viimeisen kerran moponrenkaita kuten vuonna 1964 esiteltyä nastoitettua Speed-Hakkapeliittaa, viimeksi nimellä Suomi Tyres Moped W 90 valmistettiin vuosina 2020–2023.

Vuosien 2020–2022 uutuuksina tuotantoon tulivat Piikkisika ja Routa sarjojen talvirenkaat, sekä Lieksa ja Koli sarjojen kesärenkaat, joista Routa- ja Koli-renkaita valmistettiin myös sähköpyörissä käytettäviksi. Piikkisika renkaissa on jopa ennennäkemättömät 408 nastaa.

Työmatkapyöräilyä silmälläpitäen kehitetyn Routa-sarjan renkaiden suunnittelussa lähtökohdaksi asetettiin toimivuus kaikissa olosuhteissa. Hienojakoisen lamellipintakuvion ja yli 240 nastan ansiosta renkaissa on hyvä pito niin syksyisellä asfaltilla kuin talven lumisiin ja jäisiin päiviin. Routa E-Bike renkaissa on lisäksi vahvistettu runkorakenne sekä edistyksellinen nelikerroksinen puhkeamissuojaus renkaan kestävyyden varmistamiseksi ja ne soveltuvat myös tavalliseen kaupunkipyöräilyyn. Renkaiden suunnittelusta vastasi Black Donuts Engineering ja niitä testattiin Wheel Energyn laboratoriossa.

Vuosina 2019-2023 tuotannossa oli myös alkujaan Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön ja sen seuraajien suunnittelemia klassikkorenkaita. Talvirenkaissa klassikkoja edustivat A10 (alkujaan Nokia Hakkapeliitta A10), Kide W106, Hile W240 (alkujaan Nokian Hakkapeliitta W106 ja W240) ja WXC300, sekä Mount & Ground W. Kesärenkaiden klassikkoja olivat SL-35, Mount & City, Pacer S, Rollspeed TS ja Ultra Tour 2.

Maaliskuusta 2024 lähtien klassikkoja edustavat mm. Stud 62A matalapainerengas (alkujaan Nasta-Hakkapeliitta, sittemmin Hakkapeliitta Stud), Kide W106 ja Hile W240.

Vuonna 2025 lanseerattiin Routa Cargo E-Bike-renkaat tavarapyöriin, läskipyörien nastarengas Piikkisika XXL ja ekonominen rengassarja Lieksa Winter kaupunkipyöräilyyn.

Vuonna 2026 kesärenkaat palasivat tuotantoon ja DMACK Nordic esitteli ensimmäisen polkupyörien kesärengasmallistonsa. Uutuuksina lanseerattiin järeä tavara- ja sähköpyörien Impact rcB2 ympärivuotiseen käyttöön, Gravel-pyörän rengas Koli Sora, sekä ennennäkemättömällä, kahdeksankertaisella puhkeamissuojauksella varustettu Lieksa Outback vaativaan retki- ja maastopyöräilyyn.

Vuonna 2026 tuotantoon palasivat myös niin vuosina 2020–2022 kehitetyt Lieksa Reflective renkaat vakio-, kaupunki- ja sähköpyöriin kuin maastopyöränrenkaat Koli MTB, Koli MTB TLR ja Koli Classic MTB. Edelleen käytiin valmistamaan suositut kesärenkaiden klassikot menneiltä vuosikymmeniltä: Mount & City, Tekniikan Maailman vuoden 1992 rengastestin voittaja ja kotimaisten klassikkopyörien kuten Helkama Ainon, Oivan ja Jääkärin matalapainerengas kaupunki- ja retkipyöräilyyn, joka tuli jälleen saataville myös teollisuuspotkulautojen rengaskoossa 54-203. Pacer S, ketterästi vierivä retkipyöräilyn yleisrengas, joka säilyttää pitonsa ja ohjattavuutensa myös pehmeillä hiekkateillä ja poluilla, ja josta vuosituhannen vaihteessa kehitettiin tuplarungolla vahvistettu, puhkeamaton XC erikoisversio postipyöriin. Ultra Tour 2, viimeisin Nokian Renkaiden vuonna 2002 hybridi- ja kaupunkipyöräilyyn kehittämä rengas, joka omaa pienen vierintävastuksen lisäksi myös pitoa myöhäissyksyn ja varhaiskevään liukkaille teille. Tuotantoon palasi myös vanhin edelleen valmistettava polkupyöränrengas SL-35 (Suomalainen Laaturengas) kestävällä ja nopealla kulutuspinnalla, sekä niin kaupunki-, kuin fittness-pyöräilyyn että ravikärryjen renkaiksi myydyt, nopeat Rollspeed renkaat.

Renkaissa käytetään erityisesti pohjoisen ankariin ja kylmiin olosuhteisiin kehitettyjä kumilaatuja ja kotimaisia teräs- tai kovametallinastoja. Kaikki renkaat valmistetaan myrkyttömistä ja ympäristöystävällisistä kumilaaduista, joihin siirtyminen alkoi jo Nokian Renkailla vuonna 2000. Kumimateriaalin Suomi Tyres renkaisiin toimittaa ja valmistaa ruotsalainen Trelleborg Ab. Tunnustukseksi tuotteiden korkeasta kotimaisuusasteesta niille myönnettiin vuonna 2022 Avainlippu-merkki.

Lähteet

  1. ↑ DMACK Nordic Oy Suomen Asiakastieto Oy. Viitattu 21. huhtikuuta 2026.
  2. ↑ Suomi Tyres DMACK Nordic Oy. Viitattu 21. huhtikuuta 2026.
  3. 1 2 Victor Hoving: Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö 1898-1948, s. 111. Frenckellin Kirjapaino Oy, Helsinki: Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö, 1948. Viitattu 8. lokakuuta 2026
  4. 1 2 3 4 5 6 7 8 Ritva Palo-Oja, Leena Willberg: Kumi - Kumin ja Suomen kumiteollisuuden historia. Tampereen kirjapaino, Tampere: Tampereen museot ja Kumiteollisuusyhdistys ry, 1998. ISBN 951-609-065-6 Viitattu 8. lokakuuta 2026
  5. ↑ Perustietoja historiasta Nokian Renkaat. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  6. 1 2 Pekka Ruusukallio: 50-vuotta Suomalaisia Autonrenkaita 1932-1982, s. 200-201. Tampereen kirjapaino Oy, Tamprint: Oy Nokia Ab Kumiteollisuus - Rengasosasto, 1982. ISBN 951-99381-0-9 Viitattu 8. lokakuuta 2026
  7. 1 2 Martti Jaatinen: Suomalaisen polkupyöränrenkaan kuusi vuosikymmentä - Polkupyörän ulko- ja sisärenkaan 60-vuotistaival. Kirjapaino Öhrling Oy, Tampere: Oy Nokia Ab Kumiteollisuus - Rengasosasto, 1985.
  8. ↑ Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön ja Kumiteollisuus Osakeyhtiön henkilökuntalehti: Nokian Kirjeitä 16. vuosikerta, N:o 2-1956, s. 1. Tampereen Kirjapaino Oy: Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö, 1956.
  9. 1 2 Henrik Enbom: Tekniikan Maailma 13. numero 1997, 13.8.1997: Polkupyörän renkaat - Mustia ja pyöreitä, s. 52-55. Kustannusosakeyhtiö Otava / syväpaino, Espoo 1997 ja WSOY, Porvoo 1997: Yhtyneet Kuvalehdet, 1997. ISSN 0355-4287 Viitattu 8. lokakuuta 2026
  10. ↑ Suomi Tyres, Rengasklassikko vuodelta 1932 Wayback Machine. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  11. ↑ Jopon rengas SL-35 Ekotop. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  12. ↑ Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön ja Kumiteollisuus Osakeyhtiön henkilökuntalehti: Nokian Kirjeitä 15. vuosikerta, N:o 1-1955, s. 1. Tampereen Kirjapaino Oy: Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö, 1955.
  13. ↑ Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön ja Kumiteollisuus Osakeyhtiön henkilökuntalehti: Nokian Kirjeitä 16. vuosikerta, N:o 4-1956, s. 8-9. Tampereen Kirjapaino Oy: Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö, 1956.
  14. ↑ Nokia-renkaat (1957): 347/6084 finna.fi. Viitattu 4. marraskuuta 2026.
  15. ↑ Helge Blomqvist: Polkupyörä ja minä, s. sisäkansi: taival taittuu kevyesti kun alla on NOKIAN polkupyöränrenkaat. Polkupyöräkauppiaiden Liitto ry, 1958. Viitattu 8. lokakuuta 2026
  16. 1 2 Polkupyöränrenkaiden myyntiesite: NOKIA takaa: ajo on vakaa, s. 2. Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö, 1958-1959. Viitattu 8. lokakuuta 2026
  17. ↑ Sport-Hakkapeliitta, s. 37. Helsinki: Tekniikan Maailma 36. julkaisu, nro. 3, 1960.
  18. ↑ Speed-Hakkapeliitta mopoille mo-ped.se. Viitattu 4. marraskuuta 2026.
  19. ↑ Nokian Kumiviesti 5. Nro. 1965. Uudenmaan Kirjapaino Oy, Helsinki: Oy Nokia Ab, Kumitehdas, 1965. ISSN 0785-5664 Viitattu 8. lokakuuta 2026
  20. ↑ Historia lyhyesti Nokia Oyj. Arkistoitu 17. joulukuuta 2008. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  21. 1 2 3 4 Nokian Renkaat Oy, Vuosikertomus 1996 Nokian Renkaat Oy. Viitattu 4. marraskuuta 2026.
  22. ↑ Yritysesittely: Historia Nokian Renkaat. Arkistoitu 3. kesäkuuta 2002. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  23. 1 2 Britti näki Lieksassa hiomattoman timantin, jota muut eivät huomanneet Kauppalehti. Viitattu 22. tammikuuta 2026.
  24. ↑ Jupiter-Peugeot varaosat ja tarvikkeet katalogi, Nokia polkupyörän renkaat. Pariset Oy, Helsinki: Sokos Osuuskaupat, 1981. Viitattu 8. lokakuuta 2026
  25. ↑ Know-how since 1898 Teknikum Group. Viitattu 24. marraskuuta 2023 (englanniksi).
  26. 1 2 3 4 5 6 Nokian Renkaat vuosikertomus 1998 (PDF) Nokian Renkaat. Arkistoitu 31. maaliskuuta 2006. Viitattu 27. maaliskuuta 2024.
  27. ↑ Nokian Renkaat vuosikertomus 1999 (PDF) Nokian Renkaat. Arkistoitu 31. maaliskuuta 2006. Viitattu 27. maaliskuuta 2024.
  28. ↑ Nokian Renkaat vuosikertomus 2002 (PDF) Nokian Renkaat. Arkistoitu 31. maaliskuuta 2006. Viitattu 27. maaliskuuta 2024.
  29. ↑ Nokian Renkaat - Tuotanto 1997 Wayback Machine. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  30. 1 2 3 Nokian Renkaat vuosikertomus 2000 (PDF) Nokian Renkaat. Arkistoitu 15. Elokuuta 2001. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  31. 1 2 Nokian Renkaat Oyj, Vuosikertomus 2001 web.lib.aalto.fi. Viitattu 4. marraskuuta 2026.
  32. ↑ Nokian Unitube Nokian Tyres. Arkistoitu 3. elokuuta 2003. Viitattu 24. marraskuuta 2023 (englanniksi).
  33. ↑ Rubena Tyres Rubena s.r.o. Viitattu 27. maaliskuuta 2024 (englanniksi).
  34. ↑ Muutoksia sisärengastoimituksissa Suomi Tyres. Arkistoitu 29. tammikuuta 2008. Viitattu 27. maaliskuuta 2024.
  35. ↑ Nokian polkupyöränrenkaat katalogi 2003 (PDF) Nokian Renkaat. Arkistoitu 20. heinäkuuta 2004. Viitattu 27. maaliskuuta 2024.
  36. ↑ Nokian Sydney Suomi Tyres Ltd. Arkistoitu 23. heinäkuuta 2007. Viitattu 21. huhtikuuta 2026 (englanniksi).
  37. 1 2 Nokian Renkaat vuosikertomus 1997, Polkupyöränrenkaat Wayback Machine. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  38. ↑ Nokian polkupyöränrenkaat-liiketoiminnan kauppa vahvistettu Nokian Renkaat. Arkistoitu 8.11.2023. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  39. ↑ Suomen Kumitehtaan nimi heräsi henkiin Helsingin Sanomat. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  40. ↑ Nokian polkupyöränrenkaat ja saapastehdas samaan yhtiöön Taloussanomat. Viitattu 23. huhtikuuta 2026.
  41. ↑ Suomalaisuus oli fiksuin valintamme, sanoo Suomen Kumitehtaan toimitusjohtaja Arto Huhtinen Taloussanomat. Viitattu 22. tammikuuta 2026.
  42. ↑ Suomen Rengastehdas Oy - Yritys- ja taloustiedot Kauppalehti. Viitattu 26. marraskuuta 2023.
  43. ↑ Suomi Tyres, Nokian - Deserve Them Suomi Tyres Ltd. Arkistoitu 4. maaliskuuta 2010. Viitattu 23. huhtikuuta 2026 (englanniksi).
  44. ↑ Touring tyres Suomi Tyres Ltd. Arkistoitu 27. elokuuta 2008. Viitattu 27. maaliskuuta 2024 (englanniksi).
  45. ↑ Rollspeed W Suomi Tyres Ltd. Arkistoitu 7. huhtikuuta 2014. Viitattu 27. maaliskuuta 2024 (englanniksi).
  46. 1 2 3 Suomi Tyres - Spesifikaatiot 2010 Wayback Machine. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  47. ↑ Suomen Kumitehdas Suomen Kumitehdas Oy. Arkistoitu 26. tammikuuta 2007. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  48. ↑ Suomen Rengastehdas konkurssissa 29. toukokuuta 2019. Lieksan Lehti. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  49. ↑ Lieksassa harvinaista erikoisosaamista maailmantasolla lieksa.fi. Arkistoitu 10.5.2023. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  50. ↑ Suomi Tyres palaa maailmankartalle Wayback Machine. Viitattu 11. lokakuuta 2026.
  51. ↑ Polkupyörän nastarenkaiden tuotanto käynnistyy taas Suomessa - talvipyöräilyn suosio on elvyttämässä Lieksan perinteisen rengastehtaan 24. syyskuuta 2019. Yle uutiset. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  52. ↑ Polkupyörän renkaiden valmistus loppuu Suomessa, kun Lieksa Tyres hakeutui konkurssiin 18. huhtikuuta 2023. Yle uutiset. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  53. ↑ A new chapter for Suomi Tyres begins now 8. marraskuuta 2023. Suomi Tyres. Arkistoitu 23.11.2023. Viitattu 21. huhtikuuta 2026 (englanniksi).
  54. ↑ Lieksan rengastehtaalle jatkaja Englannista - "Odotamme suurella innolla seuraavaa lukua" 8. marraskuuta 2023. Lieksan Lehti. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  55. ↑ Polkupyörän renkaiden valmistus jatkuu Lieksassa - ralliautojen renkaista tunnettu yritys haluaa käynnistää tuotannon jo ensi vuonna 8. marraskuuta 2023. Yle uutiset. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  56. 1 2 Lieksa voitti Italian - Pyörät pyörivät jälleen rengastehtaalla 14. maaliskuuta 2024. Lieksan Lehti. Viitattu 25. maaliskuuta 2024.
  57. ↑ Englantilaisyhtiö investoi lähes 2 miljoonaa euroa polkupyöränrengastehtaaseen Lieksassa YLE. Viitattu 19. tammikuuta 2026.
  58. ↑ Suomeen rakentuu eurooppalaisen polkupyöränrengastuotannon keskus - DMACK Nordic Oy vahvistaa omistuspohjaansa ja kasvattaa investointejaan Lieksassa Suomen Tietotoimisto. Arkistoitu 8. lokakuuta 2026. Viitattu 22. tammikuuta 2026.
  59. ↑ Dmack on ensimmäinen polkupyörärenkaiden valmistaja, joka ottaa käyttöön RFID-tunnisteet bikebiz. Viitattu 9. lokakuuta 2026.(englanniksi)
  60. ↑ Brittimies osti Suomen ainoan polkupyöränrengastehtaan ja kuusinkertaisti sen tuotannon YLE Uutiset. Viitattu 12. lokakuuta 2026.
  61. ↑ Tuotteet Suomi Tyres. Arkistoitu 29. marraskuuta 2022. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  62. ↑ Suomi Tyres - Mopon renkaat Wayback Machine. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  63. 1 2 Piikkisika pärjää maastossa Suomi Tyres. Arkistoitu 15. elokuuta 2022. Viitattu 7. lokakuuta 2024.
  64. 1 2 Piikkisika Suomi Tyres. Viitattu 21. huhtikuuta 2026.
  65. ↑ Kaupunkifillarin alle sopiva routa Suomi Tyres. Arkistoitu 3. lokakuuta 2022. Viitattu 7. lokakuuta 2024.
  66. ↑ Routa Suomi Tyres. Viitattu 21. huhtikuuta 2026.
  67. ↑ SuomiTyres-kesärenkaat kauppoihin kevääksi Suomi Tyres. Arkistoitu 3. lokakuuta 2022. Viitattu 7. lokakuuta 2024.
  68. ↑ Black Donuts Black Donuts Inc. Viitattu 22. tammikuuta 2026.
  69. ↑ Wheel Energy - Independent Tyre Laboratory Wheel Energy. Viitattu 22. tammikuuta 2026.
  70. ↑ Suomi Tyres on kehittänyt renkaan yhdessä Black Donutin kanssa luodakseen ehdottomasti parhaan renkaan lumelle ja jäälle XXL Sports & Outdoor. Viitattu 19. tammikuuta 2026.
  71. ↑ Renkaiden prototyyppejä testattiin suomalaisessa Wheel Energyn laboratoriossa ja ne todettiin nopeiksi Suomi Tyres. Arkistoitu 1. marraskuuta 2020. Viitattu 19. tammikuuta 2026.
  72. ↑ Routa E-Bike Suomi Tyres. Viitattu 21. huhtikuuta 2026 (englanniksi).
  73. ↑ Hakkapeliitta A10 retki- ja kaupunkipyöriin Suomi Tyres. Arkistoitu 13. tammikuuta 2007. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  74. ↑ Hakkapeliitta W106 Suomi Tyres. Arkistoitu 8. helmikuuta 2007. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  75. ↑ Hakkapeliitta W240 Suomi Tyres. Arkistoitu 13. tammikuuta 2007. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  76. ↑ Hakka WXC300 Suomi Tyres. Arkistoitu 1. elokuuta 2007. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  77. ↑ Mount & Ground W160 Suomi Tyres. Arkistoitu 8. helmikuuta 2007. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  78. 1 2 Tuotteet Suomi Tyres. Arkistoitu 25. maaliskuuta 2023. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  79. ↑ Touring tyres Suomi Tyres Ltd. Arkistoitu 20. heinäkuuta 2011. Viitattu 8. lokakuuta 2024 (englanniksi).
  80. ↑ Alkuperäinen "pallo" Hakkapeliitta Suomi Tyres Ltd. Arkistoitu 21. huhtikuuta 2009. Viitattu 19. tammikuuta 2026 (englanniksi).
  81. ↑ Stud 62A suomityres.fi. Viitattu 7. lokakuuta 2024 (englanniksi).
  82. ↑ Kide W106 suomityres.fi. Viitattu 21. heinäkuuta 2026 (englanniksi).
  83. ↑ Hile W240 suomityres.fi. Viitattu 21. huhtikuuta 2026 (englanniksi).
  84. ↑ Routa Cargo Suomi Tyres. Viitattu 21. huhtikuuta 2026 (englanniksi).
  85. ↑ Piikkisika XXL Suomi Tyres. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  86. ↑ Lieksa Winter Suomi Tyres. Viitattu 21. huhtikuuta 2026 (englanniksi).
  87. ↑ Impact rcB2 Suomi Tyres. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  88. ↑ Koli Sora Suomi Tyres. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  89. ↑ Lieksa Outback suomityres.fi. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  90. ↑ Lieksa Reflective Suomi Tyres. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  91. ↑ Koli MTB Suomi Tyres. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  92. ↑ Koli Classic MTB Suomi Tyres. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  93. ↑ Henrik Enbom: Tekniikan Maailma 15. numero 1992, 16.9.1992: Maastopyöränrenkaat - Miten vierii? s. 83-84 ja 86. Kustannusosakeyhtiö Otava / syväpaino, Espoo 1992: Yhtyneet Kuvalehdet, 1992. ISSN 0355-4287 Viitattu 8. lokakuuta 2026
  94. 1 2 Suomi Tyres - Spesifikaatiot 2008 Wayback Machine. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  95. ↑ Mount & City Suomi Tyres. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (enlanniksi).
  96. ↑ Suomi Tyres, Pacer S - Durable trekking tyre with comfortable big volume casing Wayback Machine. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  97. ↑ Pacer S Suomi Tyres. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  98. ↑ Nokian Bicycle Tyres - News 2002 Wayback Machine. Viitattu 8. lokakuuta 2026(englanniksi).
  99. ↑ Ultra Tour 2 Suomi Tyres. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  100. ↑ SL-35 Suomi Tyres. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  101. ↑ Rollspeed XL Suomi Tyres. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  102. ↑ Rollspeed TS Suomi Tyres. Viitattu 8. lokakuuta 2026 (englanniksi).
  103. ↑ Suomi Tyres - Ravirenkaat Wayback Machine. Viitattu 8. lokakuuta 2026.
  104. ↑ Made in the nordics for the nordic needs suomityres.fi. Viitattu 7. lokakuuta 2024 (englanniksi).
  105. ↑ Suomi Tyres studs - the best grip, the best durability suomityres.fi.
  106. ↑ Non-toxic winter rubber compound Suomi Tyres. Viitattu 7. lokakuuta 2024 (englanniksi).
  107. ↑ HA-oil free rubber compounds (PDF) Suomi Tyres. Arkistoitu 31. maaliskuuta 2005. Viitattu 24. marraskuuta 2023 (englanniksi).
  108. ↑ Suomi Tyres polkupyörän talvirenkaan kumilaatu on suunniteltu kestämään nastat ja niillä ajon 29. marraskuuta 2022. Teknikum-yhtiöt. Arkistoitu 27. marraskuuta 2021. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  109. ↑ Near production Suomi Tyres. Arkistoitu 11. elokuuta 2025. Viitattu 6. marraskuuta 2026.
  110. ↑ Made in Finland! Suomi Tyres. Arkistoitu 29. marraskuuta 2022. Viitattu 24. marraskuuta 2023.

Aiheesta muualla