| Taavi Lindman | |
|---|---|
Taavi Lindman vuonna 1939. |
|
| Kansanedustaja | |
|
21.10.1930–31.8.1936, 9.12.1941–3.11.1944
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Viipurin läntinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. tammikuuta 1891 Viipurin mlk |
| Kuollut | 19. heinäkuuta 1957 (66 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | piirisihteeri, piiriasiamies |
David (Taavi) Bernhard Lindman (1. tammikuuta 1891 Viipurin mlk – 19. heinäkuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1930–1936 ja 1941–1944.
Taavi Lindmanin vanhemmat olivat työmies Gabriel Lindman (1859-1908) ja Augustiina Ruuskanen (1862-1922). Kansakoulun käytyään hän työskenteli vuodesta 1906 lähtien pakkaajana Sergejeffin tupakkatehtaalla Viipurissa. Lindman liittyi Viipurin työväenyhdistyksen tupakkatyöläisten ammattiosastoon 1910. Hän toimi sosialidemokraattisen piirijärjestöjen luennoitsijana ja oli Suomen Tehdas- ja Sekatyöväen Liiton liittotoimikunnan varajäsen.
Sisällissodan alettua Lindman valittiin punaisten muodostaman Viipurin maalaiskunnan kunnanvaltuuston jäseneksi sekä Viipurin vallankumousoikeuden puheenjohtajaksi. Viipurin taistelun aikana hän pakeni Pietariin ja työskenteli myöhemmin kesällä Muurmannin radalla muun muassa Maaselän asemalla. Elokuun vaihteessa Lindman loikkasi takaisin rajan yli ja pidätettiin Suojärvellä. Hänet passitettiin Sortavalan vankileirin kautta Mikkelin vankileirille ja tuomittiin kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen avunannosta valtiopetokseen.
Lindman armahdettiin jo keväällä 1919, jonka jälkeen hän toimi muun muassa Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton Viipurin piirijärjestön puheenjohtajana ja työskenteli piiritoimikunnan järjestäjänä. Myöhemmin 1920-luvulla Lindman työskenteli Kansan Työn toimittajana ja taloudenhoitajana sekä SDP:n piirisihteerinä. Hän oli innokas harrastajanäyttelijä, joka kuului Kelkkalan Työväen Näyttämön kantaviin voimiin. Lindman toimi myös teatterin johtajana ja oli Suomen Työväen Näyttämöiden Liiton Viipurin piirin puheenjohtaja.
Vuonna 1930 Lindman valittiin kansanedustajaksi. Pudottuaan eduskunnasta 1936 hän työskenteli muun muassa Kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehenä. Kelkkalan esikaupunkialueella asunut Lindman oli pitkäaikainen Viipurin maalaiskunnan kunnanvaltuuston ja alueliitoksen jälkeen Viipurin kaupunginvaltuuston jäsen. Hän kuului myös Viipurin Osuusliikkeen edustajistoon ja hallintoneuvostoon sekä Viipurin Työväen Säästöpankin hallitukseen ja toimi pankin vt. johtajana.
Lindman nousi jälleen eduskuntaan jatkosodan aikana joulukuussa 1941 Väinö Meltin varamiehenä, kun sosialistisen eduskuntaryhmän jäsenet erotettiin ja tuomittiin vankeuteen. Lindman toimi kansanedustajana, kunnes Meltti palasi sodan päätyttyä hoitamaan tehtäväänsä syksyllä 1944. Sotavuosien jälkeen Lindman asettui Helsinkiin ja oli kaupunginvaltuuston jäsen. Lindman toimi myös presidentin valitsijamiehenä 1931 ja 1943. Vuoden 1943 presidentinvaaliin hän osallistui sosialistiseen eduskuntaryhmään kuuluneen Cay Sundströmin varamiehenä.
Lindman kuoli 66-vuotiaana heinäkuussa 1957. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.
Taavi Lindmanin puoliso oli Matilda Sinkkonen (1891-1977), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1922. Heilä oli kolme lasta.