Tallinnan historia

Tallinna on syntynyt keskeisen Itämeren reitin varrelle. Kaupungin edustalla Naissaaren ja Porkkalan välissä on ainoa paikka, jossa Suomenlahti on mahdollista ylittää niin, että maata on koko matkan ajan näkyvissä. Reitti Tanskasta Tallinnaan on kuvattu 1200-luvulta säilyneessä tanskalaisessa itineraariossa.

Toompeanmäellä on alun perin ollut virolaisten linnake, jolla ei kuitenkaan todennäköisesti ollut pysyvää asutusta tai varuskuntaa. Toompeanmäen pakolinnan lisäksi alueella on mahdollisesti sijainnut satamapaikka, joka oli mahdollisesti Rävälän ja Harjumaan ylimystön valvoma.

Pohjois-Viron tärkein kauppapaikka syntyi alueen parhaalle satamapaikalle, jonne väki tuli läheiseltä Irun linnavuorelta: Pohjois-Viron rannikko on matalaa, kivistä ja tuulille altista. Vain Tallinnanlahdella saaret suojaavat rannikkoa, ja satamapaikan vieressä oli valmis ja muodoiltaan erinomainen linnavuori. Sen rinteet ovat nimittäin jyrkät, ja mäen takana oli laakso tai vajoama. Meren rantaviiva oli paljon lähempänä Toompeaa kuin nykyään, sillä maa on noussut 800 vuoden aikana. Lisäksi Häränpään joki on tuonut lietettä, ja nykyaikana ranta-alueita on täytetty. Mäki oli räväläläisten tukikohta tai pakolinna, joka tunnettiin viroksi nimillä Litna tai Lidna. Venäläisissä kronikoissa paikka sai nimen Kolõvan, ja viikingit kutsuivat sitä nimillä Lindanäs tai Lyndanise. Ilmeisesti se oli todella merkittävä paikka. Muinaislinnassa oli puumuurit, ja on arveltu, että linnan juurella ja Häränpään joen rannassa oli kylä ja kauppapaikka.

Tanskan valta

Tanskalaiset ristiretkeläiset tuhosivat kuningas Valdemar II:n johdolla Lyndanisen alkukesällä 1219 hyökäten suunnilleen nykyisen Nigulisten kirkon kohdalta ylös muinaislinnaan. He alkoivat rakentaa sen tilalle omia varustuksiaan, joille Lätin Henrik antoi nimen Castrum Danorum eli tanskalaisten linna. Hieman myöhemmin tanskalaiset voittivat Lyndanisen taistelussa Rävälästä ja Harjumaalta heitä vastaan saapuneet virolaiset. Vuotta 1219 pidetäänkin Tallinnan eli Tanskan linnan perustamisvuotena. Tallinnan nimen uskotaankin tulevan sanoista Taani linn, joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia tai linnaa. Vuonna 1285 kaupunki liittyi Hansaliittoon. Tallinnalla oli Riian ohella tärkeä rooli Venäjälle suuntautuvan kaupan välittäjänä.

Saksalaisen ritarikunnan aika

Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinna jakautui Toompean linnaan, jossa hallitsivat feodaaliruhtinaat, sekä käsityöläisten ja porvareiden alakaupunkiin, jossa vallitsi kaupungin laki, ja jossa valtaa piti kaupungin raati.

Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan aika

Tallinnalle muodostui venäläistuotteiden kaupassa Suomenlahdella monopoli, jonka Ruotsi halusi 1500-luvulla murtaa. Lahden toiselle puolelle vuonna 1550 perustetun Helsingin pääasiallinen tarkoitus oli kilpailla Tallinnan kanssa. Tallinna kuitenkin siirtyi Ruotsille vuonna 1561 osana Viron herttuakunnan perustamista, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä.

Suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721 Ruotsi luovutti Viron Venäjän keisarikunnalle osana Uudenkaupungin rauhansopimusta. Tallinnasta tuli Venäjän vallan aikana Viron kuvernementin keskus, ja kuten muukin Viro, säilytti saksalaisen hallinnon ja instituutiot Venäjän vallan loppupuolelle asti.^lähde?

1900-luku

Neuvostoliiton aika

Viro teki sopimuksen painostettuna Neuvostoliiton kanssa vuonna 1939, ja vältti talvisodan kaltaisen tapahtuman. Seuraavana vuonna 1940 Neuvostoliitto jatkoi painostusta ja lopulta otti vallan Virossa samana vuonna. Viro muuttui neuvostotasavallaksi ja elokuussa 1940 Neuvostoliiton jäseneksi, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Natsi-Saksan hyökättyä liittolaistensa ja kanssasotijoidensa kanssa Neuvostoliittoon Viron alueesta tuli Viron päähallintopiiri, joka kuului Ostlandin valtakunnankomissariaattiin vuoteen 1944 saakka, jolloin Viron sosialistinen neuvostotasavalta palautui.

Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat (ADD) pommittivat kaupunkia raskaasti 9.–10. maaliskuuta 1944, jolloin 53 prosenttia siitä tuhoutui ja 1 400 ihmistä sai surmansa. Saksalaisten vetäydyttyä puna-armeija hyökkäsi Tallinnaan 22. syyskuuta 1944 ja Viro siirtyi taas Neuvostoliiton miehittämäksi, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, jonka pääkaupunki Tallinna oli.

Tallinnassa järjestettiin Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaisten purjehduskilpailut. Olympialaisten aikana kaupungin ilmettä kohottamaan rakennettiin muun muassa konserttiareena Linnahall, Olympia-hotelli ja pääpostitalo. Piritalle pystytettiin myös 314 metriä korkea televisiotorni.

Vuonna 1989 Tallinnassa oli jo runsaat 482 000 asukasta, mutta Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen runsaasti venäläisasukkaita on lähtenyt kaupungista. Tallinnasta tuli jälleen itsenäisen Viron pääkaupunki vuonna 1991.

Lähteet