Tukkilaiselokuva on suomalaisen elokuvan lajityyppi, jossa keskeisiä ovat tukinuitto ja tukkijätkät. Ensimmäinen suomalainen tukkilaiselokuva on Erkki Karun ohjaama Koskenlaskijan morsian vuodelta 1923. Sen jälkeen niitä tehtiin viisikymmentä vuotta.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin arkistonjohtajan, elokuvatutkija Outi Hupaniitun mukaan tukkilaiselokuvia on Suomessa tehty 22 kappaletta.
Näyttävimmin lajin elokuvia tuotti 1950-luvulla Suomen Filmiteollisuus, ja yhtiön käsikirjoittajana oli usein Reino Helismaa.
Ennen sotia tukkilaiselokuvat olivat vakavia elokuvia. Ainoastaan kansannäytelmään pohjautuvassa elokuvassa Tukkijoella (filmattu kolmeen otteeseen 1928, 1937, 1951) oli myös koomisia aineksia. Ne myös perustuivat yleensä kirjallisuuteen. 1950-luvun tukkilaiselokuva sisälsivät komiikkaa ja jopa farssin aineksia. 1970-luvulta lähtien tukkilaiselokuvat olivat realistista metsätyön kuvausta, eivätkä tukkilaiset olleet enää suomalaisen elokuvan sankareita, esimerkkeinä Kalle Päätalon teosten pohjalta tehdyt elokuvat.
Kalajoella järjestettiin elokuussa 2010 tukkilaisfilmifestivaali.