Tyreotropiini

Tyreotropiini eli tyrotropiini eli TSH (engl. thyroid stimulating hormone, TSH) on aivolisäkkeen etulohkon erittämä glykoproteiineista muodostunut hormoni. Tyreotropiini lisää tyroksiinin (T4) ja trijodityroniinin (T3) tuotantoa kilpirauhasessa ja toimii kasvutekijänä. Tyreotropiinin eritystä puolestaan säätelee hypotalamuksen erittämä tyreoliberiini (TRH).

Rakenne

Tyreotropiini on glykoproteiini, jonka massa on 28 kDa. Se koostuu α-ketjusta (92 aminohappoa) ja β-ketjusta (112 aminohappoa). Sama α-ketju esiintyy myös muissa glykoproteiinihormoneissa (LH, FSH, hCG), kun taas β-ketju on tyreotropiinille ainutlaatuinen.

Tyreotropiinin CAS-numero on 9002-71-5.

Toiminta

Tyreotropiini erittyy verenkiertoon aivolisäkkeen etulohkon tyrotrofisista soluista (engl. thyrotroph).

Tyreotropiini kiinnittyy kilpirauhasen epiteelisoluissa oleviin tyreotropiinieseptoreihin (engl. TSH-receptor). Reseptoria koodaa kromosomissa 14 sijaitseva TSHR-geeni.

Tyreotropiini edistää kilpirauhashormonien tuotantoa usealla mekanismilla:

Lisäksi tyreotropiini toimii kasvutekijänä edistämällä kilpirauhasen solujen kasvua.

Säätely

Korkeat vapaan tyroksiinin ja trijodityroniinin pitoisuudet veressä ehkäisevät tyreoliberiinin tuotantoa hypotalamuksessa ja vähentävät tyreotropiinin vapautumista aivolisäkkeen tyrotrofisista soluista. Siten kilpirauhasen liikatoiminta voi sammuttaa tyreotropiinin vapautumisen kokonaan. Vastaavasti matalat tyroksiini- ja trijodityroniinipitoisuudet lisäävät tyreotropiinin eritystä. Tyroksiinin ja trijodityroniin inhiboivaa vaikutusta omaan eritykseen kutsutaan negatiiviseksi palautesäätelyksi.

Veripitoisuudet

Tyreotropiinin pitoisuus veriplasmassa (P-TSH) voidaan määrittää osana kilpirauhasen toimintahäiriöiden diagnostiikkaa ja seurantaa. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa tyreotropiiinin pitoisuus suurenee ja kilpirauhasen liikatoiminnassa pienenee.

Tyreotropiinin määrä veressä vaihtelee vuorokausirytmin mukaisesti: pitoisuudet ovat korkeimmillaan yöllä ja aamulla.

Lähteet

  1. ↑ Hayes Barton Press: Endocrine Pathophysiology, s. 56. (Pathophysiology Series) Hayes Barton Press, 2004. ISBN 9781593771744 Teoksen verkkoversio Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Boron, Walter F. & Boulpaep, Emile L.: Medical Physiology, s. 1037, 1046-1048. Elsevier Inc., 2005. ISBN 1-4160-2328-3 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Pavan Atluri, Giorgos C. Karakousis, Paige M. Porrett & Larry R. Kaiser: The surgical review: an integrated basic and clinical science study guide, s. 461. Lippincott Williams & Wilkins, 2005. ISBN 9780781756419 Teoksen verkkoversio Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
  4. 1 2 3 4 Ross, M. H. & Pawlina, W.: Histology. A Text And Atlas With Correlated Cell And Molecular Biology, s. 692. 5. painos. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 0-7817-7221-4 Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ Thyrotropin PubChem. Viitattu 16.3.2026.
  6. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/7253
  7. 1 2 Ben Greenstein & Diana Wood: The Endocrine System at a Glance, s. 35. John Wiley and Sons, 2011. ISBN 9781118294000 (englanniksi)
  8. 1 2 3 Tunturi, Satu: P -Tyreotropiini (P -TSH) Laboratoriotutkimusten tulkinta. 10.5.2024. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 16.3.2026.

Aiheesta muualla