Umpilampi tarkoittaa Suomen kiinteistöoikeudessa yhdellä tilalla sijaitsevaa järveä, joka ei ole yhteydessä muihin vesistöihin kuin rajoitetusti. Umpilampi kuuluu alkuaan yhteen tilaan toisin kuin muut vesialueet, jotka ovat tavallisesti olleet kylien yhteisomistuksessa.
Laki, sisältävä määräyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta (31-174/1902) määrittelee umpilammen seuraavasti:
Järvi, joka on saman tilan alueella eikä ole yhteydessä tämän ulkopuolella olevan vesistön kanssa muutoin kuin puron kautta, jota myöten kala ei voi sanottavassa määrässä kulkea, sekä samanlaatuinen purokin, kuulukoon yksinomaisesti tälle tilalle, ellei niitä jaossa tahi muutoin ole toisin pidetty.
Umpilammet ovat poikkeus suomalaisessa vesienomistusjärjestelmässä. Periaate on se, että tilan maiden sisällä sijaitseva pieni vesialue kuuluu kyseiselle tilalle. Pienet vesialueet on aikanaan isojaossa luettu arvottomiksi joutomaiksi ja luettu niitä ympäröiviin tiloihin. Jos kuitenkin lampi sijaitsi talojen rajalla, se ei ollut umpilampi vaan kuului kylän yhteisiin vesiin.