Vaskijoki

Vaskijoki
Maat Suomi
Maakunnat Kanta-Häme, Uusimaa
Kunnat Loppi, Karkkila
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Karjaanjoen vesistö (23)
Valuma-alue Vaskijoen valuma-alue (23.056)
Pinta-ala 50,67 km²
Järvisyys 4,91 %
Pääuoman pituus 15,4 km
Pääuoman osuudet Vaskijoki ←Vaskijärvi ←Saavajoki ←Viinakokkoonoja
Joen uoman kohteita
Alkulähde Vaskijärvi, Vaskijärvi
  60.57774°N, 24.33231°E
Laskupaikka Huitti, Hunsala
  60.60101°N, 24.25984°E
Yhtyy (km suistosta) Hunsalanjoki 15 km vasemmalta
Sivu-uomat Tuomenoja
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 105 m (N2000)
Laskukorkeus noin 100 m
Korkeusero noin 5 m
Pituus 5,9 km
Kaltevuus 0,85 m/km
Muuta
Vaskijoki yhtyy Hunsalanjokeen sen keskijuoksulla.

Vaskijoki on Uudenmaan Karkkilassa ja Kanta-Hämeen Lopella virtaava 6 kilometriä pitkä Hunsalanjoen sivujoki. Se muodostaa Vaskijoen valuma-alueen 15 kilometriä pitkästä pääuomasta sen Vaskijärvestä alkavan alajuoksun osuuden.

Joen kulku

Vaskijoki alkaa Vaskijärven luoteisrannasta Vaskijärvellä. Aluksi joki virtaa luoteeseen ja alittaa heti seututien 134, jonka jälkeen se kaartaa kohti lounasta ja päätyy Lautatiensuolle. Ennen suota siihen yhtyy oikealta pohjoisesta tuleva Tuomenoja, jonka vedet ovat peräisin Välikorven suolta asti. Suo on tiheään ojitettu ja suosta on 1980-luvulla alettu nostaa turvetta. Suo-ojat on johdettu suoraan jokeen. Joki kaartaa suolla takaisin kohti luodetta, jossa se ylittää pienen peltoalueen jälkeen Karkkilan ja Lopen välisen kuntarajan. Rajaa pitkin on kaivettu Hanhisuolta tuleva johto-oja, joka tuo jokeen Hanhisuon kuivatusvedet. Joki pujahtaa Kotamäen juurelta kohti Vaskisuota. Myös Vaskisuo on tiheään ojitettu ja sen ojat on johdettu suoraan jokeen. Joki seuraa ympäristön mäkien väliin jäävää alavaa laaksoa kohti pohjoista. Pohjoisessa aukeavat Hunsalan pellot ja joki tekee siellä jyrkän käännöksen kohti länttä ja yhtyy 430 metrin päässä Hunsalanjokeen.

Luontoarvoja

Luonnonsuojelua

Ei joen varsilla eikä sivuillakaan ole luonnonsuojelualueita. Sen sijaan Lautatiensuon turpeenottoalueella on vesi valloittanut takaisin suota muuttaen sen kosteikoksi, jonka äärelle on pystytetty lintutorni.

Vedenlaatua

Huhtikuussa ja lokakuussa 2021 otettiin Vaskijoen suistossa vedenlaadun vesinäytteitä. Huhtikuun mittauksessa oli joen vedessä kiintoainesta 12 milligrammaa litrassa vettä (mg/l), happamuustaso oli pH 6,8 ja vedenväri oli 240 mg Pt/l. Lokakuussa olivat vastaavat mittausarvot 4,2 mg/l, pH 6,7 ja 240 mg Pt/l. Kiintoaineksen suuri määrä vedessä ilmentää sameutta ja suuri väriluku humuspitoisuutta. Ravinteiden osalta saatiin kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta seuraavia tuloksia. Huhtikuussa oli fosforia 36 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja typpeä 1 200 μg/l ja lokakuussa fosforia 36 μg/l ja typpeä 1 100 μg/l.

Hydrologiaa

Puneliajärven valuma-alueella on vain kaksi vesistöviranomaisen virallista mittausasemaa. Toinen sijaitsee Punelian ja toinen Vaskijärven luusuassa. Vaskijärvellä mitataan ainoastaan vedenpinnan korkeuksia eikä lähtövirtaamia. Järven lähtövirtaamat ovat laskennallisia eli arvioituja mittauksia. Esimerkiksi lokakuussa 2026 arvioitiin lähtövirtaamaksi noin 0,35 kuutiometriä sekunnissa.

Vesistösuhteita

Vaskijoki sijaitsee Karjaanjoen vesistön (vesistöaluetunnus 23) Puneliajärven alueella (23.05), jonka Vaskijoen valuma-alueen (23.056) pääuomaan se kuuluu. Vaskijoen valuma-alueen pinta-ala on 50,67 neliökilometriä (tai 48,83 km² ) ja sen järvisyys on 4,91 % . Valuma-alueen ainoa järvi on Vaskijärvi, mutta sieltä löytää useitakin virkistyskäyttöön tarkoitettuja tekolampia. Lisäksi turpeennostosuolle on muodostunut lisää lammikoita. Valuma-alueen tietoja on lisää omassa Vaskijoen valuma-alue artikkeleissa. Vaskijoki yhtyy Hunsalanjokeen, joka kuuluu Hunsalanjoen alueeseen (23.052).

Historiaa

Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on Vaskijärven pohjoisrannassa ”Waskjärvi by”, jossa on seitsemän maataloa ja niillä yhteensä 23 manttaalia. Kylän pellot sijaitsivat pohjoisessa ja niittymaat Saavajoen varressa. Vaskijoen ensimmäisellä kolmanneksella on maatalo nimeltään Kotomäki ja siihen liittyvä torppa. Maatalolle ei tule tietä, mutta Vaskijärven kautta kulkee Läyliäisten ja Vihdin välinen maantie. Pienen peltomaan lisäksi on joenvarsilla yhtenäinen niittymaiden ketju, joka ulottuu Hunsalanjoelle asti. Vuoden 1922 Tammelan taloudellisessa kartassa on Hongistolla useita teitä, joista yksi on Kotomäen kautta ja joen yli Hunsalaan johtava tie. Joensuuhun yli on rakennettu rautatie, joka yhdistää Karkkilan ja Läyliäisen toisiinsa ja jatkaa siitä eteenpäin itään Hyvinkäälle.

Vuonna 1958 julkaistussa peruskartassa näkyy, kuin Lautaportaansuon ja Vaskisuon ojitustyö on aloitettu. Myös Hanhisuolta tulee johto-oja jokeen. Vanha tie Hongistolta on enää kärrypolkuna ja uusi on rakennettu Vaskijärveltä. Hunsalantielle ei enää pääse Kotamäeltä. Vuoden 1965 jälkeen on Vaskijokea ruopattu ja suoristettu. Tuomenoja on jo suoraksi kaivettuna olemassa. Edellä nimeltä mainittuja soiden ojituksia on tihennetty. Kotomäeltä rakennettu Hunsalaan johtava parempi tie. Rautatie on lopulta purettu pois ja tilalla on tie. Lautatiensuon pohjoisreunaan on rakennettu tie ja siellä on turpeenoton aloittamisesta näkyvissä pieni turpeennostoalue.

Lähteet

  1. 1 2 3 Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. 1 2 3 4 5 Vaskijoki + suojelualueet Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.11.2026.
  3. 1 2 3 Vaskijoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.11.2026.
  4. 1 2 Vaskijoki, alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.11.2026.
  5. ↑ Tanttu, Heidi: Karkkilan virtavesien vedenlaatu 2021 (PDF) vesientila.fi. 10.12.2021. Lohja: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Viitattu 2.11.2026.
  6. ↑ Vesistöennusteet: Karjaanjoen vesistöalue - Vaskijärvi ymparisto.fi. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.11.2026.
  7. ↑ Karjaanjoen vesistöalue (23) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.11.2026.
  8. ↑ Puneliajärven alue (23.05) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.11.2026.
  9. ↑ Hunsalanjoen alue (23.052) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.11.2026.
  10. ↑ Vaskijoen valuma-alue (23.053) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.11.2026.
  11. ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20051029.jpg), 1855–1856
  12. ↑ Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:5 Tammela. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1922. linkki (PDF).
  13. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2042 04 Karkkila. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1958. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 2.11.2026.
  14. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2042 05 Hunsala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1958. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 2.11.2026.
  15. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2042 04 Karkkila. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 2.11.2026.
  16. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2042 04 Karkkila. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1979. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 2.11.2026.
  17. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2042 05 Hunsala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1979. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 2.11.2026.
  18. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2042 04 Karkkila. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 2.11.2026.
  19. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2042 05 Hunsala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 2.11.2026.

Aiheesta muualla