Veikko Kerkkonen

Kaarlo Veikko Kerkkonen (22. tammikuuta 1901 Liminka – 5. lokakuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen yliopettaja, historiantutkija ja filosofian tohtori.

Kerkkosen vanhemmat olivat kouluneuvos Kaarlo Kerkkonen ja Anni Kulta Sofia Krank. Hän pääsi ylioppilaaksi 1920 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1922, maisteriksi 1927 ja lisensiaatiksi sekä tohtoriksi 1940.

Kerkkonen oli Rauman kansalaisopiston johtajana 1926–1929, Helsingin II suomalaisen lyseon historian vanhempana lehtorina 1931–1948 sekä Tyttönormaalilyseon historian ja siihen liittyvien aineiden yliopettajana vuodesta 1948 alkaen. Hän oli Valtion iltaoppikoulukurssien rehtorina 1945–1947 ja Yhteiskunnallisen korkeakoulun vt. historian professorina 1949–1951. Kerkkonen oli Itsenäisyyden Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana 1920-luvulla ja myös järjestön viimeisenä puheenjohtajana vuosina 1944–1946, kunnes se lakkautettiin välirauhansopimuksen vastaisena järjestönä. Hän oli samalla myös Itsenäinen Suomi -lehden päätoimittajana 1944–1946. Myöhemmin hän oli Historianopettajain liiton puheenjohtajana 1951–1953.

Veikko Kerkkonen oli naimisissa vuodesta 1929 lehtori Elna Durchmanin kanssa. Veikko Kerkkosen nuorempi veli oli arkistoneuvos Martti Kerkkonen.

Teoksia

Toimitustöitä

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 Kuka kukin on 1954
  2. ↑ Geni.com : Kaarlo Veikko Kerkkonen
  3. ↑ Mikko Uola: "Suomi sitoutuu hajottamaan...": Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella, s. 163, 172. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1999.