| Vuosikertaa 1972 Lea Laven | ||
|---|---|---|
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | 1972 | |
| Studio | Finnvox- tai Finnlevy-studiot, Helsinki | |
| Julkaistu | 1972 | |
| Formaatti | LP-levy (5E 062-34666) C-kasetti (262-34666) 8-raita (362-34666) | |
| Tuottaja(t) | Chrisse Johansson | |
| Tyylilaji | iskelmä, rock, viihdemusiikki | |
| Kesto | 42.32 | |
| Levy-yhtiö | EMI Finland | |
| Levymerkki | Columbia | |
| Muut kannet | ||
Albumin takakansi. | ||
| Listasijoitukset | ||
|
| ||
| Lea Lavenin muut julkaisut | ||
| Se jokin 1970 |
Vuosikertaa 1972 1972 |
Niin 1974 |
Vuosikertaa 1972 on suomalaislaulaja Lea Lavenin toinen, vuonna 1972 julkaistu studioalbumi. Albumilla Lavenia säestää Made in Finland, jossa myöhemmin muun muassa säveltäjänä ja sovittajana tunnetuksi tullut Veikko Samuli soitti kosketinsoittimia ja toimi kapellimestarina. Made in Finland -taustayhtyeen lisäksi albumilla kuullaan muutamia taustalaulajia, vierailevia muusikoita sekä jousiryhmä.
EMI julkaisi albumin vinyylilevynä, C-kasettina sekä 8-raitana. Albumi remasteroitiin vuonna 2011 ja julkaistiin uudelleen digitaalisena seuraavana vuonna.
Albumi koostuu pääasiassa ulkomaalaisista cover-kappaleista, joista lähes kaikkiin suomenkieliset käännökset on tehnyt albumin tuottaja Chrisse Johansson. Albumin kappaleista ”Vuosikertaa”, ”Pahuksen esmi”, ”Alaska Country”, ”Kanssa sun on kaikki okei” sekä ”Kyllä rokki aina soi” ovat käännöksiä alankomaalaisen rockyhtye Shocking Blue’n tuotannosta 1960–1970-lukujen vaihteesta. ”Pahuksen esmi” -kappaleessa käytetty esmi-sana tarkoittaa Made in Finland -taustayhtyeen käyttämällä ”omalaatuisella Oulun murteella” miestä. Kappaleen käännös syntyi yhtyeen jäsenten vitsailuista, ja Johansson käänsi sen kahvipöydässä samaan aikaan, kun Laven oli taustayhtyeen kanssa äänittämässä toista kappaletta studiossa. ”Rupla-Rudolf” puolestaan tunnetaan brittiläislaulaja Julie Driscollin tulkintana. Albumin ainoa suomalainen sävellys, Matti Bergströmin käsialaa oleva ”Paha tuuli pois” edusti Suomea kansainvälisillä laulufestivaaleilla Egyptissä kesällä 1971 ja ylsi loppukilpailuun asti. A-puolen päättävä ”Siitä vaan” on Giorgio Moroderin säveltämä kappale, josta käytettiin julkaisunsa aikaan nimeä ”tietokonetuote”. Alkuperäiskappaleen ”Underdog” säveltäjä levytti itse albumilleen Son of My Father vuonna 1971, jonka nimikappaleen Danny levytti Pertti Reposen suomentamana nimellä ”Maantieltä taloon” vuonna 1972.
B-puolen avausraitana on italialaisen Benedetto Marcellon 1700-luvulla sävelletty ”Adagio”, johon Johansson teki suomenkielisen sanoituksen. Kappale levytettiin samaisena vuonna Euroopassa viidessä maassa eri kielillä. Johansson käänsi myös yhdysvaltalaisen Austie Robertsin kappaleen ”Life is for Living” suomeksi nimellä ”Vain kerran elän”. ”Hey Willy” puolestaan on brittiläisen The Hollies-poprock-yhtyeen hittikappale vuodelta 1971. Kappaletta yritettiin kääntää suomeksi, mutta kääntämisprosessi koettiin epämielekkääksi. Brittiläisen rockyhtye Sladen kappale ”The Shape of Things to Come” käännettiin suomeksi nimellä ”Epitafi”. Epitafi tarkoittaa hautauspuhetta, joka ripustetaan kirkon seinälle vainajan muistoksi. ”Banks of the Ohio” -nimisen murhaballadin tunnetuimman version levytti Olivia Newton-John vuonna 1971 ja se päätyi Lavenin tulkittavaksi Johanssonin uudella suomennoksella ”Yksi kasvoton”. Albumin viimeinen kappale ”Insieme” poimittiin italialaisen naislaulaja Minan tuotannosta. Albumin tekstiliitteen kirjoittaja pitää kappaletta erittäin vaikeana tulkittavana, jossa ”laulajan taidot joutuvat kovalle koetukselle”. Kappaleella vierailee myös Suomen levyttäinen studiomuusikko, kitaristi Heikki Laurila.
+