Wadi Gaza
| Wadi Gaza Besor |
|
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Lähi-itä |
| Maat |  Israel Palestiina |
| Eteläinen hallintoalue |
|
| Gazan kaista |
|
| Kunnat | Eteläinen hallintoalue, Gazan kaista |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Pinta-ala | 3 500 km² |
| Laskupaikka | Välimeri |
| Sivu-uomat | Nahal Gerar (en) (käännä suomeksi), Nahal Be'er Sheva (en) (käännä suomeksi), Naẖal Atadim (d) (käännä suomeksi), Naẖal Asaf (d) (käännä suomeksi), Naẖal Be'er H̱ayil (d) (käännä suomeksi), Naẖal Boker (d) (käännä suomeksi), Wadi Gaza (d) (käännä suomeksi), Naẖal Mesura (d) (käännä suomeksi), Naẖal Niẕra (d) (käännä suomeksi), Naẖal Revivim (d) (käännä suomeksi), Naẖal Saẖaf (d) (käännä suomeksi), Naẖal Zalzal (d) (käännä suomeksi), Naẖal Sha‘arta (d) (käännä suomeksi) |
| Mittaustietoja | |
| Pituus | 105 km |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
 Besor |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Wadi Gaza (arab. وادي غزة, Wādī Ġazza) eli Besor (hepr. נחל הבשור, Naḥal ha-Besor) on Israelista Gazan kaistalle virtaava wadi. Joen suun kosteikko Gazassa on luonnonsuojelualue ja Palestiinan aielistalla Unescon maailmanperintöluetteloon.
Joen kulku ja luonto
Wadi Gazan sivuhaarat alkavat Hebronin vuorilta ja Negevin autiomaan kukkuloiden pohjoisosista. Wadin koko pituus lähteeltä joen suulle on noin 105 km. Sen pituus Israelissa on noin 95 km. Se halkoo myös Gazan kaistan Gazan kaupungin eteläpuolella, jossa sillä on pituutta yhdeksän kilometriä ja jossa se laskee Välimereen. Sivuhaaroja wadilla on kaikkiaan kuusi, joista tärkeimmät ovat Wadi Abu Qatroun ja Wadi Ghalbeh. Wadin valuma-alueella on kokoa noin 3 500 km², josta suurin osa sijaitsee Israelin puolella. Wadin korkeus merenpinnasta on keskimäärin 20–40 metriä. Wadi Gaza on Gazan kaistan wadeista suurin.
Wadi sijaitsee ilmastollisesti välimerenilmaston ja aavikkoilmaston välissä. Sadekausi alueella kestää lokakuusta huhtikuuhun ja kuivakausi toukokuusta syyskuuhun. Eniten wadilla sataa joulu-tammikuussa.
Wadi Gazan kosteikko sen suulla Gazan kaistalla on ollut luonnonsuojelualue vuodesta 2000. Sillä tavataan useita eri vesi- ja muuttolintulajeja, kuten kalatiiroja, haikaroja, lapasorsia ja pelikaaneja. Kasvillisuuteen lukeutuu esimerkiksi suolayrtti. Wadin luontoa uhkaavat kuitenkin jätteet, rakentaminen ja paimennus.
Joen käyttö ja historia
Wadi Gaza eli Besor mainitaan Vanhan testamentin Ensimmäisessä Samuelin kirjassa (30:9–10, 30:21) Daavidin jahdatessa sotilaineen amalekilaisten joukkoja. Osan jahdista uupuneista sotilaista mainitaan jääneen Besorin varrelle Daavidin jatkaessa jahtia muine joukkoineen. 1970-luvulla Israel alkoi uudelleenohjata vettä wadin yläjuoksulla, mikä vähensi joen sateista saamaa virtausta sen alajuoksulla. Joki alkoi myös saastua pahasti. Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma aloitti wadin puhdistushankkeen vuonna 2021.
Gazan kaistaa hallitsevan Hamas-järjestön hyökättyä Israelin puolelle lokakuussa 2023 Israel antoi kaistan siviiliväestölle käskyn evakuoida alueet wadin pohjoispuolella.
Lähteet
- 1 2 3 4 Zailandeen, Usama ja Aish, Athnan: Geology, geomorphology and hydrology of the Wadi Gaza catchment, Gaza Strip, Palestine Journal of African Earth Sciences, Volume 76. 7. marraskuuta 2012. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- 1 2 Wadi Gaza Coastal Wetlands Unesco. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Important Bird Area factsheet: Wadi Gaza BirdLife International. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ 1. Samuelin kira 30 Raamattu.fi. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Vidal, Marta: ‘Now we can breathe a little’: How Gaza is bringing its wetlands back to life Euronews. 16.4.2023. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Ikävalko, Kari: Israel viestitti maahyökkäyksen lähestymisestä: Pohjois-Gaza pitää tyhjentää siviileistä päivässä Yle.fi. 13.10.2023. Yleisradio. Viitattu 15.10.2023.