Historia
4H-aate saapui Suomeen, kun yksittäiset henkilöt olivat tutustuneet järjestön toimintaan Yhdysvalloissa. 4H-työtä käynnistämässä olivat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, maatalousjärjestöt ja Marttaliitto. Ensimmäiset paikalliset 4H-yhdistykset, maatalouskerhoyhdistykset, perustettiin 1920-luvun puolivälissä. Vuonna 1928 ne saivat valtakunnallisen keskusliiton, Suomen Maatalouskerholiiton. Toimintaa rahoitti aluksi Rockefeller-säätiö, sittemmin rahoittajiksi saatiin myös Suomen valtio ja elinkeinoelämä. Nuoria haluttiin kannustaa keksimään itselleen elinkeino ja siksi heille opetettiin muun muassa puutarhan- ja metsänhoitoa. Maatalouskerholiiton pitkäaikaisena toiminnanjohtajana toimi vuodet 1929–1968 maanviljelysneuvos Aatos Tavaila.
Suomi liittyi 4H-järjestöjen Euroopan Komiteaan vuonna 1960.
Toiminta oli alussa maaseutupainotteista, mutta pian toiminta laajeni myös taajamiin ja suuriin kaupunkeihin. Vuonna 1968 järjestön nimi vaihdettiin vastaamaan kansainvälistä nimeä eli 4H-liitoksi.
Vuonna 2008 4H:lla oli yhteensä 83 000 jäsentä, joista alle 29-vuotiaita oli 72 000. Järjestö oli tuolloin Suomen suurin nuorisojärjestö.
Kesäkuussa 2024 4H teki organisaatiomuutoksen, jossa sen palveluista tuli valtakunnallisia. Muutoksen myötä alueneuvostojen toiminta lakkautettiin syksyllä 2025. Alueneuvostoja oli silloin kuusi: 4H Lappi, 4H Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu, 4H Pohjanmaa – Etelä-Pohjanmaa – Keski-Suomi, 4H Länsi-Suomi, 4H Itä-Suomi ja 4H Etelä-Suomi.
Suomen 4H-liitto
Vuonna 2023 Suomen 4H:hon kuului noin 45 000 jäsentä yli 190 yhdistyksessä ympäri Suomea. Suomen 4H-liitto toimii valtakunnallisten 4H-yhdistysten keskustoimistona ja liitolla oli noin 40 työntekijää. Opintokeskus Sivis tukee järjestön kehittämis- ja koulutustyötä ja toiminnan merkittävin rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. 4H-järjestön keskustoimisto sijaitsee Helsingissä, aluetoimistoja sillä on ympäri Suomen. Ruotsinkielistä 4H-toimintaa järjestää Finlands svenska 4H.
4H-liitto
4H-liiton tehtäviin kuuluu:
- valtakunnallisten ja maakunnallisten toimintaedellytysten luominen 4H-työlle
- 4H-työn johtaminen ja kehittäminen
- yhteydenpito ja yhteistyöt kansainvälisen 4H-järjestön kanssa
- keskitettyjä palvelujen tuottaminen yhdistyksille
- rahoituksen hankkiminen
4H-liiton hallintoelimet ovat liiton edustajakokous, valtuuskunta ja hallitus.
Syksyyn 2025 asti Suomen 4H-liitolla on kuusi alueyksikköä:
- 4H Lappi,
- Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla toimiva 4H Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa - Kainuu,
- Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa toimiva 4H Pohjanmaa - Etelä-Pohjanmaa - Keski-Suomi,
- Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa toimiva 4H Itä-Suomi,
- Pirkanmaalla ja Hämeessä toimiva 4H Länsi-Suomi,
- Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa toimiva 4H Etelä-Suomi.
4H-yhdistykset
4H-yhdistykset vastaavat 4H:n paikallisesta nuorisotyöstä. Vuonna 2021 4H:n noin 300 toimihenkilöstä noin 260 toimi paikallisessa yhdistyksessä esimerkiksi toiminnanjohtajana tai -ohjaajana.
4H:ssä vapaaehtoisia luottamushenkilöitä on noin 3 500. Myös kerhojen ohjaustehtävien vapaaehtoisia on noin 3 500.
Erilaisia 4H:n vapaaehtoisrooleja:
- yritysohjaajat ja työelämäkoulutusten kouluttajat
- kerhonohjaajat ja leirien ja retkien järjestäjät
- 4H-metsätiimit
- vaihtoperheet
- hallitusten jäsenet
- 4H-vaikuttajanuoret
Toiminta
4H-toimintaa järjestetään 6–28-vuotiaille lapsille ja nuorille. 4H:n toimintamalli ”Kolme askelta työelämään” alkaa 4H-harrastekerhoista ja työelämätaitoja opettavasta 4H-akatemiasta ja päättyy 4H:n kautta syntyviin 4H-yrityksiin ja työpaikkoihin.
Yli 13-vuotiaille nuorille tarjotaan erilaisia koulutuksia ja kursseja, jotka opastavat nuorta kohti työelämää.
- Nuori voi alkaa ohjaamaan 4H-kerhoja tai perustaa oman 4H-yrityksen.
- Järjestön kansainvälistä toimintaa ovat muun muassa nuorille suunnatut vaihdot, kurssit, leirit, seminaarit ja tapahtumat.
Järjestö järjestää leirien lisäksi valtakunnallisia kilpailuja, joissa valitaan esimerkiksi vuoden paras 4H-yritys ja 4H-kerho. Vuonna 2021 4H:n järjestämille kesäleireille osallistui noin 20 000 lasta ja nuorta. Vuonna 2020 4H järjesti etäleirejä, joita on järjestetty senkin jälkeen.
Ajokortti työelämään
4H-järjestöjen järjestämillä Ajokortti työelämään -koulutuksissa nuoret oppivat työnhakuun liittyviä taitoja ja saavat tietoa työelämän pelisäännöistä. Nuorille opetetaan esimerkiksi työnhakua, ansioluettelon tekoa, työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia ja rahankäyttöä. Nuoret voivat osallistua esimerkiksi koirien hoitoon, ikkunoiden pesuun tai erilaisiin pihatöihin.
Suomen 4H käynnisti Ysit töihin -hankkeen vuonna 2019. Hankkeessa koulutetaan 9-luokkalaisia nuoria ja etsitään heille työnantajia. Yritys voi osallistua toimintaan palkkaamalla nuoria yrityksen tai 4H-yhdistyksen kautta tai ostamalla 4H-yhdistykseltä viherpalvelutöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa. Esimerkiksi vuonna 2021 toimintaan osallistui 90 4H-yhdistystä, vuonna 2024 toimintaa tehtiin 139 kunnan alueella.
4H-kerhot
Paikalliset 4H-yhdistyksen järjestävät 4H-kerhoja 6-12-vuotialle lapsille. Myös tätä vanhemmat nuoret voivat perustaa itselleen 4H-kerhoja, jotka voivat keskittyä vaikka mangaan, moottoreihin tai elokuviin. Tavallisesti 4H-kerhojen toimintaan kuuluu esimerkiksi retkeily, ruuan laitto, pelaaminen ja erilaisten tehtävien suorittaminen, joiden avulla harjoitellaan työelämätaitoja, kuten tuotteiden hinnoittelua ja tietotekniikkaa. TOP-tehtäviä (lyhenne sanoista Tekemällä Oppii Parhaiten) on määritelty satoja. Joskus 4H-kerhoissa on useampia kerhokertoja kestäviä teemoja, joita voivat olla esimerkiksi luonto, lemmikkieläimet tai media. 4H-kerhoja ohjaavat koulutetut kerhonohjaajat. Vuonna 2022 Suomessa oli noin 3500 4H-kerhoa.
4H-yritykset
LUT-yliopiston vuonna 2024 julkaiseman tutkimuksen mukaan 4H-yrittäjyys kasvatti kuntien elinvoimaa tuottamalla paikallisia palveluita ja vahvisti nuorten yrittäjävalmiuksia. Valtaosa yrittäjistä on 15–17-vuotiaita. Eniten 4H-yrityksiä toimii Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Vuonna 2024 yrittäjistä 55 prosenttia oli tyttöjä.
4H-yrityksiä voivat perustaa 13-28-vuotiaat nuoret. 4H-yrityksen vuositulojen tulee olla 50–8000 euroa. Jos yläraja ylittyy, nuoren tulee perustaa tavanomainen yritys. Nuoret saavat opastusta 4H-yrityksen perustamiseen ja toimintaan 4H-yhdistysten tarjoamista koulutuksista sekä 4H-yritysohjaajalta. 4H-yrittäjät ovat 4H:n jäseniä.
4H-yrityksen voi perustaa yksin tai yritysryhmänä muiden 4H-yrittäjien kanssa. Suosittuja 4H-yritysten toimialoja olivat piha- ja puutarhatyöt, kädentaidot, kokkaus, leivonta, asiakaspalvelu ja myyntityö.
Vuonna 2018 Suomessa oli yli tuhat 4H-yrittäjää, vuonna 2020 1600 4H-yrittäjää. Vuoden aikana oli perustettu 850 uutta 4H-yritystä. Vuonna 2022 Suomessa oli 2050 4H-yritystä, joista uusia oli yli 1100. Vuonna 2024 4H-yrittäjiä oli 2770, joista uusia oli 1519.
Taimiteko
Suomen 4H käynnisti Taimiteko-toiminnan vuonna 2019 tavoitteenaan lisätä hiilinielujen ja nuorten kesätöiden määrää. Toimintaa tukevat niin yhteistyökumppanit kuin yksityishenkilöt, jotka voivat lahjoittaa kuusen tai männyn taimia. Taimia istutetaan alueille, joissa ei ole ollut vuosikymmeniin aktiivista metsä- tai maataloutta, esimerkiksi turvetuotannosta poistuneille alueille. Vuonna 2021 hanke toimi 12 kunnan alueella 15 kohteessa ja toimintaan osallistuneet nuoret istuttivat yli 95 hehtaaria havumetsää.
Vuoteen 2023 mennessä hankkeessa oli istutettu noin 400 hehtaaria metsää. Syksyyn 2025 mennessä hankkeessa oli istutettu noin miljoona taimea noin 490 hehtaarin alueelle. Tämän jälkeen hanke työllistää nuoria taimikoiden jatkohoidossa. Alueet toimivat hiilinieluina ja oppimisympäristöinä ja niiden edellytyksiä myös lintujen pesimisalueena kehitetään.
Reilu teko -säkkikeräys
4H-liitto ja W. Rosenlew -yhtiö aloittivat Reilu teko -säkkikeräyksen 1975. Vapaaehtoisilta viljelijöiltä kerätään lannoite-, siemen- ja rehusäkkejä. Keräyksen tavoite oli säästää uusiutumattomia luonnonvaroja ja työllistää nuoria. Nykyisin säkkikeräyksen päävastuullisia ovat 4H ja Yara Suomi. Yhteystyökumppaneina toimivat Hankkija, Lantmännen Agro, A-Rehu, Peltosiemen, Tilasiemen, Maaseudun Tulevaisuus ja Landsbygdens Folk. Vuonna 2024 noin sata 4H-nuorta keräsivät 851 000 kiloa maatalousmuovia. 50 vuodessa muovia on kerätty yhteensä 42 miljoonaa kiloa.
Säkeistä saatava polyeteeni käsitellään Lassila & Tikanojan muovinkierrätyslaitoksella Merikarvialla. Materiaalia hyödynnetään erilaisissa kalvotuotteissa, kuten säkeissä ja pakkauskalvoissa.
Vuodesta 1985 lähtien on kerätty myös polypropeenista valmistettuja suursäkkejä. Polypropeeniä ei Suomessa käsitellä, vaan se toimitetaan eurooppalaisille muovinjalostajille. Ne hyödyntävät materiaalin suursäkkien, muovihylsyjen ja vannenauhojen materiaalina.
