Ahmed II

Ahmed II (osmaniturkiksi: سليمان ثانىاحمد ثانى) ; (1. elokuuta 1642 – 6 . helmikuuta 1695 Edirne) oli Osmanien valtakunnan sulttaani vuosina 1691–1695.

Hänen hallituskauttaan leimasi jatkuva sota pyhää liigaa eli Itävallan arkkiherttuakuntaa, Puola-Liettuaa ja Venetsian tasavaltaa vastaan.

Suku

Ahmed oli kahden edellisen sulttaanin Mehmed IV:n ja Suleiman II:n nuorempi velipuoli, ja näiden edeltäjä Ibrahim I:n ja Muazzez Sultanin (k. 1687) poika. Vanhempien velipuoltensa hallituskausien aikana Ahmed oli kotiarestissa kafesissa eli Topkapin palatsin haaremin ylellisessä, eristetyssä kruununprinssin asunnossa, jossa hän vietti lähes 43 vuotta.

Sulttaani

Samoin kuin edellisten sulttaanien hallituskausilla, käytännön valta pysyi suurvisiirien käsissä. Edeltäjä Suleiman II:n merkittävin hallintotoimi oli kyvykkään Köprülü Fazıl Mustafa paššan nimittäminen suurvisiiriksi vuonna 1689. Slankamenin taistelussa elokuussa 1691 koettiin raskas tappio Itävallan arkkiherttuakunnan armeijaa vastaan, jossa Köprülü Fazıl Mustafa pašša kaatui ja osmanit joutuivat luopumaan merkittävistä alueista Unkarissa.

Venetsian tasavallan joukot hyökkäsivät Kreetalle vuonna 1692 ja valloittivat Khioksen saaren vuonna 1694. Lisäksi Ahmed II joutui kohtaamaan levottomuuksia arabialaisilla hallintoalueillaan Syyriassa, Hijazissa ja Persiassa. Hankkiakseen maata paimentolaisina eläville turkmeeniheimoille Ahmed kannusti näitä asettumaan aloilleen Anatoliaan ja Syyriaan sekä puuttui osmanien maanhallintajärjestelmässä ilmenneisiin väärinkäytöksiin. Yleisesti ottaen sulttaani Ahmed, joka oli ennen valtaannousuaan elänyt vankina palatsissa, ei kuitenkaan kyennyt osoittamaan itsenäisyyttä, vaan pysyi hovimiestensä vaikutusvallan alaisena.

Ahmed II:n nelivuotisella hallituskaudella tappio ja katastrofi seurasi toistaan. Hän kuoli 51-vuotiaana Edirnessä helmikuussa 1695 huolten ja sairauksien murtamana neljä vuotta vanhemman velipuolensa Suleiman II:n jälkeen. Hänen seuraajansa sulttaanina oli hänen vanhimman velipuolensa Mehmed IV:n poika Mustafa II, vaikka hänellä oli kuollessaan kruununperijäksi nimetty poika, prinssi Ibrahim (1692–1714).

Vaimot ja jälkeläiset

Ahmed II:lla oli kaksi tunnettua puolisoa:

• Rabia Sultan (k. 1712), Ahmed II:n suosikkipuoliso ja Osmanien valtakunnan viimeinen Haseki Sultan.
• Şayeste Hatun (k. 1710), toinen jalkavaimo, mahdollisesti hänen muiden tyttäriensä äiti.

Ahmed II:lla oli viisi lasta:

• Şehzade Ibrahim (1692–1714), äiti Rabia Sultan, Selimin kaksoisveli; toimi kruununperillisenä 22. elokuuta 1703 lähtien.
• Şehzade Selim (1692–1693), äiti Rabia Sultan, Ibrahimin kaksoisveli, kuoli alle 2-vuotiaana.
• Hatice Sultan (n. 1692 – n. 1694), todennäköisesti Şayeste Hatunin tytär, kuoli alle 3-vuotiaana.
• Asiye Sultan (1694–1695), äiti Rabia Sultan, kuoli alle 2-vuotiaana.
• Atike Sultan (s. 1694), todennäköisesti Şayeste Hatunin tytär, kuoli lapsena.

Tyttäriensä lisäksi Ahmed II oli hyvin kiintynyt velipuolensa Mehmed IV:n tyttäreen, Ümmügülsüm Sultaniin, jota hän kohteli kuin omaa tytärtään.

Lähteet