| Alain piiri Алай району |
|
|---|---|
 Alain laakso ja Trans-Alai. |
|
 Piiri Kirgisian kartalla. |
|
| Valtio | Kirgisia |
| Alue | Ošin alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Gültšö |
| Pinta-ala | 7 600 km² |
| Väkiluku (2025) | 94 468 |
Alain piiri (kirg. Алай району, Alai raionu) on hallintoalue Ošin alueella Kirgisiassa. Sen keskus on Gültšön kaupunki. Piirin pinta-ala on 7 600 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 94 468 asukasta vuonna 2025.
Alain piiri sijaitsee Ošin alueen eteläosassa. Se rajoittuu lännessä ja luoteessa Tšoŋ Alain, Nookatin ja Kara-Suun piireihin, pohjoisessa ja koillisessa Özgönin ja Kara-Kulžan piireihin, idässä Kiinaan ja etelässä Tadžikistanin Vuoristo-Badahšanin autonomiseen alueeseen. Piiri käsittää vuorten ympäröimän Gültšön laakson ja Alain laakson itäosan. Alain laakson pohjoispuolella ovat Alaivuoret ja eteläpuolella Trans-Alai. Korkein kohta on Trans-Alain Leninin huippu (7 137 metriä) ja matalin Gültšön laakso (1 560 metriä). Hyötykaivannaisiin kuuluvat kivihiili, ruokasuola, elohopea, antimoni, volframi, turve, marmori, rakennusaineet ja kivennäisvesi.
Seudulla vallitsee mannerilmasto. Tammikuun keskilämpötila on Gültšön laaksossa –7,5 ja Alain laaksossa –14,4:stä –17,5:een astetta. Heinäkuun keskilämpötila on vastaavasti 18,9 ja 9–15,4 astetta. Vuotuinen sademäärä on 300–500 millimetriä. Vuorilla on jäätiköitä. Suurimmat joet ovat Gültšö, Kyzyl-Suu ja Kök-Suu.
Alueen kasvillisuus on etupäässä aroa. Vuorten rinteillä on katajametsiä ja alppiniittyjä ja rotkoissa ja vesistöjen varsilla pensaikkoa ja lehtipuita. Kuršabjoen varrella sijaitsee Gültšön rauhoitusalue.
Vuonna 1928 perustettu Alai-Gültšön piiri jaettiin vuonna 1936 Alain ja Tšoŋ Alain piireiksi, jotka yhdistettiin vuonna 1959 ja erotettiin jälleen toisistaan vuonna 1992. Piiri jakautui aikaisemmin seitsemään maalaiskuntaan, joissa oli 63 kylää. Gültšön maalaiskunnasta tuli kaupunki vuonna 2025. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 99,6 prosenttia piirin asukkaista oli kirgiisejä.
Piirin läpi kulkee Ošin ja Xoruğin välinen maantie, josta haarautuvat Sary-Tašissa tiet Daroot-Korgonin kautta Tadžikistaniin ja Erketš-Tamin kautta Kiinan Kašgariin. Asukkaiden pääelinkeinot ovat karjanhoito ja maanviljely. Suurin osa alueesta on laidunmaata. Viljelysmaata on 5 000 hehtaaria, josta 1 300 on keinokasteltua. Tärkeimmät viljelykasvit ovat vilja (varsinkin vehnä), peruna, öljykasvit ja vihannekset. Lisäksi on vähäistä elintarvike-, kulutustavara-, puunjalostus- ja kivihiiliteollisuutta.