Nookatin piiri

Nookatin piiri
Ноокат району
Veneilyä kastelukanavalla.
Veneilyä kastelukanavalla.
Piiri Kirgisian kartalla.
Piiri Kirgisian kartalla.
Valtio Kirgisia
Alue Ošin alue
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Nookat
Pinta-ala 4 040 km²
Väkiluku (2025) 331 830

Nookatin piiri (kirg. Ноокат району) on hallintopiiri Ošin alueella Kirgisiassa. Sen keskus on Nookatin kaupunki. Piirin pinta-ala on 4 040 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 331 830 asukasta vuonna 2025.

Nookatin piiri rajoittuu pohjoisessa Aravanin, idässä Kara-Suun ja etelässä Alain ja Tšoŋ Alain piireihin, lännessä Batkenin alueen Kadamžain piiriin ja luoteessa Uzbekistaniin. Sen pinnanmuodostusta leimaaavat vuoriston reuna-alue ja vuorten välisiä painanteet. Piiri käsittää Alaivuorten pohjoisrinteet (4 454 metriä), Kitši Alain laakson (1 200–2 800 metriä) ja Kerbenin tasangon. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kivihiili ja rakennusaineet.

Seudun ilmasto on mantereinen. Tammikuun keskilämpötila on Nookatin laaksossa –2,6 ja Kitši Alain laaksossa –6,9 astetta. Heinäkuun keskilämpötila on vastaavasti 24,4 ja 18,5 astetta. Vuotuinen sademäärä on 270–300 millimetriä. Jokia ovat Kyrgyz-Ata, Abšyr-Sai, Ak-Buura, Kitši Alai, Kostšan, Šankol, Tšetšme ja Tšili-Sai. Niiden vesi käytetään maatalouden keinokasteluun. Kasvillisuus on korkeusvyöhykkeittäin aroa, harvaa katajametsää ja alppiniittyjä.

Vuonna 1928 perustettuun piiriin kuuluvat Nookatin kaupunki sekä Belin, Gulstanin, Isanovin, Kara-Tašin, Keŋešin, Kulatovin, Kyrgyz-Atan, Kök-Belin, Kök-Žarin, Mirmahmudovin, Töölösin, Žaŋy-Nookatin ja Zullujevin maalaiskunnat, joissa on yhteensä 98 kylää. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan asukkaista 73,6 prosenttia oli kirgiisejä ja 25,9 prosenttia uzbekkeja.

Nookatin kautta kulkee Ošin ja Kyzyl-Kyjan välinen maantie. Asukkaiden pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut tupakan viljelyyn sekä lihan ja maidon tuotantoon. Lisäksi on pienimuotoista elintarviketeollisuutta.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 Kyrgyzstan. Uluttuk entsiklopedija: 5-tom, s. 617–618. Biškek: Kyrgyz entsiklopedijasy bašky redaktsijasy, 2014. ISBN 978-9967-14-111-7
  2. 1 2 Tšislennost postojannogo naselenija oblastei, raionov, gorodov, aiylnyh aimakov i aiylov (sjol) Kyrgyzskoi Respubliki Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Viitattu 15.3.2026.
  3. ↑ Perepis naselenija i žilištšnogo fonda Kyrgyzskoi Respubliki 2009 goda. Kniiga III (v tablitsah). Regiony Kyrgyzstana: Ošskaja oblast Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Arkistoitu 10.8.2011. Viitattu 15.3.2026.