Vuonna 1966 Alister McGrath lähti opiskelemaan metodistiseen collegeen Belfastissa pääaineinaan matematiikka, fysiikka ja kemia. Hän oli kiinnostunut marxilaisuudesta ja katsoi olevansa ateisti. Hänen uskonnonvastaisuuteensa vaikutti Pohjois-Irlannin protestanttien ja katolisten välinen konflikti. Hän sanoi tuolloin nähneensä itsensä tulevaisuuden ”tieteellisen ateismin saarnamiehenä”. Hän alkoi tutkia tieteen historiaa ja tieteenfilosofiaa, mikä sai hänet sanojensa mukaan ajattelemaan, ettei tiede ole vastaus kaikkeen. Hän alkoi perehtyä kristinuskoon, ja katsoi, ettei hänen aiempi käsityksensä kristinuskosta ollut oikea.
Alister McGrath on esitellyt ajatuksen ”tieteellisestä teologiasta” tieteen ja kristillisen teologian välistä suhdetta käsittelevissä teoksissaan kuten A Scientific theology. Hänen mukaansa teologian ja luonnontieteen tulisi pyrkiä rakentavaan suhteeseen keskenään ja vuoropuheluun toistensa kanssa. McGrathin mukaan tämä on teologian ja kristinuskon näkökulmasta ”ontologinen imperatiivi”, sillä ne eivät voi sivuuttaa maailmaa Jumalan luomana. Hänen filosofiset ja tieteenfilosofiset näkemyksensä ovat saaneet vaikutteita Jurgen Habermasilta ja Martin Heideggerilta .
McGrathin näkemyksen mukaan uskonnon tai tieteen ei tarvitse tässä vuoropuhelussa luopua identiteetistään tai perusnäkemyksistään, eikä hän näe uskonnollista fundamentalismia vastauksena tieteen ja uskonnon väliseen suhteeseen. Tätä McGrath perustelee historian näkökulmasta: tiede ja uskonto eivät hänen mukaansa ole olleet toistensa vastavoimia tai vihollisia historiansa aikana.
McGrathin arvostelu kohdistuu valistuksen ajalle tyypilliseen järjen käsitteeseen ja tämän liittämiseen tieteeseen muun muassa tietoteoreettisenfoundationalismin tavoin. Tällainen järjen käsite sulkee uskonnot pois ja katsoo voivansa esittää järkiperäisyyden tunnusmerkkejä muillakin kulttuurin ja ihmiselämän alueilla. McGrath katsoo kuitenkin, ettei valistuksen aikanakaan pystytty luomaan kaikkia tyydyttäviä järjen tunnusmerkkejä. Postmodernistisen ajattelun tapaan McGrath näkee, että on olemassa lukuisia erilaisia järkiä, joista mikään ei tule toimeen ilman omaa perinnettään. Tämän ajattelun mukaisesti hän katsoo esimerkiksi ”luonnon” käsitteen olevan vahvasti kulttuurisidonnainen.
McGrathin mukaan eri tieteenaloilla on erilaiset menetelmät, mutta tästä huolimatta ne kaikki tutkivat todellisuutta. Hän ei näe perinteitä tai kulttuurisidonnaisuutta esteinä tieteellisen tiedon hankinnassa. Näin ollen teologiakin on itsenäinen tiede, jonka tulee pohjautua omaan perinteeseensä, mutta säilyttää myös tieteellinen kriittisyys. Teologia on näin ollen itsenäinen tiede, jolla on omat tutkimusmenetelmänsä ja -kohteensa. Hän puolustaa myös tieteellistä ja teologista realismia.
McGrathin vierailut Suomessa 2011, 2013 ja 2016
McGrath vieraili Suomessa 3.-5.1.2011 Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä Kauniaisissa Suomen Raamattuopiston tiloissa. McGraht piti kolme luentoa englanniksi: The Bible and atheism (Raamattu ja ateismi), The Bible and Science (Raamattu ja tieteellinen tieto) ja The Bible and Theology (Raamattu ja teologia). Luennot tulkattiin suomeksi. McGrath oli tapahtuman jälkeen runsaasti esillä kristillisessä mediassa. McGrath on vieraillut aiemminkin Perustan teologisilla opintopäivillä, kun hän ei vielä ollut niin tunnettu.
McGrathin seuraava Suomen vierailu tapahtui 17.5.2013 Kuopion kirkkopäivillä. McGrath piti alustuksen ”Onko Jumalassa mitään järkeä?”
McGrathin viimeisin vierailu Suomessa tapahtui 14.-15. tammikuuta 2016. Hän piti molempina päivinä luennot Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa. 14. tammikuuta hän piti luennon ”Luonnontieteen ja teologian suhde: Ristiriita vai hyödyllinen dialogi?”. Seuraavana päivänä hän piti luennon ”Miksi emme voi olla puhumatta luonnontieteen ja uskon suhteesta”.
Lähteet
↑McGrath, Alister:Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus. ((Dawkins' God: Genes, Memes, and the Meaning of Life, 2005.) Suomentanut Kirsi Nisula)Helsinki:Kirjapaja, 2006.ISBN951-607-279-8
↑Kristillisen uskon perusteet: Johdatus teologiaan. ((Christian theology: An introduction. First edition 1995, second edition 1997, third edition 2001.) 2. tarkistettu painos. Suomentanut Satu Norja. Suomenkielisen laitoksen toimittanut Reijo Työrinoja. Theologia systematica)Helsinki:Kirjapaja, 1999.ISBN951-625-616-3
Epäilys ja sen rehellinen kohtaaminen. ((Doubt: Handling it honestly, 1990.) Suomentanut Risto K. Träff)Kauniainen:Perussanoma, 1998.ISBN951-888-250-9
Kristillisen uskon perusteet: Johdatus teologiaan. ((Christian theology: An introduction. First edition 1995, second edition 1997, third edition 2001.) 2. tarkistettu painos. Suomentanut Satu Norja. Suomenkielisen laitoksen toimittanut Reijo Työrinoja. Theologia systematica)Helsinki:Kirjapaja, 1999.ISBN951-625-616-3
(toim.):Modernin teologian ensyklopedia. ((The Blackwell encyclopedia of modern Christian thought, 1993.) Suomentaneet Satu Norja ja Kia Sammalkorpi-Soini. Theologia systematica)Helsinki:Kirjapaja, 2000.ISBN951-625-495-0
Tuntematon Jumala: Kohti hengellistä täyttymystä. ((The unknown God: Searching for spiritual fulfilment, 1999.) Suomentanut Ulla Salava)Helsinki:Sley-kirjat, 2000.ISBN951-618-421-9
Ateismin lyhyt historia. ((The twilight of Atheism: The rise and fall of disbelief in the modern world, 2004.) Suomentanut Jukka Raunu)Helsinki:Kirjapaja, 2004.ISBN951-607-082-5
Tätä on teologia. ((Mere theology: Christian faith and the discipleship of the mind, 2010.) Suomennos: Kirsi Nisula)Helsinki:Kirjapaja, 2011.ISBN978-952-247-153-6
C. S. Lewis: elämä. ((C. S. Lewis – A Life: Eccentric Genius, Reluctant Prophet, 2013.) Suomennos: Anne Leu)Kauniainen:Perussanoma, 2013.ISBN978-951-888-680-1
Muut teokset
Luther’s Theology of the Cross: Martin Luther’s Theological Breakthrough (Blackwell: Oxford, 1985); paperback edition published January 1990.
The Making of Modern German Christology: From the Enlightenment to Pannenberg (Blackwell: Oxford, 1986).
‘Reformation to Enlightenment (1500–1800)’,in The History of Christian Theology I: The Science of Theology, ed. P. D. L. Avis (Eerdmans: Grand Rapids, Michigan, 1986), pp. 105–229. [Book-length article].
Iustitia Dei: A History of the Christian Doctrine of Justification (2 vols; Cambridge University Press: Cambridge, 1986; paperback edition 1989, 1991). Second edition (in one volume) published by CUP in 1998. Third edition 2005.
The Intellectual Origins of the European Reformation. (Blackwell: Oxford, 1987). Second edition 2003.
The Genesis of Doctrine. (Blackwell: Oxford, 1990). Second edition: Grand Rapids: Eerdmans, 1997.
The Renewal of Anglicanism (London: SPCK, 1993). Foreword by John Macquarrie.
The Foundations of Dialogue in Science and Religion. (Oxford: Blackwell, 1998).
(toim.), A Handbook of Anglican Theologians (London: SPCK, 1998).
Thomas F. Torrance: An Intellectual Biography. (Edinburgh: T. & T. Clark, 1999).
