August Isaksson

August Isaksson
August Isaksson
August Isaksson
Kansanedustaja
1.5.1924–31.7.1929
Ryhmä/puolue STPV
Vaalipiiri Vaasan eteläinen, Uusimaa
Henkilötiedot
Syntynyt16. kesäkuuta 1886
Uudenkaarlepyyn mlk
Kuollut11. heinäkuuta 1929 (43 vuotta)
Vaasa
Ammatti kirjaltaja, päätoimittaja

Jakob August Isaksson (16. kesäkuuta 1886 Uudenkaarlepyyn mlk – 11. heinäkuuta 1929 Vaasa) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi STPV:n kansanedustajana vuosina 1924–1929.

Isaksson oli Pohjanmaan ruotsinkielisen työväenliikkeen merkittävimpiä hahmoja jo vanhan työväenliikkeen ajoista lähtien. Hän aloitti poliittisen toimintansa sosialidemokraateissa, mutta siirtyi myöhemmin kommunisteihin. Isaksson työskenteli muun muassa Vaasassa ilmestyneiden Österbottens Folkbladin, Folkbladetin ja Nya Folkbladetin päätoimittajana. Isaksson valittiin viimeisen kerran kansanedustajaksi heinäkuun 1929 vaaleissa, mutta hän kuoli pian niiden jälkeen ennen uuden eduskunnan kokoontumista.

Elämä

Nuoruusvuodet

Sokaluodon Gästgivarsissa syntyneen August Isakssonin vanhemmat olivat Munsalasta kotoisin ollut torppari Isak Damskata (1845-1897) ja Maria Johansdotter Lindbäck (s. 1846). Kansakoulun käytyään Isaksson oli kirjaltajan opissa Kokkolassa, jonka jälkeen hän työskenteli Turussa ja Pietarsaaressa, kunnes muutti Vaasaan 1907.

Isaksson liittyi Uudenkaarlepyyn työväenyhdistykseen jo ennen suurlakkoa ja vaikutti myöhemmin Suomen Kirjaltajaliitossa ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liitossa. Hän toimi pitkään Vaasan ruotsalaisen työväenyhdistyksen puheenjohtajana ja oli perustamassa 1908 ilmestymisenä aloittanutta Österbottens Folkbladia. Isaksson toimitti lehteä palkatta oman leipätyönsä ohessa, kunnes viranomaiset lakkauttivat sen ensimmäisen maailmansodan alkaessa. Österbottens Folkblad alkoi jälleen ilmestyä helmikuun vallankumouksen jälkeen keväällä 1917, jolloin Isaksson ryhtyi lehteä kustantaneen Oy Kirjapaino Ab:n johtajaksi.

Sisällissodan jälkeen

Syksyllä 1918 Isaksson oli elvyttämässä sisällissodan lamauttamaa sosialidemokraattien järjestötoimintaa. Vaasan kansantalo ja Kirjapaino saatiin hänen ansiostaan takaisin työväenyhdistyksen haltuun, jonka jälkeen valkoisten lakkauttama lehti jatkoi ilmestymistään nimellä Folkbladet. Vuonna 1919 Isaksson valittiin myös Vaasan kaupunginvaltuustoon. Kommunistisen SSTP:n riveihin loikattuaan Isaksson toimi puolueen äänenkannattajaksi muuttuneen lehden päätoimittajana vuodesta 1920 lähtien.

August Isakssonin hautajaissaattue.

Vuonna 1921 Isaksson joutui oikeuteen Mauritz Rosenbergin kirjoittaman lehtiartikkelin ”Ihmisyyden ja oikeuden puolesta” sekä kirjasen ”Maailmanvallankumous ja III internationale” julkaisemisesta. Jälkimmäinen syyte valtiopetoksesta hylättiin, mutta punavankeja käsitelleestä kirjoituksesta Isaksson sai kolme kuukautta vankeutta, kun oikeus katsoi sen ylistäneen rikollisuutta. Korkeimman oikeuden vahvistettua tuomion maaliskuussa 1923 hänet passitettiin kärsimään tuomiotaan. Isaksson asetettiin syytteeseen myös niin sanotussa rauhanjulistajien jutussa. Hän vapautui vasta syksyllä, kun Turun hovioikeus hylkäsi syytteen toteennäyttämättömänä.

Eduskunnassa

Huhtikuussa 1924 Isaksson valittiin eduskuntaan viranomaisten lakkauttaman SSTP:n seuraajaksi perustetun STPV:n listoilta. Hän painotti teollisuustyöväestön ohella erityisesti maaseudun tilattoman väestön asioita, kun taas osa eduskuntaryhmästä näki tärkeimpänä pienviljelijöiden aseman parantamisen.

Vuonna 1926 Isaksson sai sairaskohtauksen, jonka seurauksena hänen toinen puolensa halvaantui. Isaksson jatkoi kuitenkin eduskuntatyötään ja uusi paikkansa seuraavissa vaaleissa Uudeltamaalta. Hän työskenteli vuoden ajan myös Vaasaan perustetun Nya Folkbladetin päätoimittajana. Heinäkuun 1929 eduskuntavaalien alla Isaksson kampanjoi ahkerasti vaalipiirinsä ruotsinkielisillä seuduilla. Hän palasi kotiinsa Vaasaan heikkokuntoisena, mutta jaksoi vielä raahautua äänestämään ennen joutumistaan vuoteenomaksi keuhkokuumeen takia. Isaksson oli jo toipumassa, mutta kuoli sydänkohtaukseen yhdeksän päivää vaalien jälkeen. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Konstantin Talvio.

Isaksson on haudattu Vaasan vanhalle hautausmaalle. Kaupungin halki kulkeneeseen surusaattoon kerrottiin osallistuneen satoja työläisiä ja haudalle kokoontuneen jopa tuhatpäisen väkijoukon. Muistopuheen piti August Forsman.

Perhe

August Isakssonin puoliso oli pietarsaarelainen Ester Irene Jansson (1884-1944), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1907. Perheessä oli kaksi lasta. Ester Isaksson kuului Vaasan ruotsalaisen työväenyhdistyksen naisosaston hallitukseen ja toimi sekatavarakauppiaana.

Teokset

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 August Isaksson Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 17.10.2008.
  2. 1 2 3 4 5 Toveri Isaksson kuollut. Työ, 13.7.1929, nro 79, s. 1, 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  3. ↑ Kuolleita. Kirjapainotaito, 1929, nro 8, s. 211. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  4. ↑ Arbetarföreningens i Nykarleby svensktalande medlemmar. Vasabladet, 6.2.1906, nro 16, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025. (ruotsiksi)
  5. ↑ Liiton alalta | Vaasa. Gutenberg, 1.3.1913, nro 5, s. 35–36. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  6. ↑ Kirjeitä | Vaasa. Kirjatyö, 1.3.1917, nro 4–5, s. 73. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  7. ↑ Kunnallisvaalit Vaasassa. Työläinen, 20.1.1919, nro 7, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  8. ↑ Vapaan Sanan ja Folkbladetin painokanteet. Vaasa, 21.4.1921, nro 89, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  9. ↑ Förföljelsen mot kommunisttidningarna. Arbetarbladet, 29.8.1921, nro 75, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025. (ruotsiksi)
  10. ↑ De politiska förföljelserna. Folkbladet, 29.8.1921, nro 98, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025. (ruotsiksi)
  11. ↑ Vilho Harisen ”valtiopetosjuttu”. Vapaa Sana, 4.2.1922, nro 29, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  12. ↑ Kommunistilehtien painojutut. Uusi Suomi, 9.3.1923, nro 56, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  13. ↑ Förföljelsen mot undertecknarna av arbetarnas fredsupprop. Folkbladet, 12.7.1923, nro 45, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025. (ruotsiksi)
  14. ↑ Kommunistien tutkiminen. Iltalehti, 11.6.1923, nro 131, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  15. ↑ Kommunistien rauhanjulistus. Hämeen Kansa, 29.9.1923, nro 112, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  16. ↑ Eilen sai 11 kommunistia hovioikeudelta kuritushuonetuomion. Uusi Aura, 20.10.1923, nro 282, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  17. ↑ Saarela, Tauno: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 308. Historiallisia Tutkimuksia 239. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6 Teoksen verkkoversio (PDF).
  18. ↑ Kaatunut taistelija. Työn Ääni, 12.7.1929, nro 78, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  19. ↑ Kuulutus. Iltalehti, 18.7.1929, nro 163, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  20. ↑ Toveri J. Aug. Isaksonin hautaustilaisuudesta muodostui valtava surujuhla. Työn Ääni, 17.7.1929, nro 80, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2025.
  21. ↑ Vasa Svenska Arbetarförenings kvinnoklubb. Folkbladet, 27.2.1923, nro 17, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.12.2025. (ruotsiksi)
  22. ↑ Vaasalaiset! Vaasa, 18.9.1936, nro 252, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.12.2025.

Aiheesta muualla

Työväen ja pienviljeläin eduskuntaryhmän kansanedustajat