Averia

Averia
Valtiot Suomi
Maakunnat Uusimaa
Kunnat Vihti
Koordinaatit 60°27′15″N, 24°22′10″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Karjaanjoen vesistö (23)
Valuma-alue Vihtijoen alaosan alue (23.092)
Tulouomia Vihtijoki,
Sitinoja Parsilanjärvestä
Laskujoki Olkkalanjoki Hiidenveteen
Luokitteluja
Järvinumero 23.092.1.001
Muokattu tila ei voimakkaasti muutettu
VPD-luokitus runsasravinteiset järvet (Rr)
VPD-tila Ekologinen:   välttävä
Kemiallinen:  hyvä
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 36,5 m (N2000)
Pituus 2,1 km
Leveys 900 m
Rantaviiva 7,252 km
Pinta-ala 1,38113 km²
Tilavuus 0,00448109 km³
Keskisyvyys 3,24 m
Suurin syvyys 6,52 m
Valuma-alue 233,7 km²
Veden viipymä 25 d
Saaria ei saaria
Averia

Averia on Uudellamaalla Vihdissä Vihdin kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva järvi. Etäisyys Nummelasta on kolmetoista kilometriä pohjoiskoilliseen ja Helsingin keskustasta 44 kilometriä luoteeseen.

Maantietoa

Averia on 2,1 kilometriä pitkä, 900 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 138 hehtaaria eli 1,4 neliökilometriä. Se on muodostunut pienten kallioisten mäkien väliseen laajempaan painanteeseen. Itärannikolla kaksi mäkialuetta laskeutuvat suoraan veteen. Kaakossa oleva Averianmäki kohoaa yli 40 metrin korkeuteen vedenpinnasta, itärannikko kohoaa yleensäkin yli 25 metrin korkeuteen ja hieman taaempana vielä 20 metriä korkeammalle. Etelärannassa sijaitsee järven ainoa niemi Holmannokka, joka on muotoutunut lähes 20-metrisestä mäestä. Järven länsi- ja pohjoisrannikot ovat alavia. Järven lähiympäristö on savimaat, jotka on otettu viljelyyn. Mäet ovat sitä vastoin metsämaata. Järvessä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Niiden mukaan järven pohja on suhteellisen tasainen. Järven tilavuudeksi on määritetty 4,48 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 3,2 metriä. Järven suurin syvyys on 6,5 metriä ja tämä kohta sijaitsee itärannan keskikohdan edustalla . Järven rantaviivan pituus on 7,3 kilometriä. Järven rannikko on tiheästi asutettua haja-asutusaluetta. Rantaan on rakennettu noin 60 kiinteää tai vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Vanhalta Porintieltä, yhdystieltä 1331 tai Herrakunnan ja Vihtijärven yhdistävältä yhdystieltä 11297. Järven länsirannassa on yleinen uimaranta .

Säännöstely

Averian laskujoessa Olkkalanjoessa on yläjuoksulla Olkkalankosken pato, joka on rakennettu sinne noin 200 vuotta sitten. Se vaikuttaa Averian vedenpinnan korkeuteen, vaikka mitään säännöstelylupaa ei siihen ole myönnetty.lähde?

Luontoarvoja

Järven tila ja luokittelu

Averia on tyypiltään runsasravinteinen järvi (Rr). Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin (lyhenne VPD) velvoittamana on vesistöviranomainen määrittänyt Averian tilaa. Vesistön tilaa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosina 2007–2008. Silloin sen ekologinen tila oli välttävä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka ei oltu määritetty, biologinen tila, joka oli hyvä, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli välttävä. Vesistön tilaa arvioitiin toisen kerran vuosina 2012–2013. Silloin sen ekologinen tila oli välttävä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka ei oltu määritetty, biologinen tila, joka oli välttävä, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli välttävä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa 88,3 mikrogrammaa ja kokonaistyppipitoisuus 864,3 mikrogrammaa litrassa vettä, mitkä ovat hyviä tuloksia.

Järven vedenlaatua on seurattu 1970-luvulta asti. Sen vedenväri on tumma ja vedessä on runsaasti ravinteita. Vedestä on ajoittain havaittu korkeita ravinnepitoisuuksia ja klorofyllipitoisuuksia. Se on selvästi eutrofinen järvi ja toisinaan jopa hypertrofinen järvi. Averia on vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti luokiteltu erittäin vähän muuntuneeksi järveksi, sen ekologinen tila on välttävä ja kemiallinen tila hyvä. Veden happitilanne on pääosin hyvä, mutta pohjan lähellä veden happipitoisuus laskee ajoittain alas. Järvessä on selkeästi sisäistä kuormitusta.

Vedenlaatu

Averian vedenväri on ruskeaa ja vuosien 2010–2021 vesinäytteiden väriluku on ollut keskimäärin 95 mg Pt/l. Vesi on talvisin ruskeampaa kuin kesäisin. Järven jääpeitteen vuosittainen kesto on lyhentynyt kuukaudella viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat kesäisin korkeammat kuin talvisin. Silloin tulovirtaamat tuovat järveen enemmän ravinteita, ja toisaalta alusvedessä tapahtuu sisäistä kuormitusta, kun sedimenteistä liukenee takaisin veteen. Fosforitilanne on pitänyt järven ekologista tilaa välttävänä tai jopa huonona. Fosforipitoisuudet ovat 2000-luvulla olleet kesäisin keskimäärin 88–130 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja talvisin 39–56 μg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat vastaavasti keskimäärin 923–1 100 μg/l ja 1 520–1 600 μg/l, joten niissäkin pitoisuudet olivat kesäisin selvästi korkeammat kuin talvisin. Korkeat ravinnepitoisuudet elättävät suuren määrän levää. Veden näkösyvyys heikkenee leväesiintymien aikana ja se on Averiassa kesäisin noin metri ja talvisin alle metrin. Levän yhteyttämisestä liukenee yleensä veteen lisähappea ja joka voi myös nostaa veden happamuustasoa. Averiassa näin ei kuitenkaan ole. Happipitoisuudet ovat suhteellisen alhaisia ja sitä ne ovat eteenkin lähellä pohjaa. Happikatoa ei kuitenkaan esiinny eikä kalakuolemia ole havaittu. Sen sijaan järven vesi on ollut kesäisin lievästi emäksistä ja talvella lähes neutraalia. Happamuustaso on toistaiseksi ollut lievässä kasvussa ja se on kohonnut lähelle pH 8 tai sen yli. Veden hygieeninen taso on ollut hyvä.

Kalasto

Järvessä esiintyy luontaisena ainakin haukea, särkeä, ahventa, pasuria, sulkavaa, sorvaa, lahnaa, suutaria, salakkaa, kiiskeä ja madetta. Näiden lisäksi on istutettuna karppia, kuoretta, ankeriasta ja toutainta. Järvessä vierailee ympäristön joista joitakin lajeja, kuten esimerkiksi pikkunahkiaisia, harjusta ja taimenia. Järven saalisennätyksiä ovat esimerkiksi karppi (16 kg, saatu 6.10.2010), ankerias (3,5 kg 2000-luku) ja kuha (11 kg).

Kesällä 2020 toimitetussa koekalastuksessa saatiin saaliiksi 32% ahvenkaloja, 68% särkikaloja, 4,6% petoahvenia ja 19,7% muita petokaloja. Särkikaloista yleisimmät olivat pasuri, lahna ja särki.

Olkkalankosken pato oli toiminut kalojen nousulle ylipääsemättömänä esteenä. Sen ohi valmistui vuonna 2006 kalatie, joka mahdollisti kalojen liikkumisen Hiidenveden, Olkkalanjoen ja Averian välillä (ja ylemmäksikin).

Virkistysarvoja

Averiajärvenasukkaat perustivat vuonna 1994 Averia-järven suojeluyhdistyksen. Järvellä on moottoriveneellä ajo kielletty. Kielto koskee sekä veneiden polttomoottoreita että sähkömoottoreita.

Vesistösuhteet

Averia sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Vihtijoen valuma-alueella (23.09), jonka Vihtijoen alaosan alueeseen (23.092) järvi kuuluu. Järven valuma-alue on 231,75 neliökilometriä (tai 233,26 km²) ja järvisyys 5,89 % . Valuma-alueella on metsää, peltoa ja rakennettuja alueita ja järveen tulee runsaasti hajakuormitusta maa- ja metsätaloudesta . Se sijaitsee Vihtijoen valuma-alueen pääuomassa ja on luonteeltaan läpivirtausjärvi. Tärkein järveen laskeva joki on kaakkoisrantaan tuleva Vihtijoki, jonka valuma-alue on 184,98 km². Pohjoisrantaan tulee Parsilanjärvestä alkava Sitinoja, jonka valuma-alue on 42,45 km². Muut tulo-ojat ovat lyhyitä pelto- tai metsäojia. Järven laskujoki on viisi kilometriä pitkä Olkkalanjoki, joka laskee Vihdin kirkonkylässä Hiidenveden Kirkkojärveen. Järven vedenpinnan korkeus on 36,5 metriä mpy (N2000), joten Olkkalanjoelle kertyy pudotusta 4,2 metriä.

Historiaa

Kouran luhta oli järven etelärannassa matala ja runsaasti vesikasvillisuutta kasvanut lahti, joka eristettiin järvestä penkereellä ja kuivatettiin 1900-luvun alussa. Alue on edelleen aktiivisessa viljelyssä.

Järven etelärannassa toimi sahalaitos sisällissodan jälkeisestä ajasta vuoteen 1967 asti. Saha toimi aikaisemmin Olkkalanjoen varressa, mutta siirrettiin sen jälkeen järvenrantaan. Tukkipuuta uitettiin Sitinojaa ja Vihtijokea myöten Averiaan, jossa puutavara kellui odoteltaessa sen sahausta. Saha ehti käsitellä miljoonia tukkeja ja sahan jäljiltä on järvessä runsaasti uppotukkeja. Sahalta alkoi rautatieyhteys Vihdin suuntaan.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 Averia, Vihti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.9.2026.
  2. 1 2 3 4 5 6 7 Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke 🔒 (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 7.2.2026.
  3. 1 2 3 4 5 6 7 Pellikka, Katja & Valjus, Jorma & Vesterinen, Jussi: Vihdin Averian kunnostussuunnitelma, s. 7–9, 14–22. (julkaisu 17/2022) Lohja: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, 2022. ISBN 978-952-250-263-6 ISSN 1798-2677 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 4.10.2026.
  4. ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.9.2026.
  5. 1 2 3 4 Averia (aseta evästeet päälle, klikkaa järveä kartasta) vesientila.fi. Lohja: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Viitattu 4.10.2026.
  6. ↑ Averia, Vihti (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.9.2026.
  7. ↑ Averia, Vihti (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.9.2026.
  8. ↑ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke 🔒 (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 21.10.2026.
  9. 1 2 3 Kaukoranta, Markku: Karjaanjoen vesistön kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma (PDF) (Käyttö- ja hoitosuunnitelman luonnos 16.9.2021, s.107–110) karjaanjoenvesistonkalatalousalue.fi. 2021. Lohja: Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ry. Viitattu 4.10.2026.
  10. 1 2 Averia (23.092.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.9.2026.
  11. ↑ Vesiliikennettä koskevat kiellot ja rajoitukset vihti.fi. 22.05.2026. Nummela: Vihdin kunta. Viitattu 2.10.2026.
  12. 1 2 3 Averia + suojelualueet Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.9.2026.
  13. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4

Aiheesta muualla